Nyt se on todistettu Kulttuuriharrastukset kohentavat terveyttä

Kulttuuriin ja etenkin taiteeseen on suhtauduttu monin eri tavoin. Se on koettu mm. keskeiseksi ihmisyyden osatekijäksi tai yhteiskunnan rahareijäksi, jonka täyttämiseen mitkään rahavarat eivät riitä ja jotka ovat poissa kaikesta hyödyllisestä. Jälkimmäinen kanta on vallalla valitettavan usein. Päättäjät ohjaavat herkästi veromarkat mielestään tärkeämpiin ja tuottavampiin kohteisiin. Kulttuuri- ja taidebudjetit ovat joutuneet kovien säästöjen ja leikkausten kohteiksi. Toisin olisi saanut käydä.

Veikko Karskela

Potilaan tahto velvoittaa lääkäriä

Suomen Lääkärilehdessä julkaistiin keskustelupuheenvuoro Hoitotahto ei sido eikä suojaa lääkäriä (SLL 18/2001). Niin ikään Suomen Kuvalehdessä (18/2001) on julkaistu puheenvuoro-palstalla kirjoitus Hoitotahto ei velvoita lääkäriä. Molempien kirjoittaja on asianajaja Matti Norri.

Paula Kokkonen

Kliinisen päätöksenteon teoriaa

Henrik Wulffin kliinistä päätöksentekoa käsittelevä kirja on ehtinyt jo kolmanteen painokseen. Ensimmäinen on vuodelta 1976. Kolmanteen painoksen tekijäksi on tullut myös pohjoismaisen Cochrane-keskuksen johtaja Peter Gøtzsche, kun aiemmin kirja on ollut yksin Wulffin varassa. Gøtzschen panos liittyy kuitenkin lähinnä hoitokokeita koskevaan osaan, joka ei ole aivan kirjan keskeisintä antia. Kirja ei painosten myötä ole paisunut kohtuuttomasti, vaan mahtuu edelleen noin 200 sivuun.

Anssi Auvinen

Vauhtisokeutta huumetesteissä?

Yhä useammassa yrityksessä halutaan tutkia työntekijöiden mahdollista huumeiden käyttöä. Huumetestejä on järjestetty työhönottovaiheessa, satunnaisnäytteinä tai työpaikalla tapahtuneiden tapaturmien tai läheltä piti -tilanteiden jälkiselvittelyssä. Julkisuudessa on näkynyt aika vähän pohdintaa huumetestauksen lääketieteellisestä etiikasta.

Raija Kerätär

Farmakologian ja toksikologian uudistunut oppikirja

Kirja on uusi painos jo perinteikkäästä farmakologian ja toksikologian oppikirjasta, jonka ensimmäinen painos ilmestyi 24 vuotta sitten. Vaikka sisällössä on vuosien mittaan tapahtunut paljon muutoksia, tunnistaa kirjan helposti painoasusta. Leveä reunamarginaali, reunassa olevat avainsanat ja selkeä otsikointi ovat tulleet tutuiksi jo ensimmäisessä painoksessa. Edellisessä painoksessa otettiin käyttöön ns. tietoruudut, joissa kuvan kera käsitellään keskeisiä asioita. Nämä osoittautuivat suosituiksi, ja uudessa painoksessa näitä on lisätty. Uusissa tietoruuduissa käsitellään ajankohtaisia aiheita, kuten erektiohäiriöiden lääkehoitoa, apoptoosia, lihavuutta ja antisense-lääkkeitä. Yhdessä nämä painoasuun liittyvät seikat helpottavat kirjan lukua, kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon löytämistä.

Pekka Rauhala

Maksadiagnostiikan viidakossa

Maksapatologiaa käsitteleviä kirjoja on kahta tyyppiä: pääasiallisesti tekstiä sisältäviä, joissa on runsas kuvitus sekä kuva-atlaksia. Nyt arvosteltavana oleva kirja edustaa atlas-tyyppistä teosta, jossa tekstiä on verrattain vähän. Tämän tyyppinen aikaisempi, mielestäni varsinkin aloittelijalle sopiva kirja on H. Puolsenin ja P. Christoffersenin kirjoittama, Munksgaardin kustantama kirja vuodelta 1979.

