Tilastotietoa tupakoinnista

Julkaisussa esitetään tiedot tilastoidusta tupakan tuotannosta, myynnistä ja kulutuksesta, tupakoinnista sekä altistumisesta tupakansavulle. Tiedot verolliseen kulutukseen toimitetuista tupakkatuotteista perustuvat tulli- ja valmisteverotilastoon. Verovapaiden savukkeiden kulutustiedot perustuvat haastattelututkimuksiin, joita tehdään vuosittain noin 8 000:lle henkilölle. Tupakan todellisesta kulutuksesta saadaan tarkempaa tietoa käyttäjille suunnatuista terveyskäyttäytymistutkimuksista.

Kattava katsaus nykypäivän käsitykseen mielenterveydestä

Kuopion yliopiston psykiatrian professorin Johannes Lehtosen 60-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistun kokoomateoksen kantavana ajatuksena on Johannes Lehtosen käsitys mielenterveydestä uusiutuvien luonnonvarojen kaltaisena inhimillisenä voimavarana: mielenterveyden primaarinen ulottuvuus on psyykkinen, joka luo ihmisen sisäisen todellisuuden välittömän kokemusperustan sisältäen ihmiselle ominaisen kyvyn sanalliseen vuorovaikutukseen. Mielen psyykkinen ulottuvuus on toisaalta sidottu biologisen elimistön, erityisesti hermoston, toimintaan toisaalta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Matti Keinänen

Haluatko kuolla terveenä?

Olen saanut viime aikoina mahdollisuuden pohtia lääketieteen ja lääkärin ammatin tulevaisuutta. Esimerkiksi Maailman talousfoorumissa Davosissa järjestettiin vuoden alussa bioteknologian tulevaisuutta pohtiva keskustelu, jossa paikalla oli parikymmentä maailman johtavaa alan toimijaa Human Genome Projectin johtaja Francis Collinsista keskeisimpiin lääkefirmoihin. Nostin keskustelussa esiin kysymyksen, mikä on biolääketieteen perimmäisin tavoite. Vastauksena tuli arvattavasti erilaisten sairauksien täydellistä hoidettavuutta.

Pekka Himanen

Lääketieteen koulutuksen uudistajan Abraham Flexnerin elämäkerta

Thomas Neville Bonner on Wayne State yliopiston historian emeritusprofessori, joka on julkaissut useita kirjoja lääketieteen historiasta. Hänen kirjansa Becoming a physician. Medical education in Britain, France, Germany, and the United States 1750-1945 on alansa moderni klassikko. Hänen uusin kirjansa on elämäkerta 1900-luvun lääketieteen koulutuksen uudistajasta Abraham Flexneristä.

Timo Hannu

Opetusta huimauksesta multimedian keinoin

Vertigo-multimediaohjelma on multimedian keinoin valmistettu vuorovaikutteinen opetusohjelma sisäkorvaperäisen huimauksen diagnostiikasta, tutkimisesta ja hoidosta. Ohjelma tarjoaa perustietoa huimauksesta viidellä eri kielellä (englanti, saksa, ranska, espanja ja italia). Vertigo-ohjelma on tarkoitettu itsenäisen opiskelun tueksi, ja sen avulla voi rakentaa myös oman esityksen luentotyyppiseen opetukseen sekä tutkia kuviteltuja potilastapauksia. CD-ROM sisältää tekstiä, valokuvia, piirroksia, kuvasarjoja ja liikkuvaa kuvaa sekä oppimista helpottavia yhteenvetotaulukoita. Oppimateriaalin lisäksi ohjelmassa on vuorovaikutteinen peli, jonka avulla voi testata omaa oppimistaan.

Markus Lastikka

Paras dementian oppikirja

Tässä on lähes 900 sivua paksu kirja, joka on niin painava, ettei sitä voi lukea sängyssä iltalukemisena. Se on siis tarkoitettu luettavaksi käsikirjana, avattavaksi aina silloin kun haluaa tarkistaa jonkin dementiaan liittyvän seikan. Kirja on maailman parhaiten ajan tasalla oleva oppikirja dementiasta. Kirjan tekijät ovat hyvin tietoisia siitä, että tieto on vanhentunutta jo sen painoon mennessä, ja sen takia on laadittu ajoittain päivitettävät www.ebdementia.info -sivustot.

