Ei pelkästään metadonia

Metadonista on hyötyä vaikean heroiiniriippuvuuden hoidossa, mutta ei siinä kaikki. Tarvitaan myös psykososiaalista hoitoa ja farmakologista neuvontaa. Englantilainen psykiatri Nicholas Seivewright käsittelee monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti opioidikorvaushoitoa. Korvaushoidon lisäksi puhutaan vieroituksesta, huumeista irti pääsemisestä ja palvelujen järjestämisestä. Metadonin lisäksi käydään läpi muut korvaushoitolääkkeet ja muiden huumeiden kuin opioidien väärinkäytön hoito.

Kari Poikolainen

Vilkaisu: Aborteista ja elämästä

Lääkärin paras opettaja on elämä. Kosketus elämään on kuuntelemista ja sen kautta saatua yhteyttä toiseen. Oululainen synnytysylilääkäri Arto Vuorjoki on pitkän uransa aikana kuunnellut erityisen huolellisesti ja myötäelävästi raskaudenkeskeytystä hakemaan tulleita potilaitaan ja kirjassaan välittää kokemuksensa lämpimästi lukijoille. Samalla hän kertoo elämästään kouluajoista eläkevuosiin ja rakkaista harrastuksistaan ja innoittajistaan, oopperasta ja ornitologiasta. Vuorjoki on pitkän uransa aikana nähnyt sekä aborttilainsäädännön että potilaiden muutoksen. Pohjimmiltaan hyvin usein parisuhteen laatu on osoittautunut painavimmaksi seikaksi raskauden kohtalosta päätettäessä. Vuorjoen ääni on kirjassa viisas, rauhallinen ja tuomitsematon: jos abortin takana olevat ongelmat tiedostetaan ja yritetään ratkaista, ei keskeytettykään raskaus ole mennyt hukkaan.

Pekka Leinonen

Ikääntyneiden epilepsia yleistyy

Epilepsiaa on perinteisesti pidetty erityisesti lasten ja nuorten sairautena ja uusia tapauksia on ilmennyt yleisimmin alle yhden vuoden iässä. Väestön ikääntyessä myös epilepsian esiintyminen elämän koko kuvassa muuttuu. Nyt eniten sairastuvat yli 75-vuotiaat. Vuoteen 2025 mennessä arvioidaan, että epilepsiaan sairastuvista jo kolmannes on vanhuksia. Ikäihmisillä epilepsian taustalla olevat yleisimmät sairaudet ovat aivoverenkiertohäiriöt sekä dementoivat sairaudet.

Reetta Kälviäinen

Det första lexikonet av sitt slag

Folkhälsovetenskapligt lexikon är en unik bok i många avseenden. Det är det första lexikonet på området i Norden, det presenterar termer som inte finns systematiskt samlade och lätt tillgängliga i andra lexikon och det går över gränserna för medicin, sociologi, statistisk och många andra besläktade områden på ett sätt som inget annat lexikon jag fått i min hand.

Svante Stenman

Vilkaisu: Selkeä ja helppolukuinen elintarviketaulukko

Elintarviketaulukon uuteen painokseen on lisätty jalostettujen elintarvikkeiden tietoja samaan tahtiin kuin niiden määrä markkinoilla lisääntyy. Oppaan himmeä taustaruudutus tekee lukemisen helpommaksi, lukija ei helposti eksy yli koko aukeaman jatkuvalta riviltä. Mittayksiköt on ilmaistu selkeästi, mutta kokonaisenergiansaannin yhteydessä puhutaan kilojouleista, vaikka yksikkö ei ole vakiintunut yleiseen käyttöön. Yksittäisten valmisteiden ja raaka-aineiden kohdalla käytetään myös kilokaloreita, samoin kerta- tai päiväannoskohtaisessa taulukossa. Kirjan alussa on keskeisten ravitsemustermien synonyymit ja niiden englanninkieliset vastineet, jotka helpottavat esim. tiedonhakua Internetistä. Kirjan lopussa on Suomi-Englanti elintarvikesanasto. Tosin siinä esim. emmentaljuusto on käännetty: cheese, emmental, vaikka esim. Yhdysvalloissa se tunnetaan yleisesti nimellä Swiss cheese.

