Matka kirjallisuuteen avartaa tietoisuutta

Aito sivistys ei etsi sattumanvaraisia päämääriä, vaan se on tietoisuuttamme onnellistavaa ja vahvistavaa laajentamista sekä elämän ja onnen mahdollisuuksiemme rikastuttamista. Aito sivistys on matkalla oloa loputtomuudessa, värähtelyä maailmankaikkeudessa, eläytymistä ajattomaan sekä harharetkiä Odysseian kanssa. Sivistyksen päämäärä ei ole yksittäisten kykyjen ja suoritusten esiin korottaminen, vaan se auttaa meitä antamaan elämällemme merkitystä, selittämään menneisyyttä ja katsomaan tulevaisuutta avoimin silmin.

Juha T. Laine

Valkoisen miehen elämää - jos Allah suo!

Makaan sametinpehmeällä laverilla, ympärillä rauhoittavaa musiikkia ja pehmeää valaistusta. Selässäni kontallaan filippiiniläinen thaihieroja Gerri vääntelee jäseniäni eri asentoon. Puolentoista tunnin käsittelyn jälkeen lihakset lähtevät lentoon ja olkapäät irrottelevat. Olen Dubaissa, suuren Deira City Center -kauppakeskuksen ylellisessä Paris Gallery -kauneushoitolassa. Valkotakkinen ja jämäkkäkourainen Gerri kysyy huolestuneena: "Too hard, Mme?" Tätä käsittelyä on turha pyytää kotomaan kuntohoitajilta!

Laura Kolbe

Uusia ja ei niin uusia haasteita

Lääkäripäivät 2006 järjestettiin jälleen kerran näyttävästi Helsingin Messukeskuksessa loppiaisen jälkeisellä viikolla. Noin 4 000 lääkäriä ja lääketieteen kandidaattia hankki lisätietoa maan suurimassa lääketieteen alan täydennyskoulutustapahtumassa. Välitön palaute Messukeskuksen käytävillä oli hyvinkin myönteistä. Ohjelma on tasokasta. Näyttelyssä on paljon nähtävää. Työn ohessa on tarjolla monipuolista sosiaalista ohjelmaa. Hienoon tapahtumaan mahtuisi vielä nykyistäkin enemmän opinhaluisia.

Pekka Anttila

Proosa kuin runoa

Bo Carpelan voitti vuoden 2005 kirjallisuuden Finlandia -palkinnon teoksellaan Kesän varjot. Oili Suominen on taidokkaasti suomentanut ruotsinkielisen alkuperäisteoksen Berg. Voittajan valitsi eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Pitkän ja komean, jo puoli vuosisataa jatkuneen kirjallisen uran luonut sekä paljon tunnustusta saanut Carpelan teki historiaa. Hän voitti kilpailun toistamiseen. Ensimmäinen Finlandia-voitto tuli vuonna 1993 teoksella Alkutuuli, ja valitsijana oli tuolloin kirjallisuuden professori Kai Laitinen. Carpelanin kirjallinen tuotanto sisältää sekä proosaa että lyriikkaa, myös runoja lapsille. Hänen vuonna 1988 ilmestynyt hieno lastenrunokokoelmansa Taivaanmaalari voitti valtionpalkinnon.

Jorma Laitinen

Likinäköinen politiikka ei näe, mitä kuuluu

Viime viikkojen vaalikeskustelut ovat olleet monella tavalla mielenkiintoisia. On puhuttu tärkeistä asioista, maan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta, globalisaatiosta ja köyhien maiden köyhimmistä. On puhuttu kasvihuoneilmiöstä ja muista ympäristön uhista. On puhuttu tasa-arvosta ja sen puutteesta. On puhuttu suomalaisesta työelämästä, demokratiasta ja sen puutteesta. On puhuttu Putinista ja uussuomettumisesta ja Bushin vinosta solmiosta. Ja on pohdittu intensiivisesti ja eri näkökulmista hyvinvointiyhteiskuntaa ja siinä esiintyvää pahoinvointia ja sitä, voidaanko Suomessa edelleen ylläpitää julkisia palveluja, terveydenhoitoa, vanhustenhuoltoa, sosiaalivakuutuksia, kouluja, ja kulttuurilaitoksia, kuten kirjastoja, teattereita, museoita, elokuvatuotantoa, musiikkielämää...

