Mikä ihmeen post-hyvinvointivaltio?

Terveydenhuollosta käytävän keskustelun useissa puheenvuoroissa korostetaan ensisijaisena poliittisena tehtävänä pohjoismaisen hyvinvointivaltion säilyttämistä. Toiset taas haluaisivat avata vapaammat sote-markkinat. Myös kiista potilaan roolista on kiivasta. Kuluttajaliike on muokannut potiluutta aikansa eläneestä ahtaasta roolista kohti aktiivista, oikeuksistaan tietoista ja valintoihin kykenevää kuluttajaa. Kuluttajuus on noussut keskeiseksi puhetavaksi ja käytäntöjen normiksi vastaanottotyössä, missä lääkäreille tulee uusia tehtäviä monenlaisten vertaisasiantuntijuuksien välisissä keskusteluissa terveydestä ja hyvästä hoidosta.

Marja-Liisa Honkasalo

Vanhin säilynyt lääketieteellinen tieto

Niili loi tuhansia vuosia sitten perustan Egyptin kukoistavalle kulttuurille tähtitieteessä, matematiikassa, rakennustaiteessa ja lääketieteessä. Muinaisen Egyptin kukoistus alkoi syntyä noin 5000 vuotta sitten ja oli parhaimmillaan 2800-300 eaa.. Todennäköisesti vanhin ja varmuudella laajin lääketieteellinen tieto on peräisin muinaisesta Egyptistä. Tieto perustuu säilyneisiin papyrusteksteihin, muumiotutkimuksiin, taideteoksiin ja kreikkalaisen Herodotoksen (noin 484-425 eaa.) kirjoituksiin. Suotuisa lämmin ja kuiva ilmasto sekä hiekka ovat suosineet papyruskääröjen, hautojen ja taideteosten säilymistä.

Vanhin säilynyt lääketieteellinen tieto

Niili loi tuhansia vuosia sitten perustan Egyptin kukoistavalle kulttuurille tähtitieteessä, matematiikassa, rakennustaiteessa ja lääketieteessä. Muinaisen Egyptin kukoistus alkoi syntyä noin 5000 vuotta sitten ja oli parhaimmillaan 2800-300 eaa.. Todennäköisesti vanhin ja varmuudella laajin lääketieteellinen tieto on peräisin muinaisesta Egyptistä. Tieto perustuu säilyneisiin papyrusteksteihin, muumiotutkimuksiin, taideteoksiin ja kreikkalaisen Herodotoksen (noin 484-425 eaa.) kirjoituksiin. Suotuisa lämmin ja kuiva ilmasto sekä hiekka ovat suosineet papyruskääröjen, hautojen ja taideteosten säilymistä.

Neron näkemyksiä rauhasta ja tieteestä

Albert Einstein (1879-1955) on eräs 1900-luvun suurista tiedemiehistä, fyysikko ja suhteellisuusteorian isä. Tunnemme hänen nerokkaan työnsä, ja myös kuvan, jossa harmaahapsinen Einstein näyttää kieltään katsojalle. "Elän ja olen ymmällä, koko ajan haluan ymmärtää kaiken", hän totesi kirjailija Ilja Ehrenburgille 1940-luvulla. Einstein oli etsijä ja lannistumaton toimija, johdonmukainen kannanotoissaan.

Vappu Taipale

Vauhdikas kertomus tiedemiehen urasta

Tampereen yliopiston patologian emeritusprofessori Kai Krohn on kirjoittanut vauhdikkaan ja mielenkiintoisen kertomuksen yhä aktiivisena jatkuvasta tieteellisestä urastaan. Sysäyksen tähän antoi muutama vuosi sitten perustettu Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha, jolla maailmalla menestyneitä tutkijoitamme kannustetaan merkitsemään muistiin kokemuksiaan uusien polvien opiksi ja huviksi. Tehtävässään Kai Krohn on onnistunut mainiosti.

Eero Saksela

Neron näkemyksiä rauhasta ja tieteestä

Albert Einstein (1879-1955) on eräs 1900-luvun suurista tiedemiehistä, fyysikko ja suhteellisuusteorian isä. Tunnemme hänen nerokkaan työnsä, ja myös kuvan, jossa harmaahapsinen Einstein näyttää kieltään katsojalle. "Elän ja olen ymmällä, koko ajan haluan ymmärtää kaiken", hän totesi kirjailija Ilja Ehrenburgille 1940-luvulla. Einstein oli etsijä ja lannistumaton toimija, johdonmukainen kannanotoissaan.

Vappu Taipale

Vauhdikas kertomus tiedemiehen urasta

Tampereen yliopiston patologian emeritusprofessori Kai Krohn on kirjoittanut vauhdikkaan ja mielenkiintoisen kertomuksen yhä aktiivisena jatkuvasta tieteellisestä urastaan. Sysäyksen tähän antoi muutama vuosi sitten perustettu Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha, jolla maailmalla menestyneitä tutkijoitamme kannustetaan merkitsemään muistiin kokemuksiaan uusien polvien opiksi ja huviksi. Tehtävässään Kai Krohn on onnistunut mainiosti.

Eero Saksela

Tyräkompura Afrikasta, päivää

Kuinka monet kerrat olen uneksinut lentäväni, levittänyt vain käteni, ponnahtanut ja noussut ilmaan, korkealle korkealle, ja kaarrellut metsien ja vesien yllä kevyesti kuin tervapääsky. Osaisinpa edes juosta luotina kuin gepardi, uida sukkeloida leikitellen kuin delfiini, kiipeillä ja loikkia oksalta oksalle jäntevän sulavasti kuin fossa Madagaskarissa. Ei onnistu, ei tältä itseään ihmiseksi kutsuvalta apinalta, evolutiiviselta raakileelta. Hyvä kun pysyn jaloillani, enkä aina edes pysy.

Johannes Enroth

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030