Suomi-neidon kiinnostavat geenit

Suomalaisten alkuperä ja suomalaiset geenit herättävät aina suurta kiinnostusta myös maallikoissa eikä vain alan harvoissa asiantuntijoissa. Yksi harvoista, professori Reijo Norio, on koonnut pitkän työnsä tulokset monenlaisille lukijoille helposti aukeavaan kirjaan. Norion kokemus ja näkemys suomalaisten geeneistä välittyy kirjassa myös tekijänsä näköisesti: hän kertoo tarinaa, jonka juoni on tukevaa faktaa eikä fiktiota. Hänen kaltaisiaan tieteen esseistejä meillä on muutenkin liian harvassa, joten tämä kirja on mitä mainioin lahja jokaisen tutkijan maallikkosukulaisille ja ystäville. Ensin on kuitenkin hyvä lukea kirja itsekin, jotta sen kiinnostavasta sisällöstä osaa sitten keskustella.

Juha Kere
Kirjallisuus 49-50/2001 Kommentteja

Miellyttävällä tavalla käytännönläheinen tilastokirja

Tilastotieteen auttavaa lähdeteosta hakiessa törmää helposti massiiviseen sivumäärään ja kohtuulliseen kaavakokoelmaan, ja se voi aiheuttaa hankaluuksia. Tämän ongelman selkeästi tiedostaen on Sheffieldin yliopiston lääketieteellisen tilastotieteen professori M. J. Campbell tehnyt tuoreen ja kompaktin kirjan Statiscs at square two. Kirja täydentää ikään kuin jatko-osana alun perin T. D. V. Swinscow'in 1976 kirjoittamaa ja BMJ:n julkaisemaa mainiota pikku opusta Statistics at square one. Square one on uudistettu moneen otteeseen vuosien saatossa ja viimeksi Campbellin toimesta. Kirja johdatti peruskäsitteisiin, mm. taulukointiin, keskiarvon ja keskihajonnan manuaaliseen laskentaan, yksinkertaiseen otantaan, tilastollisen todennäköisyyden käsitteeseen, Studentin t-testiin sekä taulukkostatistiikoista khiin neliö -testiin ja Fisherin testiin. Siinä valaistiin lyhyesti myös parametrittomia testejä ja korrelaatiota. Uusi Square two noudattaa samoja selkeitä periaatteita ja jatkaa Square One linjaa kuvaillen niitä tekniikoita, joita tutkija tarvitsee kun ensitason tilastomenetelmät alkavat olla hallinnassa.

Jari Laurikka
Kirjallisuus 48/2001 Kommentteja

Lääkärin työn luonteesta

Kollegamme Anton Pavlovits Tsehov on kirjoittanut lääkärin työstä: Lääkärit joutuvat elämään inhottavia päiviä ja tunteja, jollaisista Luoja kaikkia varjelkoon. On totta, ettei tietämättömyys tai törkeys ole harvinaista lääkärien keskuudessa, yhtä vähän kuin kirjailijoiden, insinöörien, ihmisten yleensä, mutta vain lääkärit joutuvat elämään ne tunnit ja päivät, joista minä puhun, ja heille on omantunnon nimessä annettava paljon anteeksi niiden takia.

Risto Koskinen
Kolum­ni 48/2001 Kommentteja

Täydellisyyteen pyrkimisen mieli?

Kuuntelen sikiödiagnostiikkaseminaarissa lääkärin puheenvuoroa sikiödiagnostiikan menetelmistä ja mahdollisuuksista. Oloni on epämukava ja levoton, ajatukset risteilevät päässä. En ole ensimmäistä kertaa vastaavanlaisella luennolla. Noin 10-vuotiaasta lähtien olen aina silloin tällöin kuunnellut luentoja sikiödiagnostiikasta ja siitä, miten se liittyy omaan vammaani. Nytkin luennoitsija pääsee diagnoosien luettelussa siihen kohtaan, että hän kertoo, miten minunkin diagnoosini diastrofinen dysplasia pystytään nykyään havaitsemaan sikiössä jo 5. raskausviikolla.

Katri Koskinen
Kolum­ni 47/2001 Kommentteja

Toveruus ja kohtalonyhteys sotalääkärin voimavaroina

Suomen Lääkäriliiton vuonna 1989 eräiden lääkäreiden aloitteellisuuden tuloksena toimittaman Lääkärinä sodassa -teoksen esipuheessa todetaan mm: Monelle uraansa aloittelevalle lääkärille samoin kuin kaikille mukana olleille sota oli kokemus, joka lävisti koko tunne-elämän ja arvomaailman. Lääkäri joutui näkemään sodan koko säälimättömyyden, epäinhimillisyyden ja sen ristiriitaisuuden oman tehtävänsä kanssa. Samalla lääkärit kuitenkin toivat haavoittuneille ja sairaille sitä humaanisuutta ja inhimillisyyttä, jota sodassa edustivat toveruus ja kohtalonyhteys.

