Vilkaisu: Terveyskeskuksen tarjoama työterveyshuolto

Terveyskeskusten vastuulla on kuntalaisten perusterveydenhuollon lisäksi kunnan omilla palkkalistoilla olevien työterveyshuolto sekä suuri osa pienyritysten ja pätkätyötä tekevien lakisääteisestä työterveyshuollosta. Miten terveyskeskus on ottanut työterveyshuollon järjestämistä koskevan haasteen hoitaakseen, on selvitetty Työterveyslaitoksen tutkimusraportissa, jossa on tapausesimerkkejä eri puolilta maata.

Vilkaisu: Kätevä ensiapuopas

Pieni ensiapuopas on nimensä mukaisesti pieni, mutta sen sisältämä asiamäärä on kattava. Tavallisimmat hätäensiavun tilanteet on kuvattu lyhyesti, ja tärkeysjärjestyksessä annetut Tee näin -ohjeet nopeuttavat tiedon löytymistä kiireellisessä tilanteessa. Kirjan keskivaiheilla on osa Ensiapu A:sta Ö:hön, jossa selostetaan lyhyesti oleellisimmat asiat aakkosjärjestyksessä eri vammojen kohdalla. Kirjasen loppupuolelle on koottu turmia ehkäisevää tietoutta. Jaotus on hyvä, sillä kuka haluaa kiireessä lukea opettavaista tekstiä ennaltaehkäisystä, kun vahinko on jo tapahtunut.

Geeniteknologian puuttuvat ongelmat

Mistä geeniteknologiassa on kyse? Ihmiskunnan perimän paremmasta hallinnasta. Tähän liittyvät sen suurimmat lupaukset ja uhkakuvat. Keskustelua on käyty mustavalkoisesti geeniteknologian puolesta tai vastaan, vaikka kriittisen käsittelyn pitäisi nähdä se harmaa vyöhyke, jossa hyvää ja vaarallista on kenties mahdotonta erottaa toisistaan. Geeniteknologiaa vaarallisemmalta tuntuu siitä käytyjen keskustelujen sinisilmäisyys. Meille kerrotaan uhkakuvien johtuvan vain tietämättömyydestä ja todetaan, että geeniteknologiaa käytetään eettisesti oikeiden arvojen pohjalta. Mutta mitkä ovat eettisesti oikeat arvot? Ongelmallista ei ole geeniteknologian epäeettisyys, vaan liiallinen inhimillinen varmuutemme arvoistamme.

Markku Koivusalo

Obstetriikkaa käytännön läheisesti

Kyseessä on noin sadan vuoden ajan ilmestynyt perinteinen, arvostettu oppikirja tuoreena 1 600-sivuisena painoksena. Opus onkin jo saavuttanut täysiaikaisen koon (paino noin 3,8 kg). Tutustuin tähän käytännölliseen kirjaan (sen kymmenenteen painokseen) erikoistumiseni alkuvaiheessa Kätilöopiston sairaalassa. Kirjan upeat, selkeät kuvat sekä jo tuolloin napakka teksti tekivät minuun vaikutuksen. Nykyisen kirjan kuvat (musta-sini-valkokuvia) eivät ole aivan edeltäjänsä veroisia (valokuvamaisen tarkkoja), mutta näinkin riittävän toimivia. Kirjan teksti on edelleen tiivistä ja asiallista. Teos on nimekkäiden yhdysvaltalaisten kirjoittajien tekemä, ja pääasiassa yhden sairaalan (Parkland Hospital, Dallas, Teksas) hoitolinjojen ja suositusten esitystä. Syvältä etelästä tulevien ohjeiden lisäksi kirjassa on toki ACOG:n ja CDC:n suosituksia soveltuvin osin sekä EBM-pohjaista dataa. Suomalaisetkin tutkijat ovat, allekirjoittanut mukaan luettuna, päässeet esiin noin 25 artikkelissa kirjan laajoissa referessiluetteloissa.