Claes Andersson

Uusi Eriksgata

Tammi-helmikuussa toteutuu STM:n ja sen tutkimuslaitosten, lääninhallitusten, Kuntaliiton ja Terveyden edistämisen keskuksen järjestämä terveyden edistämisen maakuntakierros. Peruspalveluministerin kalenterista on raivattu tilaa näille seminaareille, joihin kutsutaan kuntien luottamus- ja virkajohtoa sekä järjestöjen, kuntayhtymien ja koulutusorganisaatioiden päällystöä. Rahvaan pariin siirrytään läänivetoisesti vuoden mittaan.

Risto Ihalainen

Eläinkokeiden vaikea etiikka

Kysymys koe-eläinten käytön tarpeellisuudesta ja eettisistä ongelmista nousee toistuvasti esille julkisessa keskustelussa. Toisin kuin usein luullaan, koe-eläinten käyttö tutkimuksessa lisääntyy koko ajan ja ns. korvaavat menetelmät ovat todellinen vaihtoehto vain osalle eläinkokeista. Tämän seurauksena koe-eläintiloja rakennetaan tutkimuslaitosten yhteyteen lisää niin Suomessa kuin muissakin maissa. Aiheesta käytävän keskustelun voi olettaa lisääntyvän, joten koe-eläinetiikkaa käsitteleville kirjoille on olemassa tilaus.

Kristian Donner, Kai Kaila, Juha Voipio

Tärkeää

Uusi kalenteri on ihanan tyhjä, loputtomasti päiviä käytettäväksi. Ajastahan ei voi olla pula, sitä tulee koko ajan lisää. Todellisuudessa aika loppuu aina kesken. Kiireen vuoksi jätän hoitamatta monta sellaista asiaa, jotka haluaisin tehdä. Entä jos priorisoisin asiat paremmin? Ehkä onnistuisin täyttämään kalenterini sellaisella, joka myös loppuvuodesta näyttää mielekkäältä. Päätän aloittaa listaamalla tärkeitä ja turhia asioita. Yritän karsia turhat, jolloin aikaa jää tärkeille. Vaikuttaa yksinkertaiselta. Olen tyytyväinen suunnitelmaani.

Minerva Krohn

Taidesuunnistus, mikä kummajainen se on?

Pirkanmaan taidetoimikunta järjesti 22.-24.4.2005 Pirkanmaalla taidesuunnistuksen. Tuolloin kolmen päivän ajan Pirkanmaan alueella noin 260 taiteilijaa 175 eri osoitteessa oli tavattavissa työnsä ääressä. Yleisöllä oli vapaa pääsy taiteilijoiden ateljeihin ja sellaisiinkin näyttelytiloihin, joihin normaalisti on pääsymaksu. Taiteilijat itse olivat paikalla koko kolmipäiväisen rupeaman ja selittivät auliisti töitään ja tekotapojaan.

Ulla-Kaija Lammi

Harmaata ja mustaa terapiaa

Psykoterapiassa käsitellään usein julman raskaita tunteita ja elämän ääri-ilmiöitä. Niitä ovat nöyryytykset, häpeä ja syyllisyys, jotka uhkaavat johtaa murhaan tai itsemurhaan, lamaavat ahdistukset tai elämänhalun menetys. Terapeutin ammatissa voi kuitenkin toimia aivan kuka tahansa, kunhan ei käytä psykoterapeutin suojattua ammattinimikettä. Lailliseksi on tulkittu mainos, jossa itsensä nimittänyt terapeutti tarjoaa viattomasti psykoterapiaa.

