Peikko Pompeli

Kollega Matti Hannuksela on kirjoittanut hauskan kirjan Peikko Pompeli, tarinoita Kantturanniemen satuvaltakunnasta lastenlapsilleen ja muille lapsenmielisille. Sadut pohjautuvat kirjoittajan vuosien kuluessa lapsilleen ja lastenlapsilleen kertomista tarinoista, ja niitä vieraankin on mukava lukea. Kantturanniemi ympäristöineen tulee tutuksi, samoin päähenkilöt Peikko Pompeli ja vaimonsa Hulda, Viirukissa ja Kanarian saaret, Armida-peikkotyttö ja Mertsi-menninkäinen sekä monet muut oliot ja ihmisetkin.

Ulla-Kaija Lammi

Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura järjestää lääkäreille

12.6.-15.6.2003, 17.7.-20.7.2003 ja 7.8.-10.8.2003 (opettajana Pirjo Jokela)

Lastenneuvolalääkäri(kin) tarvitsee aikaa!

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti uudet ohjeet lastenneuvolatyöstä. Julkisuudessa on eniten puhuttu neuvoloiden perhetyöntekijästä, sinänsä tärkeästä uudistuksesta. Yhtä olennainen, kustannustehokkaaseen työhön liittyvä kysymys on neuvolalääkärin työnkuva.

Elina Hermanson

Peruskoulun ongelma: satatuhatta lasta erityisopetuksessa

Erityisopetus peruskoulussa on viime vuosina yltänyt tavattomiin mittoihin. Erityisopetuksen piirissä oli vuoden 1999 tilastojen mukaan 103 892 lasta eli 17,9 prosenttia kaikista peruskoululaisista. Valtaosa heistä, hieman yli 80 prosenttia sai erityisopetusta osa-aikaisesti, 11 prosenttia oli siirretty erityisluokille ja loput olivat joko integroidussa opetuksessa tai erityiskouluissa.

Kyllikki Kauttu

Jonoissa on jotain vinossa

Viimeisenä kandivuotena ja vastavalmistuneena lääkärinä minulla oli mahdollisuus toimia kunnanlääkärin sijaisena. Ajanvarauskirjoja ei tuolloin ollut eikä jonoista ollut hajuakaan. Vastaanotto avattiin aamuisin ja iltapäivään mennessä oli tutkittu ja hoidettu lääkärin apua tarvitsevat. Ajoittain odotushuoneeseen saattoi syntyä ruuhkaa, mutta merkittävänä epäkohtana eivät sitä pitäneet potilaat eikä lääkärikään. Joillakin potilailla oli tapana soittaa lääkärille ja sopia etukäteen vastaanotolle tulosta. Aika järjestyi useimmiten samana tai viimeistään seuraavana päivänä.

Pekka Kirstilä

Lääkärit siveltimen varressa Lääkäreiden Kulttuuriseuran taidenäyttely Lääkäripäivillä Helsingin Messukeskuksessa 7.-10.1.2003

Väriä, vettä, sivellin ja paperi. Suomalainen järvimaisema lempeimmillään: poutapilvet, veden välke, auringon kilo. Ei tietoakaan potilaista, diagnooseista eikä stressistä. Meditatiivinen hetki luonnon keskellä - aikaa itselle ja omille tuntemuksille, intensiivinen keskittyminen käsillä olevaan tehtävään.

Taru Tomperi

Miten terveydenhuollon säästämistä johdetaan?

Vaalien lähestyessä yhä kuumemmaksi puheenaiheeksi on syystäkin noussut Suomen terveydenhuollon tila. Kaikki puolueet vakuuttelevat kilvan sitoutuvansa kansalliseen terveysprojektiin, joka toisi viidessä vuodessa terveydenhuoltoon 700 miljoonaa euroa. Tuttuun tapaan oppositio vaatii runsasta lisärahoitusta ja hallituspuolueet tarjoavat pieniä kosmeettisia muutoksia höystettynä mietintöjen ja selvitysten lupauksilla paremmasta tulevaisuudesta. Terveydenhoito on jokaisen kansalaisen perusoikeus, eikä se toteudu tasa-arvoisesti, jos valtakunnan johtavat päätöksentekijät sysäävät vastuun toteutuksesta kuntien päättäjille.

Heikki Vartiainen

Barokkiajan neuvoja masentuneille

Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan vanhan testamentin eksegetiikan professori Timo Veijola on tehnyt kulttuuriteon. Hän on toimittanut suomeksi vuosina 1629-1693 eläneen Christian Scriverin kirjasen Pieni kirja masentuneelle.