Maira Palosuo

Vilkaisu: Taksimiehen rehellinen tilitys

Suomalainen ei usko ennen kuin itse näkee. Tai kokee - eikä aina heti silloinkaan. Sepelvaltimotautiin sairastunut entinen uraohjus kertoo elämästään rehellisesti ennen invasiivisia toimenpiteitä ja niiden jälkeen. Sydänoireet etenevät työtaakan ja stressin lisääntyessä melkein oppikirjan mukaisesti, erikoista on potilaan nuori ikä ja tarkkuus, jolla hän kokemuksiaan ja tuntemuksiaan kirjaa. Kirja on osittain oma tilitys tyyliin: nyt jälkeenpäin ymmärrän, mistä oli kyse, mutta siitä voivat peilata omaa työtään myöskin terveydenhuolto- ja sosiaalitukijärjestelmämme eri tasoilla työskentelevät. Potilaan kokemana ja yksityiskohtaisesti kuvaamana saa hoitoketjumme eri osista toisenlaisen näkökulman. Terveyskasvattajille kirja on esimerkkitapaus siitä, kuinka elämäntapojen muutos toteutuu vasta, kun ihminen on täysin sisäistänyt niiden merkityksen.

Maira Palosuo

Lääkitseekö kulttuuri?

Kesällä valtalehtiemme kulttuurikolumnistit kirjoittivat innoissaan, kuinka kulttuurielämysten terveellisyys on varmistettu tieteellisesti. Tämän lehden palstoilla mm. Johannes Lehtonen ja Veikko Karskela ovat aiemmin valaneet uskoa kulttuurin mahdollisuuksiin terveystekijänä. Mistä oikein on kyse? Mistä kulttuurista puhutaan? Onko kulttuuri hoitoa? Tarkastellaanpa tilannetta tosiasioiden valossa, mikä julkisuudessa pakkaa unohtumaan. Jotta pääsen paistiin kiinni, ohitan kylmästi kulttuurin ja terveyden vaikeat määritelmät, vaikka juuri käsitteiden määrittelemisen löysyys johtaa keskustelun harhapoluille.

Markku T. Hyyppä

Rikosromaani lääketeollisuudesta

Kesälomalla luen rikosromaaneja. Niiden monien vuosien aikana, jolloin niitä olen lukenut, on romaanien sisältö muuttunut yksittäisten ihmisten tekemien murhien selvittelystä yhteiskunnallisesti suuntautuneisiin kirjoihin: todellinen syyllisyys ei ole enää henkilöön sidottu eikä paha saa palkkaansa. Koska kesälomakirjojen valinta on satunnaista - kirjallisuutta seuraavan ystävän avulla tosin - en tätä ilmiötä halua oman kokemukseni ulkopuolelle yleistää. Mutta suojatussa ympäristössä elävälle avaavat rikosromaanit ikkunan toisenlaiseen maailmaan.

Elina Hemminki

Vilkaisu: Urheilun dopingaineluettelo päivitetty

Suomen Antidopingtoimikunta (ADT) on päivittänyt Kielletyt lääkeaineet ja menetelmät urheilussa -listat, jotka perustuvat Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) ja Maailman Antidoping Neuvoston (WADA) 1.9.2001 julkaisemaan listaan urheilussa kielletyistä lääkeaineista ja menetelmistä. Joissakin lajeissa kansainvälisen lajiliiton säännöt poikkeavat KOK:n säänöistä. Kansainvälisen lajiliiton säännöt ovat juridisesti urheilijoita sitovia.

Ihmisenä sairaalassa - ECCE HOMO!

Lääkäreitä, hoitajia, potilaita ja heidän omaisiaan yhdistää se, että he ovat ihmisiä, lajitovereita. Miltä sairaalamaailma näyttää teologin silmin? Kunnioitetaanko ihmisyyttä, vai muokkaako ympäröivä maailma ja sen odotukset ja toiveet sairaalaa niin, ettei sieltä löydy ihmistä.

Kullervo Kivikoski

Vanhusten hyvän hoidon käsikirja

Toivoisinpa, että minulla olisi ollut tämä kirja käytössäni jo useita vuosia sitten, kun olen työskennellyt erilaisissa vanhustenhoitotehtävissä geriatrisella akuuttiosastolla, kuntoutuksessa, pitkäaikaishoidossa ja kotisairaanhoidossa. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan: tästä kirjasta on löytynyt vastauksia lukemattomiin käytännön työssä kohtaamiini pulmiin.

Heljä Lotvonen

Liikunnasta terveyttä erityisryhmille

Erityisryhmien liikunnan käsite alkoi vakiintua liikunta- ja terveydenhuoltoalojen kielenkäyttöön 1960-luvun lopulla. Kyseessä on sellainen liikuntakulttuurin osa-alue, jossa liikuntatoimen ja terveydenhuollon yhteistyön merkitys on kiistaton.

Kari Koivumäki

Evolutiivinen näkökulma psykiatriaan

Periytyvät biologiset valmiutemme oppia erilaisia asioita ja reagoida tietyin tavoin ovat universaalisia ja lajityypillisiä, ja ne perustuvat luonnonvalintaan. Mikään tunnetila tai ajattelutapa ei jätä jälkeään evoluutioon, ellei se tavalla tai toisella vaikuta liikkumisen kautta lisääntymiseen ja henkiin jäämiseen. Reagointivalmiudet, jotka ovat satojen miljoonien vuosien aikana tavalla tai toisella näitä asioita edistäneet, eivät välttämättä edesauta sopeutumista nykykulttuuriin. Siinä kaikessa yksinkertaisuudessaan on lähtökohta ajatusrakennelmalle nimeltä evolutiivinen psykiatria.

