Hoitoturismin ongelmat

On alettu puhua hoitoturismista, kun ihmiset matkustavat ulkomaille saamaan sairauksiinsa hoitoa, joita ei ole kotimaassa tarjolla. Euroopan unionissa on virallisesti hyväksyttyä saada sellaista hoitoa toisesta maasta. Hoidon tarjoajat eivät nykyään juuri suosi sitä kustannussyistä. Aikaisemmin uusia hoitoja sai hakea esimerkiksi Karoliinisesta sairaalasta Tukholmasta, kun Suomessa ei pystytty tarjoamaan vastaavia. Tarvetta olisi vieläkin. Suomen sairaanhoitojärjestelmä aloittaa uudet paremmat hoidot monella alueella melko hitaasti. Tätä perustellaan niiden kalleudella, mikä sinällään on kiistanalaista. Hoitamatta jättäminen on useimmiten kalliimpaa.

Outi Hovatta

Skapar vården (o)hälsa

En läsvärd bok som ställer många frågor men också ger svar. Boken tar upp frågor inom medicinen, som högsta grad är aktuella för allmänmedicinaren men som också borde intressera andra: Organspecialisterna, som är bekymrade över knappa resurser och förväntar sig att allmänmedicinarna skall ta hand om allt som faller utanför deras specialitet. Administratörerna, som förväntar sig resultat i form av god hälsa men samtidigt är bekymrade över de kraftigt ökande kostnaderna för hälso- och sjukvården. De enskilda människorna, som försöker förstå hur den moderna medicinen kan gagna dem och vilka risker den medför. Boken ställer också frågor, som man tidigare varit rädd för att ställa. Borde man mera än tidigare diskutera negativa effekter av förebyggande åtgärder och vård?

Hans Blomberg

Pakko valita

Viime keväänä tarkastettiin kaksi kiinnostavaa väitöskirjaa. Kesäkuussa Helsingissä väitteli Mianna Meskus ihmisen perimän tutkimuksen historiasta. Työn nimi on "Elämän tiede". Hänen tutkimuksensa aikajakso kattaa 1900-luvun. Yksi kiinnostava tulos valaisee perinnöllisyyskysymyksen yhteiskunnallista vaiheittaisuutta. Historiallinen käsitys perinnöllisyyden hallinnasta oli alkuun väestöpoliittinen, sitten lääketieteellinen ja viimeisintä jaksoa, tilannetta, jossa paraikaa elämme, luonnehtii yksilöllisyys.

Marja-Liisa Honkasalo

Mensis sextilis eli Augustus

Mensis Sextilis oli roomalaisen kalenterin kuudes kuukausi ennen keisari Augustusta. Kalenteriuudistaja Gaius Julius Caesar oli antanut nimensä syntymäkuukaudelleen heinäkuulle (Iulius), ja kun Augustus oli vakiinnuttanut valtansa, antoi keisaria mielistelevä senaatti vuonna 8 eaa. kuudennelle kuukaudelle uuden nimen Augustus sen kunniaksi, että Augustus, jumalaksi korotetun Caesarin (otto)poika, oli ensi kerran kohonnut konsuliksi heinäkuussa. Päätökseen vaikutti sekin, että elokuussa 31 eaa. hänen laivastonsa oli voittanut Antoniuksen ja Kleopatran laivaston Aleksandriassa.

Tarinoita laadun tavoittelusta

Atul Gawande, yksi NEJM-lehdessä julkaistun Surgical Safety Checklist -artikkelin kirjoittajista, on kirjoittanut terveydenhuollon hyvän laadun tavoittelusta kaksi kirjaa. Ensimmäisessä kirjassaan Complications: A Surgeon's Notes on an Imperfect Science hän kuvailee omaa oppimistaan kirurgiksi ja miten kirurgin työssä voidaan tehdä hyvää tulosta. Tässä teoksessa hän rakentaa nuoren lääkärin tarinoiden kautta kertomuksen oppimisesta ja päätöksenteosta käytettävissä olevan tiedon rajallisuuden varjossa. Hänen kertomuksensa potilaista ovat tuttuja kenelle tahansa uutta oppivalle lääkärille. Nuori lääkäri joutuu usein tilanteisiin, joissa koetellaan osaamisen rajoja.

Timo Keistinen

Mielenkiintoisesti työn ja ympäristön terveysriskeistä

Miksi käyttää kotitalouksissa liimoja, jotka ovat kestävämpiä kuin liimattavat esineet? Eli jos olet liimannut teemukin rikkimenneen korvan superliimalla ja muki rikkoutuu pudottuaan lattialle, niin jäljelle jää ehjä liimattu korva. Tilanne olisi vain surkuhupainen modernin elämän kuvaus, ellei ottaisi huomioon, että kyseisissä liimoissa on tunnettuja astman, nuhan ja ihottuman aiheuttajia, joille tuhannet ja tuhannet kuluttajat sekä työntekijät päivittäin altistuvat.

Timo Hannu

Perinnöllisyyden politiikkaa

Sosiologi Mianna Meskus tarkastelee väitöskirjassaan ihmisen perimän hallinnan historiaa tieteellisen ajattelun ja terveyspoliittisten käytäntöjen muutosten kautta. Oppiala on sosiologia, mutta tekijän omien sanojen mukaan kirja on lääketieteen, erityisesti perinnöllisyyslääketieteen historian perustutkimusta. Eräänä metodisena ja teoreettisena innoittajana on ollut Michel Foucault, jonka ajatteluun Meskus silloin tällöin viittaa. Ajatus ja teksti säilyvät kuitenkin kirkkaina, toisin kuin usein Foucault'lla ja hänen seuraajillaan.

Pekka Louhiala

Unelmista Valkoiseen Taloon

Barack Obaman nousu Yhdysvaltain presidentiksi on osoitus amerikkalaisen kulttuurin elinvoimaisuudesta ja uudistumiskyvystä. Koska näemme etniseen vähemmistöön kuuluvan valtionpäämiehen jossakin eurooppalaisessa maassa? Obama on aloittanut ripeästi vaalilupaustensa lunastamisen. Päätös pahamaisen Guantanamon vankileirin sulkemisesta on tehty. Yhdysvaltoja uhkaava talousromahdus on kuitenkin Obaman suurin haaste, ja vasta sen menestyksellinen hoito ehkä varmistaisi hänen paikkansa maan harvojen suurten presidenttien joukossa, ihailemansa Abraham Lincolnin rinnalla.

Jorma Laitinen

Sosiaalisuutta poliittisilla päätöksillä

Yhteiskunta on kovin yksimielinen siitä, että ihmisen tärkein persoonallisuuden ominaisuus on sosiaalisuus. Vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin jo ennen kuin nämä osaavat puhua toiveenaan että näistä tulisi sosiaalisia. Käyttäytymisen kouluarvosana arvioi oppilaan kykyä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Työelämä palkitsee sosiaalisuudeksi katsomiaan luonteenpiirteitä erilaisilla bonuksilla.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030