Kiristäkää vyötä

Terveysasemallamme vietimme Armaan-päivää halailemalla potilaita. Me, kuten muutkin Suomen laatuterveysasemat, mittasimme kaikkien vastaanotolle tulijoiden vyötärönympärykset yhtenä päivänä. Koko maassa mittauksia kertyi lähes 10 000. Kun mittanauhaa sovittaa 130 cm pyöreän herran ympäri, joutuu väkisinkin halailemaan; vasta iltauutisista näin, että olisin voinut laittaa potilaan pyörähtämään nauha kädessään itsensä ympäri koko pitkän matkan. Menetelmästä riippumatta tulos huolestuttaa. Kahdella viidestä mitatusta halattavaa riittää liiaksikin.

Minerva Krohn

Kirousten poisto ja viralliset siunaukset

Kirousten poistosta saa Suomessa periä rahaa, ammatikseen. Meillähän on elinkeinovapaus. On sitä sitten perittykin, velanottoon yllyttämisen kautta enemmänkin kuin kokonaisia omaisuuksia. Korkea virkakaan ei tee ihmistä immuuniksi sille, että vakuuttavasti puhelimessa puhuva noita saa kuulijastaan yliotteen. Suvussa on ollut kirous vuodesta 1918 alkaen, eikä se tietystikään pinttyneenä lähde kovin helpolla pois.

Hannu Lauerma

Taidenäyttelyn järjestelyhässäkkää

Taidenäyttelyn avajaisissa kaikki teokset ovat kohtuullisesti kohdallaan. Tulee mieleen telakka-ajan laivan valmistuminen, rumasta ankan poikasesta kehkeytyykin yhdessä ainoassa yössä kaunis ja komea joutsen. Tuon muutoksen kokeminen on kuin ihme. Laivan tuhannet, kymmenet tuhannet, sadat tuhannet osaset ovat paikoillaan. Mikä onkaan ihmeen salaisuus? Mitä on siihen asti tapahtunut? Vastaus on perin yksinkertainen, triviaalikin. Se on loputon ja herkeämätön osien tekeminen, hankinta, niiden sijoittelu ja vihdoin viimeistely siivouksineen.

Veikko Karskela

Kenen vanhuus?

Julkiselle puheelle vanhuudesta on ominaista, että siinä puhutaan muista. "Vanhat" esitetään erillisenä ihmisryhmänä, jonka tarpeet asettuvat lasten tarpeita ja kansallisen kilpailukyvyn parantamista vastaan. Näkökulma on useimmiten keski-ikäisen, suuria budjetteja käsittelevän ja virastokieltä puhuvan vallanhaltijan. Hän taas, niin puheesta usein voi päätellä, ei aio sitä päivää kokea, jolloin väsymys tulee nopeammin kuin ennen, askel kulkee hitaammin ja kiire on kadonnut.

Marja Jylhä

Yks pimee pesu

Hän tulee kotoaan saatettuna. Hän luulee vierailevansa koululla. Ei oikein muistu mieleen nämä luokkahuoneet. Vastaanottavat naisihmiset nyökkäilevät hänelle ikään kuin tuntisivat hänet. Varmaan entisiä oppilaita. Mennään saunaan... Mikä paikka tämä on? Keitä nuo tyypit ovat? Täältä on päästävä pois. Hän korottaa ääntään, mutta se ei tehoa, hän kieltäytyy, ne eivät usko hyvällä, hymyilevät. Hän kiroaa ja huitoo, humauttaa nyrkillä, silmissä pimenee.

Harriet Finne-Soveri

Ylivoimainen vastustaja lannisti lääkärikunnan

Vuosina 1918-20 riehunutta influenssapandemiaa kutsutaan espanjantaudiksi. Sen alkuperää ei tiedetä; joidenkin arvioiden mukaan se sai alkunsa Kiinasta. Ensimmäinen raportoitu tautitapaus todettiin Yhdysvalloissa. Euroopassa tautia todettiin huhtikuussa 1918 Ranskassa ja sittemmin toukokuussa Espanjassa. On esitetty, että taudin nimeämisessä (engl. Spanish flu) on ollut osuutta sillä, että tuolloin poliittisesti neutraalissa Espanjassa ei ollut sotasensuuria, joten tästä "uudesta ja omituisesta taudista" sai kirjoittaa lehdissä. Nimeämisessä lienee ollut mukana myös vanhaa käytäntöä: kutsuivathan ranskalaiset kuppaa aikoinaan napolintaudiksi ja italialaiset puolestaan ranskantaudiksi (morbus Gallicus)! Maailmanlaajuisesti espanjantautiin kuoli yli 30, joidenkin arvioiden mukaan jopa 50 miljoonaa ihmistä.