Heljä Lotvonen

Pernan tautikirjo kuvina

Nyt arvosteltavana oleva kirja ilmestyi paikkaamassa aukkoa, jonka täyttöä odotettiin kauan, sillä pernan histopatologinen tutkimus kuuluu alueisiin, jotka ovat monille patologeille suhteellisen harvinaisia ja tästä syystä vaikeita. Kirja jakaantuu yhdeksään osaan ja näistä pisin osa käsittelee pernaa affisioivia lymfoomia. Kirjan alussa kiinnitetään huomiota pernan poiston indikaatioihin sekä niihin odotuksiin, joita kliinikot asettavat patologille lähettäessään pernan histopatologiseen tutkimukseen. Tutkimuksen onnistumisen kannalta on ensisijaisen tärkeää kudoksen oikea fiksaatio, johon annetaan yksityiskohtaisia ohjeita.

Judit Mäkinen

Laivasairaanhoitokirja merenkulun tuntijoilta

Uusi suomenkielinen laivasairaanhoidon käsikirja on valmistunut. Ensimmäinen käsikirja julkaistiin vuonna 1964 ja sen toisesta painoksestakin on kulunut jo parikymmentä vuotta. Uuden käsikirjan tekijöinä ovat Turun aluetyöterveyslaitoksen ylilääkäri Heikki Saarni ja terveydenhoitaja Leena Niemi, joilla molemmilla on vankka merenkulkualan tuntemus ja pitkä kokemus merenkulkijoiden sairaanhoidon kouluttajina. Apuna heillä on ollut muita merenkulkijoiden opettajia lääketieteen eri aloilta.

Katariina Hinkka

Voisiko lääkäriyttä harjoitella kirjallisuuden tuomilla kokemuksilla?

Brittiläisen yleislääkärin John Salin-skyn teesi on, että hyvän kirjallisuuden lukemisella voi avartaa näkemystään elämästä. Kirjallisuuden klassikkojen lukemisesta koituva hyöty ei rajoitu pelkästään kasvuikään ja koulumaailmaan, vaan ammatillisessa kypsymisessä maailmankirjallisuuden parhaimmat teokset tarjoavat mielenkiintoista pohdittavaa vaikkapa lääkärille!

Jari Laurikka, Tuija Laurikka

Tajunnanvirtaa

Parvekkeen räystäällä sateen sormiharjoitukset, hidastelevat ja mollivoittoiset, välillä lyhyt monisorminen juoksutus. Sieluni lailla kiihkoton ja vetäytyvä näissä päivissä. Mielessä haikea, jotenkin melankolinen virta. Haluan etääntyä. Kuulemaan, mitä sade kertoo. Maisema on kuin huonosti vedostettu grafiikan lehti: Tausta harmaa, etualan ääriviivattomat puiden suhruiset rakenteet. Tähän haluan jäädä, vain olemaan. Olkoon valovuosien päässä raaka, häikäisevä ja levottomaksi tekevä, suorastaan huutava, auringonvalo!

Pirjo Jokela

Herkkuja

Tyttö ja äiti kävelivät. He kävelivät paljon, oli paljon asioita toimitettavana. Piti käydä postissa, pankissa, vuokra maksamassa, kaupoissa ja niin edelleen. Yksityisautoja ei juuri ollut ja jos jollakulla oli, se takavarikoitiin armeijan käyttöön. Tietysti oli linja-autoja ja raitiovaunuja, muttei muutamaa pysäkinväliä viitsinyt aina ajaa näillä kulkuneuvoilla. Niinpä käveltiin, äiti sanoinkin, että tyttö on hyvä kävelemään. Tyttö oli siitä vähän ylpeäkin.

Marja Salmivalli

Menetettyjä mahdollisuuksia

Kun Jesse oli nuorukainen, hän löysi isoisänsä kirjavarastoista käytösoppaan. Hän luki sitä sivistyäkseen, ollakseen jotakin parempaa kuin muut pihan nuorukaiset. Nuori mies tarvitsi paljon tietoa tullakseen herrasmieheksi. Tässä kehitystyössä saattaisi tuosta resuisesta ja kuluneesta käytöskirjasta olla apua, hän tuumi. Sieltä olivat luettavissa selkeät ohjeet rakkauskirjeiden ja laskujen kirjoittamiseen. Oppaassa selostettiin myös, miten lähestyä vastakkaista sukupuolta, tosi tarkoituksella tietenkin. Kirjan kirjoittamisen aikoihin muihin tarkoitusperiin perustuva ohjeistaminen ei olisi tullut edes kysymykseen. Jesse luki kaiken. Hänen mieleensä alkoi iskostua ovien avaamisen merkitys daameille ja hänelle itselleen mutkan kautta hyvinkin palkitsevana toimintatapana. Näin hän tuumiskeli sohvalla loikoessaan ja arvioidessaan sivistyksen hyviä puolia. Oma painoarvohan siinä nousisi, saisi ehkä paremman lähtöruudun, jopa paalupaikan. Näiden ajatusten saattelemana hänestä alkoi kehkeytyä todellinen herrasmies.

Veikko Karskela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030