Tapio Kurki

Ikäviä yllätyksiä ympäristöstä - olisi parempi katsoa kuin katua

Monilla ratkaisuilla on odottamattomia seurauksia ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Sittemmin oikeiksi osoittautuneiden varoitusmerkkien huomiotta jättäminen päätöksenteossa on usein aiheuttanut vakavia seurauksia. Niihin kuuluvat muun muassa satojen tuhansien ihmisten kuoleminen asbestin aiheuttamiin sairauksiin, CFC-yhdisteiden vaikutukset ilmakehään, monien kemikaalien haittavaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä tuoreimpana BSE-taudin aiheuttamat tappiot.

Esa Nikunen

Lapsi on teille syntynyt ja poika on teille annettu

Näin kertoo joulun profetiateksti. Joulun tapahtumat sisältävät lisääntymislääketieteellisesti mielenkiintoisen probleeman: miten Jeesus-lapsi sai alkunsa? Se on teologienkin erimielisyyden aihe. Kirkon sanoman kannalta on aivan sama, miten Marian munasolun hedelmöittyminen tapahtui: Pyhästä Hengestä, Joosefin tai jonkun tuntemattoman spermalla. Kirkossa hedelmöittymisongelmia on käsitelty kauemmin kuin suomalaisessa lääketieteessä. Kolmentuhannen vuoden takaa säilyneet kirjoitukset kertovat itkevistä naisista, jotka oman arvonsa menettäneinä rukoilevat Jumalaa ratkaisemaan lapsettomuusongelman. Jumala kuulee heidän rukouksensa ja lapsettomien naisten ongelmat ratkeavat joko sijaissynnyttäjän avulla tai oman lapsen synnyttämisellä. Suomen luterilainen kirkko lausuu kannanotossaan lapsettomuushoidoista (1997), että lapsen saaminen on mahdollisuus, mutta ei ihmisoikeus. Vaikuttaa siltä, että kirkko ikään kuin paikkaisi omia syntejään, joita se on harjoittanut menneinä aikoina, jolloin naisen ihmisarvo riippui lisääntymiskyvystä. Joskus tuntuu, että olemme palaamassa menneeseen, kun naiset jälleen taistelevat oikeudestaan synnyttää lapsia tähän maailmaan avusteisin keinoin. Ihmiset ovat ottaneet harvinaisen tosissaan Raamatun ohjeen lisääntykää ja täyttäkää maa. Ottaisivatpa muutkin ohjeet yhtä tosissaan. Jopa lääketiede on ryhtynyt edesauttamaan tämän ohjeen noudattamista.

Katja-Margit Ruokonen

P.A. Owren - pohjoismaisen hematologian suurnimiä

Emme ehkä tule ajatelleeksi, että merkittävä osa veren hyytymiseen liittyvästä tutkimuksesta on tehty Pohjoismaissa aina von Willebrandista ja Jorpesista lähtien. 1900-luvun alkupuolella päämielenkiinto kiinnittyi hemofilian ja muiden vuototautien tutkimiseen. Sota-ajan jälkeen huomio siirtyi hemostaasimekanismien yksityiskohtien ja hieman myöhemmin tromboositaipumuksen selvittelyyn. Tämän tutkimusalan uranuurtaja ja suurnimi oli norjalainen Paul Arnor Owren.

Robert Paul, Gunnar Myllylä

Vaihda optiosi sosiaaliseen pääomaan!

Kansanterveyden edistäjät tarjoavat sosiaalista pääomaa ylhäältä vaadittujen elämäntapamuutosten korvikkeeksi. Vaihtoehdoista on huutava pula, sillä nykyinen puulta maistuva terveysvalistus ei tehoa. Maailman talous- ja terveysjärjestöt ovat jonkin aikaa markkinoineet sosiaalista pääomaa kansojen terveyden turvaksi. Näkemys on kuin toiselta tähdeltä, jos sitä vertaa lääkärikunnan ja median odotuksiin, jotka perustuvat kantasolujen ja geenimanipulaation tulevaisuuden lupauksiin. Kumpaan sijoitamme, sosiaaliseen pääomaan vai geenimanipulaatioon, kun kyse on kansalaisten terveydestä?

Markku T. Hyyppä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030