Tietoa vai tykkäämistä?

Suuren päivälehden toimittaja soitti keskellä kesälomaa ja pyysi haastattelua. Hetki oli äärimmäisen epäsopiva, mutta aihe ajankohtainen. Koska juttu kuitenkin tehtäisiin, pidin tärkeänä, että se nojaisi faktoihin. Siirsin matkalle lähtöä ja keskustelin toimittajan kanssa yli kaksi tuntia. Selitin, perustelin, paikoin sanelin tutkimustulosteni johtopäätöksiä koskevan tekstin. Toimittaja otti vastaan kaiken kertomani, ja puhelun loputtua luulin yhteisymmärryksen olevan täydellisen.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Kuinka diabeetikkosi tänään voivat?

Moni ulkomainen kollega on jo vuosia voinut vastata tähän, kiitos tietojärjestelmien. Suomalaisten lääkärien ilon ja murheen aiheet ovat toisenlaisia.

Tarvitseeko lääkärin omatunto lain suojaa?

Myös Suomessa on esitetty, että kuoleman nopeuttaminen on potilaan oikeus.

Autothanasiasta suisidiin

Itsemurha on kaikkina aikoina ja kaikissa kulttuureissa ollut ongelmallinen ilmiö, johon suhtautumisessa jo antiikin aikana oli filosofisten koulukuntien ja yhteiskuntien välisiä eroja. Vaikka melankolia on liittynyt jo hippokraattiseen sairauskäsitykseen ja nykykäsityksen mukaan on oleellinen osa suicidaalista tendenssiä, on kreikkalaisen ja 1700-luvulta peräisin olevan latinan termin välillä aistittavissa selkeä ero. Meillä nykyisin käytetty termi on paljon tuoreempaa perua kuin autothanasia ja luonteeltaan se vastaa roomalaisten ilmaisuja, jotka perustuivat verbiin caedere, tappaa, ja samanlaisten aktiivisen surman verbien ryhmään. Kreikkalaisten suhde oli passiivisempi.

Ainoa lohtuni

Ainoa lohtuni on kuvanveistäjä Emil Wikströmin pienen pronssiveistoksen nimi. Siinä nuori aamutakkiin pukeutunut nainen nojaa vasenta kyynärpäätään alustaan ja katselee haikeasti sisäänpäin. Oikean kätensä hän on laskenut kahvipannun päälle.

Katja Kallio

Vastenmielinen ulkomainen omistaja

Ulkomaisen omistuksen kasvua kannattaa tarkastella tosiasioina. Nämä kertovat paljon sille, joka haluaa kuunnella.

Ainoa lohtuni

Kahvihetki on yhtaikaa palkinto ja lupaus. Kun alkaa keittää kahvia, tuntuu kuin jotakin ihanaa olisi tapahtumaisillaan.

Valkoisen takin suojassa

Meille ei opetettu diffidiagnoosia oman ja potilaan tunteiden välillä.

Auktoriteetti vakuuttaa

Williams Obstetricsin 24. painos on kokonaisuutena erinomainen. Mukaan on otettu 3 000 tuoretta kirjallisuusviitettä ja 900 uutta kuvaa. Kirjan perusta on näyttöön perustuva lääketiede, mutta mukana on n (ABOG), ja in (CDC) suosituksia. Teos on tarkoitettu ensisijaisesti “obstetriikan juoksuhaudoissa" työskenteleville kollegoille, jotka yön pimeinäkin hetkinä saavat siitä nopean ja vankan avun.

Tapio Kurki

Tarpeellinen opas kriittisesti sairaan nestehoitoon

Merkittävä joukko kotimaisia anestesiologian ja tehohoidon asiantuntijoita on toimittanut tervetulleen uutuuskirjan. Peruselintoimintojen häiriöt ja niiden hoito -kirjassa käydään läpi näiden häiriöiden patofysiologia ja tunnistaminen sekä annetaan ohjeet hoidon aloittamisesta ja potilaan seurannasta. Osa kirjan sisällöstä on julkaistu aiemmin Nestehoito-kirjassa (Duodecim 2006).