Hannu Lauerma

Surun ruumiinavaus

Anna-Leena Härkösen Loppuunkäsitelty kertoo kirjailijan sisaren itsemurhasta ja sitä seuranneesta surumyrskystä. Yhtä paljon se kertoo kirjan kertojan suhteesta itseensä, suhteesta sisareen, suhteesta perheeseen ja suhteesta elämään. Härkösen tapa kirjoittaa auki intiimeistä intiimein on samaan aikaan julkea ja rohkea. Tartuin kirjaan pitkän harkinnan jälkeen ja - myönnetään - vahvasti ennakkoasenteisena. Olin varma, etten pitäisi siitä. Tai paremminkin, etten kestäisi sitä, oikeiden ihmisten kirjallista ronkkimista. En ole reality-kirjallisuuden ystävä.

Koiraton - siis yksin?

Amanda on oululaisen psykologin ja kirjailijan Mirjami Hietalan kolmastoista teos. Hietala on jo aiemmissa teoksissaan Makeat muistot, Hyvä tyttö ja Korkeat huoneet kuvannut keski-ikäistä naista elämän muutoskohdissa. Niin tässäkin. Amanda on kuvaus naisesta, joka päättää luopua rakkaasta asuinkumppanistaan, Amanda-koirasta, poikansa ja miniänsä sairastaman vaikean allergian vuoksi. Päätös ei ole helppo, eikä sen toteuttaminenkaan. "Aiotko tappaa Amandan keväällä?" kysyy lapsenlapsi. "Nukuttaa on parempi termi", kertoja vastaa, mutta lapsi ei hellitä. Hän tahtoo tietää, miksi mummi tekee niin. Amandahan on terve. Vanha, mutta terve. "Niin on, sanon, ja tulee hiljaisuus."

Sanan varassa

Yleisradion eläkkeellä oleva pääjohtaja Sakari Kiuru on kirjoittanut kirjan vaimonsa Reidunin aivohalvauksesta ja sitä seuranneesta afasiasta ja ennen muuta omaishoitajan arjesta. Edellinen lukemani afasiaa käsittelevä kirja, näyttelijä Martti Kainulaisen kirjoittama Kaijan kirja, ilmestyi Kirjayhtymän julkaisemana 1992. Tähän lajityyppiin, läheisen sairastumisen kuvaukseen, liittyy ilmeinen sudenkuoppa: viha kaikkia omaista hoitaneita kohtaan. Kainulaisen teos on siinä lajissa ylittämätön.

Oikean ja väärän piiloleikki Lääkärin etiikka puhuttaa uudessa TV-elokuvassa

"Nyt on kysymys rahoituksen varmistamisesta; siinä on lääkkeen todellinen vaikutus", vakuuttaa Tapio Liinojan näyttelemä professori Lauri Tervola lääkäripojalleen Puhdas päämäärä -elokuvassa. Lauri Tervola jakaa syöpäpotilaat kolmeen ryhmään, joista yksi ei saa lääkitystä. Tutkimuspotilaana ollut nuori äiti kuolee. Professori sekä vääristelee tutkimustuloksia että pimittää tilitystietoja.

Ulla Toikkanen

... ja tulee kotona pärjäämättömyyden vuoksi pysyvään laitoshoitoon...

Kollegani eivät ymmärrä minua (noin yleisesti ottaen ja oikeat geriatrit pois lukien). Se johtuu siitä, etteivät he vielä ole nähneet valoa. Koska minä olen, ja asia on perimmältään melko helppo, esitän muutaman havaintoesimerkin avulla, miten valo tulee näkyväksi. Kun olet sisäistänyt esitetyt kolme teesiä, valo näkyy ihan itsestään, eikä ollenkaan tarvitse tarpoa minkäänlaisessa mummojen suossa.

Harriet Finne-Soveri

Pieni vaiva - hyvä mieli

Suomen Punaisen Ristin Veripalvelun ja sen edeltäjien historiikki on paljon muutakin kuin mitä nimestä voisi päätellä. Kirja kertoo veren kannalta lääketieteen historiasta leppoisaan sävyyn, nautittavasti. Sen sivuilla vilahtelevat tekstinä ja kuvina lukuisat tunnetut hahmot Helsingin yliopistosta osoittaen näiden henkilöiden monipuolista lahjakkuutta, uutteruutta ja halua toimia kansakunnan yhteisten asioiden hyväksi niin sodan vaikeina vuosina kuin rauhankin aikana.

Heikki Vapaatalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030