Jorma Laitinen

Hyväosainen

Jukka Sariolalla on harvinainen lihassairaus, myopathia nemaline, jota Suomessa sairastaa vain 15 ihmistä. Hän oppi kävelemään 2-vuotiaana, otti pyörätuolin käyttöön 13-vuotiaana ja on käyttänyt hengityskonetta 19-vuotiaasta lähtien. Hän tarvitsee jatkuvasti avustajaa liman imemiseen keuhkoista, kääntämiseen vuoteessa ja muihin jokapäiväisiin toimintoihin. Älykkäänä ja pitkäjänteisenä miehenä hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja valmistunut merkonomiksi. Yliopisto-opinnot ja unelma opiskella psykologiksi keskeytyivät huonon hengitystoiminnan vuoksi. Pääasiassa itsenäisen opiskelun avulla hän on perehtynyt atk-ohjelmointiin ja edistynyt tässä niin pitkälle, että on perustanut atk-yrityksen. Sariola kuuluu moniin potilasjärjestöihin ja on toiminut mm. Lihastautiliiton hallituksessa vuodesta 1994. Hänen hyvän elämän tukipilareihinsa kuuluu myös seurakuntayhteys ja vahva usko.

Tapio Tervo

Tieteessä tarvitaan myös luovuutta

Mitä on tieteellinen luovuus ja voidaanko sitä jäljittää? Mitä eroa on neroudella ja luovuudella? Kuinka nobelistit ovat päätyneet huippukeksintöihinsä? Kuinka tärkeänä he pitävät luovuutta tässä prosessissa? Mikä asema ohjaajilla tai opettajilla on aloittelevan tutkijan uralla?

Erika Lauronen, Matti Isohanni

Aikasokeus - julkisen terveydenhuoltomme perisynti

Professori Paul Lillrankin artikkeli Lääkärilehdessä 17.1.2003 herätti ajattelemaan systemaattisesti sitä ajantuhlausta, jota sairaanhoidon järjestelmässä on. Osasyy on, että puuttuu myös ymmärrystä.

Pekka Vuoria

Kattava ja laadukas farmakologian oppikirja

Farmakologian oppikirjoista Goodman & Gillmanin The Pharmacological Basis of Therapeutics on vuosien varrella saavuttanut johtavan aseman farmakologien piireissä. Viimeinen sana on farmakologian laitoksilla monesti tarkastettu juuri tästä farmakologian Raamatusta, jonka ensimmäinen painos julkaistiin jo yli kuusikymmentä vuotta sitten. Nyt uudistunut kymmenes painos ei tälläkään kerralla tuota pettymystä lukijoilleen. Kirjan toimittajakunta on kyennyt vastaamaan hyvin farmakologian uusiin haasteisiin ja valtavaan tiedonlisään; uuteen painokseen on lisätty tietoa yli 150:sta uudesta lääkeaineesta. Uusin painos tosin painaa jo 4 kiloa ja sivumääräkin on kasvanut yli 2 000:een. Tiedon rajaaminen ja karsiminen tulleekin olemaan seuraavien painosten suurimpia haasteita.

Eero Mervaala

Miksi harrastan Osa 2

Tulin äsken alas ullakolta, kiukkuisena itselleni. En löytänyt erästä veistosaihiotani. Siellä se jossakin romujen keskellä luuraa. Näin kävi nytkin, ei se uutta ole. Tavaroilla on taipumus kiusata pakoiluillaan. Mieltä karvasteli. Tulisipa joskus aika, jolloin saisi kaiken järjestykseen. Mitään tarpeetontahan ei kenelläkään ullakollaan liene. Alas tultuani katselin ikkunasta jäistä Aurajokeani. Auringon kalpeat säteet muovasivat joen lumikinoksia moninaisiin muotoihin, jotka vähitellen muuttuivat säteiden kierrossa. Valot ja varjot kävivät loputonta tanssiaan. Radiosta tulvi jokin Bachin kantaatti. Kyllä maailma sittenkin on vielä kaunis. Mieleni keveni.

Veikko Karskela

Wanted!!!

Otsikko on kaksimielinen: monen toive ja idea on lähellä täyttymystä, jos suunnitellut lääkäreiden ensimmäiset kulttuuripäivät pidetään Helsingissä 26.-28. maaliskuuta 2004 eli ensi vuoden maaliskuun viimeisenä viikonloppuna. Otsikon toinen puoli on todellinen etsintäkuulutus: jotta kulttuuripäivistä tulisi tosi, tarvitaan rusaasti aktiiveja, innostuneita osallistujia. Päiville on jo olemassa luuranko, kaikki muu on vielä tämänkin etsintäkuulutuksen varassa.

