Kustannusvaikuttavuus kuuluu makrotasolle

Hoitosuosituksiin on Suomessa tuotu mukaan tietoa myös kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta (1 ). Pilottina on nivelpsoriasis (2 ). Aivan vastaavaa ei tiettävästi ole ole tehty muissa maissa.

Tarkoitus on ollut hyvä, mutta toteutus on kustannusvaikuttavuusarvioinnin näkökulmasta mielestämme ongelmallinen.

Kritisoimme muun muassa arvovalintoja, näkökulmaa ja esimerkiksi NNT-luvun käyttöä. Myös lääkekustannusten laskenta sisältää epätarkkuuksia. Mielestämme tämä lähestymistapa ei sovi yhteen terveydenhuollon menetelmien arvioinnin rakenteiden ja sääntelymekanismien kanssa. Olemme käsitelleet näitä kysymyksiä yksityiskohtaisesti artikkelissamme (3 ) .

Hallitusohjelman tavoitteena on lisätä terveydenhuollon (kustannus)vaikuttavuutta. Lääkärin tehtävänä on tunnistaa terveysongelma ja määrittää paras hoito. Kustannusvaikuttavuuden arviointi puolestaan vaatii väestötason havainnointia ja erityisiä menetelmiä. Se voidaan toteuttaa luotettavasti vain makrotasolla kansallisissa arviointielimissä. Käytännön työn ohessa sitä ei voi toteuttaa.

Vajaalla tarkastelukulmalla toteutetut yksinkertaistetut menetelmät johtavat hyvin herkästi virheelliseen ja potilaan kannalta huonoon lopputulokseen.

Seurauksena voi olla, että kustannukset kasvavat ja vaikuttavuus kärsii. Samalla hoitosuositusten luotettavuus kärsii.

Lähestymistavasta ja valinnoista pitäisi jo niiden varhaisessa kehitysvaiheessa käydä syvällisempää keskustelua. Siihen tulisi osallistua muun muassa taloudellista arviointia tekeviä terveystaloustieteilijöitä ja viranomaisia.

Suomessa menetelmäarviointia tulee pikemminkin yhdenmukaistaa. Se ohjaisi järjestelmää oikealla tavalla tehokkaaseen toimintaan. Kaikki kehitystyö pitää tehdä tästä lähtökohdasta käsin.

Hoitosuositukset voidaan pitää ennallaan. Suomessa tulee lisätä arvoperusteista toimintaa esimerkiksi lisäämällä vaikuttavuusperusteisia ja muita hallitun käyttöönoton menetelmiä.