Judit Mäkinen

Vilkaisu: Kun työpaikalla on väkivallan uhka

Opaskirja kertoo työpaikalla esiintyvien väkivaltatilanteiden kartoituksesta ja hallinnasta. Työväkivalta on viime vuosina lisääntynyt, ja varsinkin yksinäisissä työpisteissä monet tuntevat olonsa turvattomaksi. Jokaisen työntekijän tulisi tietää miten toimia jos asiakas, potilas tai työtoveri käyttää väkivaltaa tai uhkailee sillä.

Vilkaisu: Kaikki kävelystä

Kävely on suomalaisten suosituin liikuntamuoto, joka soveltuu eri muodoissaan lähes kaikille. Kävelyn mekaniikkaa, energiankulutusta, terveysvaikutuksia, harrastusmuotoja jne. käsittelevä kirja kertoo perusteellisesti lähes kaiken kävelystä. Kirjassa on mm. harvemmin nähdyt kaavat perusaineenvaihdunnan energiankulutuksen laskemiseksi sekä eri liikuntalajien aikaansaaman kulutuksen arvioimiseksi. Kävelyn eri vaiheista ja kuntokävelijän venyttelyliikkeistä on selkeät värikuvat.

Maalaislääkäri ja Kafka

Prahan Linnavuorella sijaitsevalla alkemistien ja kultaseppien mukaan nimensä saaneella Kultaisella kujalla on pieni sininen talo, jonka ovi on niin matala, että molemmilla kerroilla siellä käydessäni iskin pääni ovenkarmiin. Talo kulkee Kafkan talon nimellä, hiukan heppoisin perustein tosin, sillä tosiasiassa sen omisti Kafkan sisar Ottla, jonka luona Kafka asui vain muutaman kuukauden, paossa Hermanni isän raivoa. Montakohan kertaa Kafka löi päänsä samaan ovenkarmiin?

Martti Ollinen

Niin muuttuu maailma, Eskoni - muuttuuko lääkekorvausjärjestelmä?

Aleksis Kiven näytelmän Nummisuutarit alussa suutarimestari Topias katselee pönäkkää harjatukkaista poikaansa Eskoa, joka on juuri sonnustautunut isänsä hääpukuun: hattuun ja hännystakkiin, kuten Topias itse yksi ja kaksikymmentä vuotta sitten. Paljon on tapahtunut sitten mestarin omien häiden ja hän tokaisee pojalleen nuo kuuluisat sanat niin muuttuu maailma, Eskoni, joita poika vielä myöhemmin mielessään toistelee.

Jarmo Lehtonen

Asiantuntevasti lume-vaikutuksesta

Plasebo voidaan määritellä miksi tahansa oireen tai sairauden hoidoksi, jota annetaan sen oletetun spesifisen lääketieteellisen vaikutuksen vuoksi, vaikka hoidolla ei - potilaan ja yleensä lääkärinkään tietojen mukaan - tällaista vaikutusta ole. Plasebohoitojen tehokkuus johtuukin niiden epäspesifisistä psykologisista vaikutuksista, joista käytetään nimitystä plasebo- tai lumevaikutus.

Kalle Achté

Terveyden edistämisestä tahtolaji

Terveys näyttää jatkuvasti pysyvän elämän keskeisten arvojen sekä tyytyväisyys- ja onnellisuuslistojen kärkipäässä. Ainakin aikuisilla. Terveenä halutaan olla eikä ajatus sairastumisesta tunnu mukavalta. Terveyden menettäminen huolettaa sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta riippumatta.

Seija Sihvola

Evidenssi ja humanismi

Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (EBM) tulee nykyään joka tuutista, ja välillä tuntuu, että muuta ei ole enää olemassakaan. Päivänselvää on kuitenkin, että EBM on vain työkalu, eikä lääkärin työn varsinainen olemus ole koskaan ilmaistavissa sen käsitteistön puitteissa. Mikään määrä satunnaistettuja kaksoissokkokokeita ei tätä asiaa muuksi muuta. Hyvä siis, että tästäkin asiasta kirjoitetaan kirjoja.

