Homeopaattista akuuttihoitoa omin päin

Homeopatia on noin 200 vuotta vanha lääkehoito-oppi. Siinä käytetään aineita, jotka aiheuttavat suurina annoksina niitä oireita, joita potilaalla on. Siinä myös uskotaan, että lääkkeen hoitava teho lisääntyy laimentamalla. Vaikutuksen uskotaan ilmenevän hitaasti, elimistön luontaisen paranemiskyvyn vahvistumisen kautta.

Veijo Saano

Kulttuuri kannattaa! - kymmenen näkökohtaa kulttuurisetelin puolesta

Suomeen ollaan suunnittelemassa kulttuuriseteliä, jonka tarkoitus on helpottaa kulttuuripalvelujen käyttöä. Seteli olisi työnantajien tapa edistää työntekijöittensä kulttuuriharrastuksia ja tällä tavalla myötävaikuttaa heidän elämänlaatunsa kohentamiseen. Se toimisi käytännössä samalla periaatteella kuin lounasseteli tai kuntoseteli: työnantaja subventoisi setelin muodossa tiettyjen kulttuuripalvelujen ostamista, kuten erilaisia näyttelyitä, konsertteja tai teatteriesityksiä.

Claes Andersson

Melkein kaikki mitä aina olet halunnut tietää tietosuojasta - mutta et ole kehdannut kysyä

Henkilötietojen suojan perustuntemus kuuluu jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömään ammattitaitoon. Toisin ei voisikaan olla; tietosuojalainsäädäntö kun kuuluu ihmis- ja perusoikeuksiamme turvaavaan lainsäädäntöön. Sen yksityiskohtia voi kritisoida, mutta ajatus itsessään on osa demokratiaa. Ne, jotka joskus selittivät, että tietosuoja tappaa, eivät paljoa tienneet eivätkä paljoa ajatelleet. Eipä heitä monta liene enää elossakaan!

Aulikki Wallin, Ahti Saarenpää

Lääkärien taidenäyttely Lääkäripäivillä

Taide antaa sitä harrastavalle välineen hiljentymiseen ja tunteiden ilmaisemiseen sekä itsensä ja lähimmäisen tutkimiseen. Taiteen avulla opimme näkemään asioita niin itsessämme kuin ympäröivässä maailmassa. Saimme ihailla lääkärien käsien aikaansaannoksia Helsingin Messukeskuksessa Lääkäripäivillä 9.-13.1.2005 järjestetyssä taidenäyttelyssä.

Marjukka Paunila

Mummojen esiinmarssi

Istuskelen tässä keittiöni pöydän ääressä odottelemassa kahta katastrofia, ilmaston lämpenemistä ja vanhenemista. Maaliskuu on puolessa välissä ja pakkasasteita 22. Syntymäpäivä oli ja meni eikä tunnu missään. Taas on juostu antamassa haastattelua oikealle ja vasemmalle aiheesta kuinka suojaudun mummoarmeijoiden esiinmarssilta seuraavien vuosikymmenien aikana. Koska samojen asioiden kysyjiä tuntuu riittävän, esitän seuraavassa, mitä itse arvelen tapahtuvaksi lähitulevaisuudessa iäkkäiden lukumäärän kasvaessa.

Harriet Finne-Soveri

Vihdoin jalkaongelmia käsittelevä kirja

Suomessa voidaan arvioida olevan miljoona ihmistä, jotka kärsivät erilaisista jalkaan liittyvistä ongelmista. Kuitenkin lääkärien perus- ja erikoisalojen koulutuksen yhteydessä jalkalääketiedettä, podiatriaa, vain sivutaan. Omaa erikoisalaa tai edes erityspätevyyttä sille ei ole järjestetty. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on noin 15 000 alaan erikoistunutta podiatria ja jalkakirurgia.

Seppo Anttila

Äidin rintasyöpä lapsen näkökulmasta

Santeri ja syöpäri kuvaa tokaluokkalaisen Santerin taistelua äidin menettämisen pelkoa vastaan. Kirjassa Syöpäri on kaikki se lapsen perusturvallisuuden kokemusta uhkaava elämänmuutos ja hätä, jonka äidin vakava sairaus tuo perheeseen. Aluksi lapsille ei kerrota sairaudesta. Santeri kuitenkin varsin pian huomaa, että kaikki ei ole kohdallaan. Hän kuulee äidin huolimattoman lausahduksen patista tississä. Tieto ei ole tarkoitettu lapsille, mutta Santeri nappaa sen vanhempien keskustelusta. Äidin kiertelevä vastaus vahvistaa hänen epäilyään siitä, että joku on vinossa. Tämän jälkeen hän on virittynyt kuulemaan ja näkemään kaikki ilmeet, eleet, kuiskaukset, vihjaukset, äänensävyt ja salaisiksi tarkoitetut keskustelut, joista hän ammentaa tarkentavaa tietoa. Santeri haluaisi saada tietää, mistä on kysymys. Kukaan ei kerro, ja Santeri turvautuu mielikuvitusmaailmaan ja taikamiekkaansa. Kun äiti lopulta alkaa kertoa sairaalaan lähtemisestään, Santeri tietää jo omien päätelmiensä perusteella, että kyseessä on syöpä.