Erkki Kivalo
Kirjallisuus 46/2001 Kommentteja

Vilkaisu: Enemmän ymmärrystä elämänkulusta

Kansanterveystieteen ja kasvatussosiologian professorit pysähtyvät tarkastelemaan toimittamassaan kirjassa suomalaisen elämänkulun eri pisteitä, joiden osoitetaan sisältävän säikeitä ajassa eteen- ja taaksepäin ja usealle taholle. Artikkeleissa pohditaan mm. geenien ja nuoruuden terveyden vaikutusta elämänkulkuun, elinikäistä oppimista, elämänkulun kertomistapoja sekä suurten ikäluokkien käsitettä.

Kirjallisuus 46/2001 Kommentteja

Vilkaisu: Hoitotyön kultaiset muistot

Suomalaisen hoitotyön muistot -kirja perustuu Kansallisarkiston projektiin, jonka tavoitteena oli kerätä hoitotyön yksityisiä arkistoaineksia ja hoitotyön perinnettä. Projektissa koottiin muistitietoa haastattelujen ja kirjoituskilpailun avulla. Kirjassa on julkaistu nelisenkymmentä suomen- ja ruotsinkielistä muistelua eri puolilta maata ja hoitotyön eri alueilta: lasten tehohoito-osastolta, syrjäseudun kunnalliskodista, sairaanhoidon hallinnosta, saattohoidosta jne.

Kirjallisuus 46/2001 Kommentteja

Vilkaisu: Sohvaperunat liikkeelle!

Mistä tulee motivaatio liikkumiseen, terveellisiin elämäntapoihin, stressin hallintaan, laihduttamiseen....? Sosiaalipsykologi Janne Viljamaa on lähestynyt aihetta nykyaikaisen kaupunki-ihmisen näkökulmasta. Kirjan terminologia on nimeä myöten anglo-amerikkalaista tv:stä tuttua kieltä. Mukana on voimapuhetta, trendiaddiktiota, fiiliksiä ja syysbluesia. Kirjan kohderyhmäksi sopinevat kolmekymppiset uraohjukset, jotka voivat selailla kätevästi taskukokoista kirjaa esim. odotellessaan valon vaihtumista liikennevaloissa tai hissin saapumista.

Kirjallisuus 46/2001 Kommentteja

Terveyskeskuslääkäri kunnanlääkärin saappaissa

Yhä edelleen kuulee usein viitattavan vanhaan, hyvään kunnanlääkäriaikaan. Lääkärille tuo aika merkitsi mahdollisuutta hoitaa potilaitaan itsenäisesti ja luovasti kaiken ammattitaitonsa hyödyntäen ja potilaille tilaisuutta päästä sairastuessa joustavasti lääkärille vuorokauden ajasta lähes riippumatta. Aika tietenkin kultaa muistot, mutta harvoin kunnanlääkäreistä kuulee mitään negatiivista.

Pekka Kirstilä
Kolum­ni 46/2001 Kommentteja

Tilaustutkimuksia, konsulttiohjelmia, ilmaisia matkoja

Yhdysvaltalaisten oikeudenkäyntien yhteydessä julkisiksi tulleet tupakkayhtiöiden sisäiset asiakirjat ovat paljastaneet, miten tupakkayhtiöt hankkivat vaikutusvaltansa päätöksentekijöiden keskuudessa ja markkinoilla. Näin on ollut myös Suomessa. Huolimatta markkinoidensa pienuudesta Suomi on ollut tupakkayhtiöille tärkeä tiedustelu- ja painostustoiminnan kohde ja vaarallinen esimerkkimaa, jonka tupakkalainsäädäntö on saattanut heijastua kauas rajojen ulkopuolelle. Heikki Hiilamo on käynyt asiakirjoja läpi Suomen näkökulmasta. Kieltämisen ammattilaiset on kiinnostava tarina tupakkayhtiöiden strategioista tupakkalainsäädännön ehkäisemiseksi Suomessa. Jälkikäteen tiedämme, miten surkeasti teollisuus epäonnistui.

Liisa Elovainio
Kirjallisuus 45/2001 Kommentteja

Yksityiselämä on ihmisoikeus

Potilastietojen salassapito kuuluu lääkärin velvoitteisiin ja velvoite on yhtä vanha kuin lääkärin ammatti. Terveydenhuolto on kuitenkin osa julkisen sektorin palvelutuotantoa ja pyrkimykset saumattomaan palveluketjuun ja hallinnon tehokkuuden turvaamiseen merkitsevät usein tinkimistä hoitosuhteen luottamuksellisuudesta. Vaikka muut kuin hoitoon osallistumattomat ovat potilaslain tarkoittamia sivullisia, joilla ei ole oikeutta salassa pidettäviin tietoihin, on lukuisalle joukolle viranomaisia annettu laissa oikeus tiedon saantiin potilasasiakirjoista. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuollon hallinnon, sosiaalihuollon, sosiaalivakuutuksen ja viimeksi työvoimahallinnon viranomaiset (laki kuntouttavasta työtoiminnasta). Nämä viranomaiset myös kokoavat alun perin niin luottamuksellisia terveydentilatietoja omiin rekistereihinsä.

Lasse Lehtonen
Kolum­ni 43/2001 Kommentteja

Etusivulla juuri nyt

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030