Pekka Louhiala

Vilkaisu: Röntgentoiminta Venäjällä tilastojen valossa

Suomessa on käytettävissä hyvin vähän tietoa säteilyn lääketieteellisestä käytöstä Venäjällä. Tämä tieto on kiinnostavaa paitsi Suomelle myös Euroopan unionille ja kansainvälisille järjestöille. YK:n tieteellinen järjestö UNSCEAR (United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation) kerää säännöllisesti kuuden vuoden välein tietoa säteilyn käytöstä, myös lääketieteellisestä käytöstä. Tietoja kootaan mm. laitteista, tutkimuksista, säteilyannoksista, henkilöstöstä jne. Viimeisin raportti, UNSCEAR 2000, julkaistiin viime vuonna, ja se sisältää tietoa säteilyn käytöstä vuosilta 1991-96. Siinä on tilastotietoja myös lääketieteellisestä säteilyn käytöstä Venäjällä. Suurta maata koskeva tilasto ei kuitenkaan riitä kaikkiin tarkoituksiin, vaan tarkempaa tietoa eri alueiden säteilynkäytöstä tarvittaisiin, etenkin Suomen lähialueilta.

Antti Servomaa

Debriefingiä kritisoidaan usein väärin perustein

Debriefing- eli jälkipuinti-istuntoja ryhdyttiin järjestämään Nurmijärvellä vuoden suunnittelun jälkeen lokakuussa 1994. Tästä lähtien istuntoja on järjestetty 10-15 onnettomuuden yhteydessä vuodessa. Istunnot ovat liittyneet pääasiassa sellaisiin onnettomuuksiin, joissa joku on menehtynyt.

Risto Koskinen

Tieteellisen tekstin ohjeet

Björn Gustavii on Lundin yliopiston apulaisprofessori, erinomainen kirjoittaja ja toimittaja. Hän on 20 vuotta pitänyt julkaisutekniikan kursseja ja julkaisee nyt kirjan, joka perustuu hänen kokemuksiinsa tällä alalla. Kirja on tarkoitettu vasta-aloittelijalle, mutta moni vanhempikin kirjoittaja saa tästä kirjasta hyvää tietoa ja tärkeitä ohjeita.

Svante Stenman

Fängslande medicinskt lokalhistoria

Böcker i medicinsk historia är ovanliga och att en finlandssvensk läkare publicerar en sådan är glädjande. Dagens medicinare anar föga hur slingrig vägen har varit innan man uppnått nuvarande kunskap och standard. Docent Kurt A. West är specialist både i neurokirurgi och allmän medicin. Han avslutade sin karriär som överläkare för Vasa Centralsjukhus. Hans bok om läkekonsten genom tiderna i Svenska Österbotten är en sammanfattning av den kunskap han under ett långt och aktivt yrkesliv skaffat sig och den täcker verkligen allt mellan magi och hjärtkirurgi.

Svante Stenman

Sydänenkeli

Taidenäytelyt ovat omituisia. Usein käy niin, että yksi teos nousee spontaanisti yli muiden, syistä jotka ovat selittämättömiä. Jokin teoksessa, intuitiivinen, epätodellinen sisäinen voima vetää yhä uudelleen sen luo. Näyttelyn muut teokset, hyvätkin, jäävät tämän maagisen ykkösen jalkoihin ja varjoon. Näin minulle kävi jälleen kerran, käydessäni Jöötti ry:n 10-vuotisjuhlanäyttelyssä Turussa, Wäinö Aaltosen museossa.

Martti Rannikko

Lääkärin rooli huumekysymyksessä: maskuliini, feminiini vai Salomo?

Huumeiden väärinkäyttöön liittyvää lääketiedettä voidaan aina harjoittaa ilman kysymykseen liittyvää yhteiskuntapolitiikkaa, mutta huumekysymykseen liittyvää yhteiskuntapolitiikkaa ei voida koskaan toteuttaa ilman lääketiedettä.

Pekka J. Kopteff

Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura

järjestää lääkäreille MAALAUSLEIRIT (akvarelli) 14.6.-17.6.2001, 19.7.-22.7.2001 ja 2.8.-5.8.2001 (opettajana Pirjo Jokela)