Hanna Manninen

Maapallo käy lääkärissä

Olen viime viikot kiertänyt ulkomailla luennoimassa. Tammikuun lopussa Maailman talousfoorumissa Davosissa olivat koolla politiikan, talouden ja kulttuurin johtavat henkilöt. Seuraavaksi Madridin klubissa pohditaan 11.3. junaiskun muistoksi globalisaation ja terrorismin suhdetta.

Pekka Himanen

Ny upplaga av Medicinsk terminologi

Medicinsk terminologi av Bengt I Lindskog har utkommit i en ny utgåva. Bengt Lindskog, som har redigerat Medicinsk terminologi sedan 1974, är docent i kirurgi vid Lunds universitet och professor emeritus i medicinens historia vid Köpenhamns universitet. Redigeringen har skett under medverkan av elva andra experter, bland dem professor Peter Wahlberg vid Ålands centralsjukhus och Helsingfors universitet. Peter Wahlberg var Finska Läkaresällskapets representant i Svenska Läkaresällskapets kommitté för medicinsk språkvård 1988-2002.

Tom Pettersson

Kirja kertoo yksilöllisyyden oikeasta ymmärtämisestä

Liisa Keltikangas-Järvisellä on kyky tavoittaa kuulijansa ja tässä tapauksessa myös lukijansa. Kirja kuvaa lapsen ja nuoren kehitystä monipuolisesti siitä huolimatta, että näkökulma on temperamentti ja temperamenttitutkimuksen tuoma näkemys siihen. Kirjassa on mielestäni myös sovinnollinen vire. Keltikangas-Järvinen muistuttaa, että vaikka temperamenttitutkimus alkoi 1950-luvulla haasteena psykoanalyyttiselle kehitystutkimukselle, eivät nämä teoriat ole ristiriidassa vaan täydentävät toisiaan ja auttavat kokonaiskuvan luomisessa lapsen persoonallisuuden kehityksestä.

Outi Strid

Terveysterrorismia?

Aika ajoin lehdissä haukutaan terveysterroristeiksi niitä, jotka kertovat kanssaihmisille terveellisemmistä elämäntavoista. Toki terveysvalistus voi olla ahdistavaa tuputusta. Mutta kun luen näitä juttuja, ajattelen, että minusta varsinaisia terveysterroristeja ovat ne, jotka vaarantavat kanssaihmisten terveyden. Minusta terveysterroristeja ovat esimerkiksi ne, jotka tyrkyttävät kanssaihmisille epäterveellisiä ruokia.

Satu Hassi

Hypnoosi hakee hyväksyntää

Vaikka hypnoosi käsitteenä on tunnettu pitkään, ei sen koko olemusta ole kyetty selvittämään. Tutkimustyö on tällä vaikeasti lähestyttävällä alalla ollut monessa mielessä pulmallista alitajuisen avaruuden kartoittamista. Ajan tasalla olevaa teosta ovat hypnoosia terapiatyössään käyttävät lääkärit kaivanneet jo pitkään. He ovat kirjasta mielissään; ollaan siirtymässä tässäkin huuhaa-maailmasta näytön ja toden maailmaan.

Veikko Karskela

Tästä levystä en ikinä luovu

Hankin kahdentoista euron kohtuullisella summalla unohtumattomia elämyksiä. Viime kesänä kuolleen kapellimestari Carlos Kleiberin muistoksi yhdelle levylle on koottu Franz Schubertin Keskeneräinen, Johannes Brahmsin neljäs sinfonia ja katkelmia Wagnerin Tristanista ja Isoldesta. Kahdessa ensin mainitussa teoksessa orkesterina on Wienin Filharmonikot, Tristanissa Dresdenin Staatskapelle.

Jari Sinkkonen

Hyvä ja halpa homeopas kliinikoille

Kuluneen sanonnan mukaan hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa. Mutta nyt saa. Yhdysvaltalainen ryhmä on kirjoittanut kliinikoille kosteusvaurio- ja homeoppaan, jonka voi tulostaa netistä maksutta.