Ulla-Kaija Lammi

Tulopolitiikka ja suomalaisen yhteiskunnan suunta

Suomessa viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana harjoitettu tulopolitiikka ei ole tuottanut suotuisia oloja korkeasti koulutetuille. Sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen erot että suorat palkkojen erot ovat noina vuosikymmeninä kaventuneet niin, että maamme kuuluu muiden Pohjoismaiden tapaan maailman tasapalkkaisimpien maiden joukkoon. Samaan aikaan olemme päässeet Euroopan mittakaavassa suurimpia tulonsiirtoja harjoittavien maiden joukkoon.

Mikko Viitasalo

Tiiviisti riskipotilaan anestesiasta

Luettavana oleva kirja antaa hyviä perustietoja anestesiologiaan ja tehohoitoon erikoistuvalle lääkärille suuren riskin potilaan hoidosta. Myös kokeneemmat kollegat voivat kirjan lukemalla verestää tietojaan. Kirja on koottu Blackpoolin Victoria Hospital -sairaalan anestesialääkäreiden ja kardiologien kirjoittamista 17 kappaleesta. Asiat esitetään hyvin ja kootusti, tärkeät huomioon otettavat asiat luetellaan lyhyesti ranskalaisin viivoin. Tieto on pääosin ajantasaista, käytetyt lähteet ovat artikkeleita ja oppikirjojen kappaleita 1990-luvulta, tosin muutama viite on 1980-luvulta. Lähdeartikkelit ovat pääasiassa tunnetuista ja arvostetuista alan lehdistä. Muuten hyvää kokonaisuutta häiritsee epätasainen toimitustyö, kirjoitusvirheitä on luvattoman paljon ja kirjan yleisilme on hieman nopeasti tehdyn oloinen.

Merja Laisalmi

Metyylifenidaatti ADHD:n hoidossa

Neuropsykiatrisista häiriöistä tarkkaavuus-ylivilkkaus-oireyhtymä on yleisin. Kirja käsittelee tarkkaavuushäiriöiden (ADHD) hoidossa eniten käytettyä, psykostimulantteihin kuuluvaa lääkettä, metyylifenidaattia. Psykostimulantteja on käytetty jo vuosikausia varsinkin Yhdysvalloissa. Suomessa tarkkaavuushäiriöiden lääkehoidossa käytetty valmiste on lähes yksinomaan Ritalin, jota saa Lääkelaitoksen erityisluvalla sekä lasten, nuorten että aikuisten hoitoon.

Pertti Rintahaka

Miksi harrastan Mielikuvasta veistokseksi

Yli kaksikymmentä vuotta sitten jäin leskeksi. Halusin tehdä vaimoni muistoksi jotakin pysyvää kuin vain menetyksen kaiho. Aloin suunnitella veistosta hänen haudalleen. Kolme lentoon lähtevää pronssijoutsenta tuntui olevan oiva ajatus. Eipä ollutkaan mikään helppo projekti. Joutsenia ei ihan helposti saa malliksi. Etsin kuvia linnuista. Lintukirjat tulivat tutuiksi. Lehdet tuli selailtua. Löysin lopulta mieleni sopukoista sopivat mallit. Onnekseni työpaikkani valimotyöntekijät ottivat asian myös omakseen. He valoivat ajatusteni tuotoksen ilmiasuunsa. Pronssiveistos on nyt odottamassa minun saapumistani. Itse en vielä silloin osannut valamisen salaisuuksia.

Veikko Karskela

Kuppa ja hiv - kulttuurifilosofisia mietteitä

Medisiina on kulttuurin osa. Siten medisiinan filosofia, etiikka mukaan luettuna on osa kulttuurifilosofiaa.

Pekka Vuoria

Käyttökelpoinen kliinisen tutkimuksen käsikirja

Lähes 500 A4-kokoista sivua sisältävä kirja tarjoaa kattavan esityksen yleisistä tutkijantaidoista kuten tutkimussuunnitelman laatimisesta, aineiston käsittelystä ja tulosten raportoimisesta. Aihepiiristä on niukalti koulutusta tarjolla, sillä se ei ole minkään oppialan vastuulla, joten se opitaan pitkälti kokemuksen kautta. Tällaisen kliiniseen epidemiologiaan painottuvan koulutuksen tarjoaminen onkin haaste myös kliinisille tutkijakouluille.

Anssi Auvinen