Hannu Lauerma

Luottamus julkisiin instituutioihin

Luottamus on nostettu kansalaisyhteiskunnan peruskiveksi, koska sen vaihtoehtoina käytetyt raha, edistyksellinen lainsäädäntö, ryhmätoiminta jne. ovat osoittautuneet tehottomiksi ja vaikutuksiltaan rajallisiksi. On kuin olisimme saavuttaneet sen rajapyykin, jossa meidän on vihdoin mahdollista arvioida suhteellisen objektiivisesti aikaisempia saavutuksiamme ja oivaltaa luottamuksen merkitys kaikelle ihmisten väliselle vuorovaikutukselle.

Risto Harisalo

Psykososiaaliset interventiot ja Skitsofrenia

Tartuin mahdollisuuteen tutustua tähän kirjaan, koska otsikko lupasi käytännönläheistä opastusta skitsofrenian hoitoon. Kirjan päätoimittaja Peter Thompson on Liverpoolin yliopiston dosentti. Avustajat ovat käytännön mielenterveystyön kehittäjä, yliopisto-opettaja ja aikuispsykiatrian kliininen koordinaattori. Kirjoittajakunta on hoitohenkilökunnan koulutukseen erikoistunutta joukkoa, jonka erityisalueena ovat psykososiaaliset interventiot. Niillä tarkoitetaan tässä pelkästään psykoedukatiivisia ja kognitiivis-behavioraalisia menetelmiä.

Pekka Lähteenoja

Lastenlääkärin hyllyyn kuuluva kirja

Tämä kirja on vanha ja tuttu, vaikka ilmestyykin nyt ensimmäistä kertaa Duodecimin kustantamana. Se on käsikirja, josta voi helposti tarkistaa esimerkiksi, montako milligrammaa kilolle tiettyä antibioottia annetaankaan. Kirjoittajia on kaikkiaan 26, ja heistä pääosa on oululaisia lastenlääkäreitä. Kirjassa on kolme osaa: Pediatrista farmakologiaa, Lääkeannostelu vastasyntyneille ja Lääkeannostelu imeväis-, leikki- ja kouluikäisille. Edelleen osat jakautuvat kappaleisiin, joita kirjassa on 21, mukaan lukien hyödylliset kaavat pinta-alan määritystä varten. Lopussa on aakkosellinen lääkeainehakemisto.

Minna Kaila

Mainio johdatus sairauksien sosiaalisiin syihin

Sosiaalisella epidemiologialla tarkoitetaan tietoa sosiaalisten syiden vaikutuksesta terveyteen ja sitä tutkimusta, joka kartuttaa tätä tietoa. Varhemmin tieteenala kulki anglosaksisessa maailmassa nimellä sociology in medicine. Alan tietämyksestä on ilmestynyt tuore kokoomateos. Kirjan tarkoituksena on antaa lukijalle ajantasainen yleiskuva alan uusista havainnoista, teorioista ja menetelmistä.

Kari Poikolainen

Vilkaisu: Dementoituvan hoito koskettaa monia

Dementoituvien ihmisten hoito- ja palvelujärjestelmän kehittäminen on eräs hoitotyön ajankohtaisimmista tehtävistä. Uutta tietoa dementiasta on saatu viime vuosina runsaasti, työntekijöitä on koulutettu ja uusia palveluyksiköitä on perustettu. Aika näyttää, löytyykö tarpeeksi resursseja tiedon hyödyntämiseen käytännössä.

Vilkaisu: Ei mikään tavallinen liikuntakirja

Tampereen yliopiston psykologian professori Markku Ojanen on tutkinut ihmisten onnellisuutta ja hyvinvointia. Liiku oikein - voi hyvin -kirjassa käsitellään paitsi liikunnan yleistä hyvinvointia edistävää merkitystä, myös sen erityistä merkitystä mielenterveyspotilaiden kuntoutuksessa. Kirja on samalla Liikunta mielenterveyspotilaan avohoidon tukena -projektin loppuraportti.

Vilkaisu: Ammattitaudit vähenivät hiukan

Työperäisten sairauksien rekisteriin vuonna 2000 ilmoitettiin 4 % vähemmän uusia tapauksia kuin vuonna 1999. Yleisin ammattitauti oli edelleen tuki- ja liikuntaelimistön rasitussairaudet, jotka liittyivät toistotyöhön. Eniten näitä sairauksia oli elintarviketeollisuudessa.