Johanna Tuukkanen

Viiltelemättä jättämisen harjoituskirja suureen tarpeeseen

Arviot viiltelyn esiintyvyydestä vaihtelevat 4-18 %, ja Suomessakin sitä esiintyy yli kymmenellä prosentilla nuoruusikäisistä. Viiltely ei ole diagnoosi eikä sairaus, mutta se voi aiheuttaa haittaa tekijälleen esimerkiksi arpien takia. Viiltely herättää myös hämmennystä ja ahdistuneisuutta muissa ihmisissä. Aiheesta ei tietääkseni ole kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja. Myllyviidalla on käytännön kokemusta itseään viiltävien ihmisten hoidosta. Kirjassa kuvataan erilaisia hoidon viitekehyksiä, mutta pääasiallinen viitekehys on dialektinen käyttäytymisterapia, josta on itsetuhoisuuden hoidossa vahva näyttö. Lähtökohdat ovat siis kunnossa.

Tommi Tolmunen

Laihduttajan ja lihavuusleikatun realismia

Kirjan pääjuonteena on Sari Järnin elämäntarina. Hänellä on "tunteella elävä pää", jonka kanssa hän lihoi jo lapsena ja ajautui nuorena erilaisiin ongelmiin. Elämän värikkäitä vaiheita kuvastaa kirjan erään luvun otsikko "Sekoilijasta surkuttelijaksi".

Pertti Mustajoki

Tulkoon vaikeus!

Huolimatta suurista puheista, suomalaiset terveysteknologian ekosysteemit ovat jääneet powerpoint-tasolle. Todellista käyttöönottoa edistävä kehitystyö ei ole FirstBeatia lukuunottamatta tainnut kertaakaan päästä pilottia pidemmälle. Jo pilottitutkimukseksi pääsy edellyttää startupilta uuvuttavia neuvotteluja, joissa terveydenhuollon repliikit pääsääntöisesti ovat seuraavia: "näitä nyt on, en ole kuullut eikä kiinnosta", "missä on tämän tekeleen näyttöön perustuvuus", "kiva mutta en voi päättää tällaisista asioista" ja "hienoa otetaan tuo käyttöön meille (mutten koskaan vastaa jatkoviesteihin)". Olen itse kuullut kaikki mainitut.

Mikko Lehtovirta

Lääkäriä ohjaavat myös sisäiset sidonnaisuudet

Läpinäkyvyydellä toivomme säilyttävämme ammattikuntamme arvostuksen ja luottamuksen. Tunnistammeko mielensisäisiä sidonnaisuuksiamme?

Tulkoon vaikeus!

Suomalaiset terveysteknologian ekosysteemit ovat jääneet powerpoint-tasolle. Lääkäreitä ei kerta kaikkiaan kiinnosta.

Keltaisessa vuoristoradassa

Värikooditus on yksi Aasian hienovaraisista kommunikaatiomuodoista, joita oppii tulkitsemaan paljon hitaammin kuin länsimaista ilmeisiin perustuvaa koodistoa.

Hyvän puolesta pahaa vastaan

Dokumenttielokuvassa "Lääkäriyden ytimessä" haetaan vastausta kysymykseen, mikä lääkärin työssä on pysyvää maailman muuttuessa.

Harri Vainio

Hyvän puolesta pahaa vastaan

Dokumenttielokuvassa ”Lääkäriyden ytimessä” arkkiatri toteaa, että lääkärin työ ei ole ammatti, vaan moraalinen kannanotto.

Heidän ebolansa, meidän pelkomme

Pitääkö kaiken suomalaisen ebolakeskustelun pontimena olla oma uhka?

Voisivatko potilaat pelastaa kliinisen tutkimuksen?

Kliinisen työn paineet, hupeneva tutkimusrahoitus ja byrokratian lisääntyminen ennustavat synkkää tulevaisuutta suomaiselle kliiniselle tutkimukselle.