Timo Hannu

Rajaton valta

Ilman valtaa maailmassa vallitsee kaaos. Valta luo järjestystä ja valtatyhjiössä asuu epävarmuus, edestakaisin riuhtovat voimat, jotka pyrkivät polarisoitumaan kohti uutta järjestystä. Valta tuntuu olevan ihmiselle välttämätöntä, sen kanssa on elettävä; jollakin on aina valta. Demokratiassa valta pyritään jakamaan, diktatuurissa valta keskittyy. Jos valta palvelee ihmistä, ihminen voi hyvin. Jos valta palvelee itseään, ihminen voi pahoin.

Joel Haahtela

Puheenvuoro lasten psykiatrisen hoidon puolesta

Pirkko Turpeinen on tehnyt pitkän päivätyön nuoria hoitavana psykiatrina, nuorten hoidon ja hoito-organisaatioiden kehittäjänä ja alan asiantuntuntija-vaikuttajana. Kirja Ahdingossa luova lapsi ja nuori on sekä välitilinpäätös ammatillisen uran tuomista kokemuksista ja näkemyksistä että puheenvuoro lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kehittämisen puolesta. Tekstissä on ajoittain pamfletinomaista terävyyttä, kun Turpeinen kirjoittaa laitosmaisen, luokittelevan ja muilla tavoin nuoreen etäisyyttä pitävän hoitokulttuurin vaaroista; tai toisaalta psykoterapeuttisen lähestymisen ja nuoren rinnalle ja lähelle asettuvan hoidollisen lähestymisen puolesta.

Risto Antikainen

Aatami ja Eeva

Hikoilen vuolaasti, vaatteet ovat kostuneet läpimäriksi. Kello näyttää 11.32. Vääntäydyn istumaan sänkyni laidalle ja ihmettelen. Huoneeni näyttää jotenkin erilaiselta. En vain aluksi huomaa miten. Hieron tukkaani. Kummallista, tukka on kasvanut paljon eilisestä. Sitten tajuan. Minä nukuin talviunta. Meidät kaikki vaivutettiin horrokseen, jotta selviäisimme ydintalven yli. Minä ja koko ryhmämme. Missähän muut ovat? Ovatko he jo heränneet? Lähden selvittämään tilannetta. Ensin pitää kuitenkin vaihtaa vaatteet. Helmikuu 2010

Iiro Kilpikari

Lääkärikunnan "naisistuminen"

Vuonna 1878 Rosina Heikel sai oikeudet harjoittaa lääkärin ammattia ja hänestä tuli näin ollen sekä Suomen että Pohjoismaiden ensimmäinen naislääkäri. Siitä alkaen Suomi on pysynyt Pohjoismaiden tilastojen kärjessä lääkärikunnan naislääkärien osuudessa. Vuonna 2004 Lancet ja BMJ julkaisivat pääkirjoituksia, joissa pohdittiin naislääkärien kasvavaa osuutta brittiläisestä lääkärikunnasta ja tämän "esiinmarssin" seurauksia ammatille. Myös Helsingin Sanomien pääkirjoitus kommentoi asiaa (27.4.2005) otsikolla "Yhä useampi lääkäri on nainen". Sekä näissä pääkirjoituksissa että yleisessä keskustelussa kuvaillaan usein naisten kasvavaa osuutta lääkärikunnasta ammatin "naisistumiseksi" ("feminization").

Elianne Riska

"Fuuga"

Harvoin tulee ajatelleeksi ihmisten henkistä monipuolisuutta ja laajuutta. Tavallisesti mieleen tulee ihmisen olemuspuolesta vain yksi tai kaksi piirrettä. Näemme toisesta, kuten itsestämmekin, helposti vain tietyn, hetkellisen ominaisuuden tai piirteen. Arvioitamme toisesta ihmisestä leimaa pinnallisuus ja aivan liian harvoin tulemme tutustuneeksi syvällisesti toisen persoonaan. Tutustuminen toisen harrastuksiin ja ajatusmaailmaan avaa uusia ulottuvuuksia lähimmäisestämme. Samalla tulemme tutkailleeksi omaa arkeamme ja saamme ehkä arvokkaita vihjeitä piilevistä mahdollisuuksistamme.

Veikko Karskela

Kävelyllä

Jatko-opiskelijani palasi elämänsä ensimmäiseltä konferenssimatkalta Yhdysvalloista ja kysyin vaikutelmia: "Sietämätöntä, kun en päässyt lainkaan ulos kävelemään. Kaikki kollegat ajoivat autolla. Rämettyneet jalkakäytävät kasvoivat ruohoa". Kommentti palautti mieleen omat kokemukseni rapakon takaa. Auton takapenkille liimautuneelle kasvoi nopeasti eurooppalainen sielu. Jenkkilä ei ole kävelijöiden ja kävelyn paratiisia!

Laura Kolbe

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030