Natsijohtajien psykiatrina Nürnbergin oikeudenkäynnin aikana

Yhdysvaltain armeijan psykiatri Leon Goldensohn määrättiin vuonna 1946 psykiatriksi vankilaan, johon oli sijoitettu sotasyyllisyysoikeuden eteen joutuneita korkeita natsijohtajia. Nürnbergin oikeudenkäynti 24 pääsotarikollista vastaan oli aloitettu 14.11. 1945. Goldensohn vastasi oikeudenkäynnin ajan tunnetuimpien natsijohtajien mielenterveydestä. Hän haastatteli tunnollisesti tarkkoja muistiinpanoja tehden 33 vankia ja todistajaa puolen vuoden ajan. Hänen muistiinpanonsa ovat säilyneet ja niiden keskeiset osat on nyt julkaistu suomenkielisenä kirjana.

Raimo Isoaho

Auttaako auttaminen myös auttajaa?

Tammikuun Lääkäripäivillä pohdittiin lääkärien jaksamista kovassa ja vastuullisessa työssään. Minut oli pyydetty puhumaan otsikolla Ihmisen auttaminen lääkärin oman elämän merkityksen antajana postmodernissa arvotyhjiössä. Tarkoituksenani oli pohtia, millä tavalla lääkärin työssä saadut kokemukset vaikuttavat lääkärin omaan elämään ja persoonallisuuteen. Aihe koettiin tärkeäksi ja ajankohtaiseksi ehkä siitäkin syystä, että moni lääkäri tämän päivän kovassa työpaineessa tuntee työskentelevänsä jaksamisen ja motivaation äärirajoilla. Työtahti on tiukka ja aikaa hengähtämiseen ja ajatustenvaihtoon kollegoiden kanssa on niukasti, jos ollenkaan.

Claes Andersson

Salapoliisina EBM-maailmassa

Diagnoosin selvittäminen ja parhaan hoitotavan valinta näyttöön perustuvan lääketieteen periaattein muistuttaa monin tavoin salapoliisitehtävän ratkaisemista. Kirurgian professori Jörgen Nordenström Tukholman Karoliinisesta Instituutista on saanut tästä hauskan idean. Hän on ottanut malliksi johdonmukaisesta ja järjestelmällisestä tietoon perustuvasta ongelmanratkaisusta maailman ehkä kuuluisimman kirjallisen salapoliisihahmon, Sherlock Holmesin. Hahmon luoja sir Arthur Conan Doyle oli itsekin lääkäri. Holmesin esikuvana oli tohtori Bell, eräs Doylen opettajista Edinburghin yliopistossa. Lääkärin roolin Doyle antoi Holmesin apulaiselle, tohtori John Watsonille, jonka hoksottimissa kylläkin on toivomisen varaa.

Martti Teikari

Selkeää tietoa uinnista liikuntaharrastuksena

Viime vuosina lääkäreitä on kehotettu, jopa vaadittukin, kirjoittamaan potilailleen liikkumisreseptejä. Ajatus on teoriassa erinomainen. Se edellyttää kuitenkin reseptin kirjoittajalta perustietoja eri liikuntalajeista. Tokihan kaikki liikunta on hyödyllistä. Yksinkertaisinta ja turvallisinta olisi kirjoittaa kaikille liikunnan puutteesta kärsiville resepti: puoli tuntia reipasta kävelyä päivittäin kompastumisia ja liukastumisia varoen. Mutta jos potilas ei jalkojensa huonon kunnon vuoksi kykene kunnolla kävelemään, on keksittävä jotain muuta. Uinti on sen taitajalle erittäin monipuolinen ja tehokas liikuntamuoto. Siitä täyden hyödyn saaminen vaatii kuitenkin ainakin kohtalaisen hyvää teknistä osaamista. Sitä on Suomen väestöstä ilmeisesti vain suhteellisen harvoilla. Yleisintä ja näennäisesti helpoimmin opittava uintitapaa, rintauintiakin, uidaan useimmiten väärin, mistä aiheutuu helposti esim. niskanseudun vaivoja.

Tapani Kosonen

Peli jatkuu vaikka pelimerkit muuttuvat

Pelimerkkinä MS-tauti on pieni puhutteleva kirja potilaan roolista. Kirjan kohderyhmä on ensisijaisesti MS-potilaat ja heidän omaisensa. Kirja on editoitu potilasopastyyliseksi, joka ehkä liikaakin ohjaa lukijakuntaa erityisesti MS-sairastuneiden suuntaan. Periaatteessa kirjalla voisi olla annettavaa kaikille, joiden toimintakyky on kroonisesti rajoittunut. Ensisilmäyksellä lääkärilukijan kannalta kirjan merkittävin anti katoaa potilasopasulkoasuun. Itselleni kirjasen arvo on kuitenkin kliinisen faktan lomaan kutoutuneissa omakohtaisissa kokemuksissa. Kirjan kirjoittaja on lääketieteeseen erikoistunut toimittaja, joka on sairastanut MS-tautia vuodesta 1992.

Liisa Lappalainen

Hengityskuntoutus laajasti tiiviissä paketissa

Kuten kirjoittajat itsekin toteavat kyseessä ei ole perinteinen tieteellinen kirjallisuuskatsaus. Oikeampi nimi voisi olla Tutkimuskirjallisuudella perusteltu näkemys hengityskuntoutuksesta. Katsauksen pohjana oli tietokantahakujen perusteella lähes 1 000 artikkelia, joista noin 700 otettiin asiantuntijaraadin käsittelyyn. Katsaus laadittiin siten, että hyvän käytännön periaatteita poimittiin ensin muutamista tuoreista katsauksista ja näin saatua kokonaisuutta täydennettiin uusilla lähteillä kunnes lisäaineiston määrä ja laatu alkoivat ehtyä. Menettely on helpottanut laajan aineiston käsittelyä.

Vesa Vilkka

Ryhmä 77 Seuraavat tekstit ovat syntyneet syyskuun 2004 kirjoittajakurssilla.

Annan jalkojeni irrota maasta, nousen kaupungin tornien yläpuolelle. Kohoan liitoon kaupungin reunalla olevalta jyrkänteeltä, kaarran laakson yli kaupungin puolelle, allani nurmikentät, puistot, korkeat talot ja tornit. Siipeni kantavat, en epäile lainkaan. Allani kuohuu musta meri. Tuuli hulmuaa helmoissani, on viileää ja ihanan irrallista. Olen jättänyt kaiken, päästänyt irti, päätäni huimaa. Ylläni musta taivas ja kirkkaat tähdet. Sinne haluan, tähtien luo yhdeksi niistä. On kevyt hengittää, ilma ohenee ja se kulkee lävitseni ja helmani hulmuavat, siniset silkkihelmat. Lisääntyvä aineettomuus tuntuu hyvältä, olen jättänyt kaiken, on vain tähdet. Yhdeksi niistä haluan tulla. Ilma viilenee edelleen ja on lopulta hyvin kylmää, mutta aineettomuuteni pelastaa minut ja sininen silkkimekko. Maa on enää kaukainen piste, sen takana on kirkas valo, kirkkaampi, mitä koskaan olen nähnyt. Vauhtini huumaa, se myös lisää nautintoa, jota tunnen. Kohta olen pelkkä silkkimekko ja siniset siivet.

Pirjo Jokela

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030