Markku Seuri

Naistentautien oppikirja kattavasti päivitetty

Professori Olavi Ylikorkalan ja emeritusprofessori Antti Kauppilan toimittama Duodecimin kirjaperheen oppikirja Naistentaudit ja synnytykset on nyt ehtinyt neljänteen uudistettuun painokseen ja heti alkuun on todettava: erinomaisen hyvin menee!

Martti Gummerus

Lääkärien kulttuuriseura

Lääkärien kulttuuriseura on kulttuuria harrastavien ja siitä kiinnostuneiden lääkärien vapaamuotoinen yhteisö. Sen toimintaan voivat osallistua kaikki Suomen lääkärit. Seuralla ei ole jäsenluetteloa, ei jäsenmaksua eikä virallisia sääntöjä. Se toimii Lääkärilehden kulttuuripalstan suojeluksessa. Seuralla on vuosittain valittu puheenjohtaja. Seura organisoi taidenäyttelyjä ja kurssitoimintaa. Lääkäriliiton keskutelutauluilla netissä kulttuuriseuralla on oma Lääkäri- ja kulttuuritaulu, joka on kaikkien kollegojen käytettävissä.

Ulla-Kaija Lammi

Tietojätettä

Vaimoni istui jonkin aikaa sitten junassa ja kuunteli viereisessä penkissä käytävää keskustelua. Muutama lukiolainen oli saanut uuden filosofian opettajan, ja he olivat innoissaan. Opettaja vaikutti mukavalta ja hyvältä tyypiltä. Lopulta yksi heistä alkoi pohtia, että mitä joku yliopistosta valmistunut filosofi oikeastaan tekee. He päätyivät lopputulokseen, ettei mitään. Filosofi ei oikeastaan tee mitään.

Joel Haahtela

Tuotantotalouden näkökulma terveydenhuollossa

Teknillisen korkeakoulun tuotantotalouden laitoksen tutkijat Lillrank, Kujala ja Parvinen tuovat tuoreessa kirjassaan teollisuuden tuotannossa tutun konseptin keskeneräinen tuotanto (KET) terveydenhuoltoon. Keskeneräinen potilas (KEP) on terveydenhuoltoon hakeutunut henkilö, joka jonottaa vastaanottokäynnille, tutkimuksiin tai hoitotoimenpiteisiin, ja jonka odotusajat aiheuttavat sekä kärsimystä että kansantaloudelle tappiota. Pahimmillaan pitkät jonotukset saattavat johtaa tilan pahenemisen, pysyviin vammoihin tai ennenaikaiseen eläkkeelle siirtymiseen. Esimakua kirjasta saatiin jo Lillrankin artikkelista Keskeneräinen potilas eli aika sairaanhoidossa (Suomen Lääkärilehti 2003; 58(3):309-11). Kirjassa käsitellään aihe hyvinkin kattavasti. Paikoittain käsitellään muitakin terveydenhuollon nykyongelmia, joten kirjan nimi viittaa hieman löyhästi sen sisältöön.

Turgut Tatlisumak

Suuret ikäluokat ja kaksi Suomea

Presidentinvaalit lähestyvät. Tarja Halonen, Matti Vanhanen, Sauli Niinistö vai joku muu? Henkilövaalit herättävät intohimoa. Poliittisiin nimiin liittyy paljon kysymyksiä siitä, miltä kansakunnan tulevaisuus näyttää. Vaikka presidentin valtaoikeuksia supistettiin vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa, saavat vaalit ja virkaan valittu henkilö runsaasti julkisuutta. Presidentti puolisoineen on Suomen valtiollisen olemuksen tunnus. Ei ole yhdentekevää, mitä arvoja, mitä maailmankatsomusta tämä valtiollinen symboli edustaa.

Laura Kolbe

Palvelujärjestelmän kulttuuri ja sen merkitys: paljon porua, vähän villoja?

Terveydenhuollon johtamisesta puhutaan ja sen parantamiseen pannaan paljon toivoa. Hyvän johtamisen uskotaan voivan muuttaa organisaatiota syvältä, näkyvän organisaation arvomaailmassa, heijastuvan ammattiryhmien ja yksittäisten työntekijöiden sitoutumiseen, yhteistyökykyyn ja motivoitumiseen ja näkyvän lopulta tehdyn työn tuloksellisuudessa, mitataanpa sitä sitten työn vaikuttavuutena taikka tehokkuutena. Toivottua kulttuurimuutosta ryyditetään strategisella suunnittelulla, tuetaan massiivisilla koulutusohjelmilla ja sitä kätilöimään palkataan liikemaailman konsulttikomppanioita. Näin muualla, näin siis meilläkin.

Martti Kekomäki