Voiko pahaa rakastaa?
Viime vuosisadan kahden keskeisen ajattelijan, Hannah Arendtin (1906-1975) ja Martin Heideggerin (1889-1976), välinen suhde on askarruttava. Parhaillaan esitetään Helsingissä näytelmää Hannah ja rakkaus, jossa merkillinen, epäsymmetrinen ja elämänmittainen suhde on pohdittavana. Arendt aloitti filosofian opintonsa Freiburgin yliopistossa ja hänen ensimmäisenä opettajanaan toimi Martin Heidegger, joka tuolloin, 1920-luvun alussa, viimeisteli väitöskirjaansa Sein und Zeit, Oleminen ja aika, jota voidaan pitää länsimaisen filosofian merkkiteoksena. Arendt on useissa myöhemmissä teoksissaan ja kirjeissään kuvannut, miten voimakkaasti Heideggerin "ajattelun intohimo", kuten hän ilmaisi, vaikutti koko hänen tuotantoonsa filosofina ja politiikan teoreetikkona. Arendt oli juutalainen ja Heideggerista tuli myöhemmin natsipuolueen aktiivinen jäsen. Hän vaikutti asemastaan käsin lukuisten juutalaisten yliopistonopettajien kohtaloihin.