Ryhmä 77 Seuraavat tekstit ovat syntyneet syyskuun 2004 kirjoittajakurssilla.
Annan jalkojeni irrota maasta, nousen kaupungin tornien yläpuolelle. Kohoan liitoon kaupungin reunalla olevalta jyrkänteeltä, kaarran laakson yli kaupungin puolelle, allani nurmikentät, puistot, korkeat talot ja tornit. Siipeni kantavat, en epäile lainkaan. Allani kuohuu musta meri. Tuuli hulmuaa helmoissani, on viileää ja ihanan irrallista. Olen jättänyt kaiken, päästänyt irti, päätäni huimaa. Ylläni musta taivas ja kirkkaat tähdet. Sinne haluan, tähtien luo yhdeksi niistä. On kevyt hengittää, ilma ohenee ja se kulkee lävitseni ja helmani hulmuavat, siniset silkkihelmat. Lisääntyvä aineettomuus tuntuu hyvältä, olen jättänyt kaiken, on vain tähdet. Yhdeksi niistä haluan tulla. Ilma viilenee edelleen ja on lopulta hyvin kylmää, mutta aineettomuuteni pelastaa minut ja sininen silkkimekko. Maa on enää kaukainen piste, sen takana on kirkas valo, kirkkaampi, mitä koskaan olen nähnyt. Vauhtini huumaa, se myös lisää nautintoa, jota tunnen. Kohta olen pelkkä silkkimekko ja siniset siivet.