Osallistuin talvilomaviikollani Battersean voimalaitokselta alkaneelle historiakävelylle Thames-joen rannalla.

Valtava hiilivoimala on muutettu ostosparatiisiksi ja luksusasunnoiksi. Hiilivoimalan ja siihen läheisesti liittyvän Lontoon viemärilaitoksen historia, nykypäivä ja tulevaisuudennäkymät kuvastavat yhteiskunnan kehitystä katastrofin partaalta kipeiden ratkaisujen kautta löytyviin ratkaisuihin. Kun eräänä kuumana kesänä vesi oli Thames-joessa vähissä ja kaikki siihen laskettu ihmisen tuottama jätös alkoi haista eliitin puutarhaan asti, löytyi halukkuutta kustantaa ongelman ratkaisu.

Historiakävely päättyi Millbankin entisen vankilan eteen paikkaan, josta vankilaivat lähtivät seilaamaan kohti Australiaa.

Thames-joen toisella puolen näkyi St. Thomasin sairaalan kaksi suurta rakennusta.

Parlamenttirakennukseen tarkoitetut pommit osuivat viktoriaaniseen sairaalaan toisen maailmansodan aikana ja rakennuksen viereen jouduttiin rakentamaan uusi osa. Krimin sodassa kunnostautuneella Florence Nightingalella oli suuri vaikutus vuonna 1868 rakennetun vanhan osan suunnittelussa. Tämä viktoriaaninen rakennus toimii edelleen St. Thomasin sairaalana.

Helsingin Kirurginen sairaala perustettiin samoihin aikoihin kuin St. Thomasin sairaala. Se on ollut useamman kerran päättäjien tuhovimman kohteena, mutta toimii edelleenkin sairaalana kaupunkilaisilta saamansa voimakkaan puolustuksen ansiosta.

Sitä on myös tarvittu siirtosairaalana Husin rakennusprojektien aikana.

Kirurgiseen sairaalaan on myös jäänyt ”Kirran hyvä henki”, joka näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle.

Kuinka paljon konsulteille?

Keski-Suomen hyvinvointialueen sote-budjetti on pahasti negatiivinen.

Sitä suunnitellaan korjattavaksi sulkemalla 15 terveysasemaa. Yhtenä perusteluna on lääkärivaje.

Hyvinvointialueen ylläpitämä sairaala Nova avattiin 1.12.2020. Verorahoja kului yli 550 miljoonaa euroa sen kuuteen mustaan laatikkomaiseen rakennukseen.

Merkittävä osa hyvinvointialueen lääkäreistä on vuokralääkäreitä, joista aiheutuvat kustannukset ovat moninkertaiset virassa olevien kollegoiden kustannuksiin verrattuina.

Mitä mahtaakaan maksaa hyvinvointialueen hallinto (aluevaltuusto, aluevaalilautankunta, tarkastuslautakunta, aluehallitus, yksilöasianjaosto, henkilöstöjaosto, sisäisen tarkastuksen jaosto, tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden neuvottelukunta, nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, järjestöjen ja seurakuntien vaikuttamistoimielin, lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta, turvallisuuslautakunta)?

Paljonko maksavat IT-palvelut?

Soten monivuotiseen kansalliseen suunnitteluun kului satoja miljoonia euroja. Kuinka suuri osa tästä potista meni konsulttifirmoille?

Antoivatko ne huonoja ohjeita vai eivätkö päättäjämme ole päteviä? Miten näin kalliin suunnittelun lopputuloksena on syntynyt terveydenhuollon kriisi, josta kärsivät ensisijaisesti potilaat?

Ratkaisuehdotukset

Soten kurjaan taloustilanteeseen tehdyt ratkaisuehdotukset eivät kohdistu edellä mainittuihin ydinongelmiin. Rahaa riittää rakennuksiin ja hallintoon. Helsingissäkin rakennetaan paraikaa valtavaa uutta terveys- ja hyvinvointikeskusta.

Rahan puute ei varmaankaan tullut sotea ja uusia sairaalarakennuksia suunniteltaessa yllätyksenä. Hallintomenoja on mahdoton perustella, jos potilashoito joutuu siitä kärsimään. Näiden supistamisesta ei ole puhuttu.

Rahan siirto erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon onnistuu vasta, kun perusterveydenhuoltoon on saatu riittävästi lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa. Silloin nähdään, miten paljon erikoissairaanhoidosta voidaan siirtää potilaita perusterveydenhuoltoon. Erikoissairaanhoitokin kärsii henkilökuntapulasta.

Lääkäreiden ja sairaanhoitajien vajetta yritetään korjata etävastaanotoilla.

Eräs aiempi pääministeri hehkutti aikanaan, että lääkäreiltä vapautuu aikaa potilaille, kun siirrytään sähköisiin resepteihin. Vapautuiko?

Etävastaanotoille on sijansa, mutta vain tarkkaan harkituissa tilanteissa. Lääkärikunnan pitäisi huolella pohtia mitä seurauksia liiallisesta etävastaanottotoiminnasta voi seurata, niin potilaiden hoidon laadulle, lääkäreiden ammattitaidolle kuin lääkärikollegiollekin. Varoittavana esimerkkinä toimivat digikommunikoinnin vaikutukset nyky-yhteiskunnassa.

Etävastaanottokin toimii parhaiten omalääkärijärjestelmässä, jota lääkärikunta on toivonut jo usean vuosikymmenen ajan.

Uusia rakennuksia on pystytetty, hallintohimmeleitä rakennettu, vuokralääkärijärjestelmän on annettu rapauttaa terveydenhuoltoa ja toimimattomia potilastietojärjestelmiä on työnnetty potilaan ja lääkärin väliin, mutta omalääkärijärjestelmälle ei ole riittänyt resursseja.

Olisiko kriisi nyt niin iso, että juuriongelmiin voitaisiin vihdoin puuttua?

P.S. Toivotan kaikille hyvää suomalaisen kulttuurin ja Kalevalan päivää. On hienoa, että Lääkäriliitto juhlii vuosipäiväänsä juuri 28. helmikuuta. Kalevalan lisäksi Elias Lönnrot edisti suomalaista tiedettä ja kulttuuria monella muullakin rintamalla. Hän oli myös merkittävä kansanterveyden ja valistuksen edistäjä. Elias Lönnrot ansaitsisi lääkärikunnalta entistä suuremman arvostuksen.

Kirjoittaja on LKT, professori emerita ja tutkimusjohtaja, Helsingin yliopisto.

Korjattu 1.3 klo 14.05 kappaletta, jossa aikaisemmin kirjoitettiin, että Novan erikoislääkäreistä valtaosa olisi vuokralääkäreitä.