ABC-kirja avuksi allergiselle

Vaikka Suomessa muiden kehittyneiden maiden tapaan erilaisia allergioita on lähes puolella väestöstä, yleisölle tarkoitettuja asiallisia allergiaoppaita on julkaistu vähän. Professori Tari Haahtela on työssään huomannut puutteen ja tarttunut kynään. Tuloksena on kirja, jossa sen nimen mukaan käsitellään allergiaan liittyviä aiheita tietosanakirjamaisesti aakkosjärjestyksessä. Ensin kuitenkin selvitetään seitsemällä sivulla, miksi me olemme niin allergisia. Ennen varsinaista tietosanakirjakäsittelyä kirjoittaja esittää allergia-asiat lyhyen kaavan mukaan 17 sivulla. Varsinainen ABC-osa käsittää aiheet alkoholista ympäristöallergiaan. Oire- ja tautiaiheissa tekijä esittää aluksi jonkin verran faktoja, lopuksi itsehoito-ohjeita. Mitään yhtenäistä kaavaa eri hakusanojen kohdalla ei kuitenkaan noudateta.

Matti Hannuksela

Oletko tyytyväinen nykymaailmaan?

Väkivalta puhuttaa. Ei liene kahviporukkaa, ei hirviporukkaa, ei ompeluseuraa, jossa ei puhuttaisi maailman väkivaltaisesta touhusta. Sota sotkuineen on kestoaihe. Uutiset eivät olisi uutisia, jos niissä ei olisi kuvia sodista ja niiden uhreista. Ihmettelen, mitä uutisia ne ovat. Uutuusarvoa ei niillä ainakaan ole. Uutiset ja väkivallantekojen selostukset ovat tehneet olomme turvattomaksi. Tilanne on jättänyt jälkensä meihin ja lapsiimme. Rauhattomuus ja turvattomuuden tunteet ovat yleisiä niin lapsilla kuin vanhuksillakin. Tuskinpa me keski-ikäisetkään olemme tyytyväisiä oloomme.

Veikko Karskela

Satujen merkityksestä

Bruno Bettelheim on kirjoittanut kirjan Satujen lumous. Samasta aiheesta on jokin aika sitten julkaistu suomalainenkin kirja. Valitettavasti en muista sen nimeä enkä kirjoittajiakaan. Sadut ovat tärkeä kurkistusluukku maailmaan, joka on sekä lapsille että osalle aikuisistakin vielä tuntematon. Tuon kurkistusluukun kautta on hyvä tarkastella hyvän ja pahan taistelua. Jos pelottaa liikaa, voi luukun sulkea, kunnes taas on rohkeutta jatkaa.

Veikko Karskela

Kävikö sinulla hyvä lisääntymissäkä?

On erilaista olla sairas eri puolilla maailmaa. Kun soitin Piilaaksossa asuessani ensimmäistä kertaa lääkäriin, ensimmäinen kysymys ei koskenut oireita vaan oli: "Millä tavalla maksatte?" Jotenkin onnistuin vakuuttamaan virkailijan maksukyvystäni ja sain ajan. Kun lopulta menin lääkäriin, toimistossa oli vastassa tukeva musta naisvirkailija - sellainen kardiovaskulaarinen kriisi, joita näkee vain Amerikassa. Suurieleisesti hän osoitti lääkärien vastaanottotiloihin johtavaa ovea ja ilmoitti: "No one enters that door before paying 250 dollars!"

Pekka Himanen

Lääketurvaa aakkosjärjestyksessä

Nyt arvosteltavana olevan kirjan on kirjoittanut lääketurvatoiminnan kaksi todellista asiantuntijaa. Cobert työskentelee johtajana Schering-Plough lääketurvallisuusosastolla, ja Biron farmakologian professorina Montrealin yliopistossa. Cobertin ja Bironin kaltainen kaksikko on hyvä valinta lääketurvatoimintaa käsittelevän kirjan kirjoittajaksi. Bironilla on vahva akateeminen tausta, ja paljon alaan liittyvää julkaisutoimintaa. Lääketeollisuudelle aukottomasti toimiva lääketurvatoiminta on elinehto, joten ison yhtiön lääketurvaosastolla Cobert on joutunut paneutumaan kirjassa käsiteltäviin asioihin. Lisäksi Cobertin englanninkielen hallinnalla ranskankielisen Bironin osaaminen pääsee oikeuksiinsa. Kun kirjoittajat ovat Atlantin takaa, kirjan painotukset ovat hieman amerikkalaisia. Suomessa toimivaltaisten viranomaisten, Lääkelaitoksen ja Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA), rooli jää lukijalle hieman hataraksi. Tämä ei kuitenkaan häiritse liika, sillä lääketurvatoiminta jos mikä on globaalia yhteistyötä.

Hannu Kokki

Sairautta ja samppanjaa

Moskovan Arbat-kadulla vanha nainen ottaa Polaroid-kuvia turisteista lemmikkisimpanssinsa kanssa. Vierailla käsillä istuessaan eläin paljastaa kulmahampaansa ja haisee pelolta. Sillä on päällään vaaleanpunainen pitsimekko. Mekko on simpanssille kuin kapitalismi naiselle: kireä, mutta antaa elannon. Naisen pitäisi olla jo eläkkeellä, kasvattamassa kehäkukkia datshallaan, mutta rahat riittävät tuskin vuokraan.

Terhi Heinäsmäki

Maailma seis! Mikä on elämän tarkoitus?!

Välillä tuntuu siltä, että maailma menee yhä hullummaksi ja elämä yhä vaikeammaksi mitä nopeammin kehitys kiihtyy ja muutokset muuttavat elinolojamme. Tuntuu siltä, että elämän perusarvot ovat kääntyneet päälaelleen, ylösalaisin. Tavaroiden ja palvelujen hengästyneestä kuluttamisesta on tullut onnemme ja hyvinvointimme tärkeimmät mittarit. Kulutan, olen siis olemassa? Tämäkö uusi credomme? Estääkö vauhtisokeus meitä näkemästä elämän tärkeimpiä asioita - kanssaihmisiämme, yhteisiä unelmiamme, yhteistä maailmaamme ja tulevaisuuttamme?

Claes Andersson

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030