Kunnanlääkärin elämäntarina

Lääkintöneuvos Martti Aimonen (1902-1985) toimi Ikaalisten kunnanlääkärinä 35 vuotta. Suurimman osan ajasta hän hoiti yksin koko kunnan asukkaat ja piti välillä vastaanottoa naapurikunnassakin. Hänen elämäntyönsä on nyt koottu kirjaksi, jota elävöittävät monet kuvat Aimosen uran varrelta ja yksityiselämästä. Paikallisin voimin julkaistu kirja on yksi dokumentti maamme terveydenhuollon kehityksestä 1930-1960-luvuilla.

Marit Henriksson

Märkä sukupolvi tulee taas?

Kun puhutaan väestön vanhenemisesta, puhutaan terveydenhuollon kasvavista palvelutarpeista. Ikärakenteen muutos vaikuttaa vääjäämättä ikäsidonnaisten sairauksien esiintyvyyteen. Lohtua tuo ns. kompressioteorian viimeaikaisista tutkimuksista saama tuki: kohortit vanhenevat edeltäjiään hitaammin, toimintakyvyn heikkeneminen myöhentyy, sairaudet pakkautuvat (keskimäärin) elämän viimeisiin vuosiin. Näin ei ainakaan eliniän pitenemisen pitäisi vaikuttaa palvelutarpeisiin dramaattisesti.

Antti Karisto

Kaikkien ongelmien selitys

Syy esiintymisjännitykseen, alkoholismiin, itsemurhiin, depressioihin, tupakointiin, psykooseihin, huumeriippuvuuksiin, kunnianhimoon, saamattomuuteen, työhulluuteen, loisivaan elämäntapaan, kilpailullisuuteen, ahdistuneisuushäiriöihin, manioihin, väkivaltaan ja rahanhimoon on tiedossa. Lisäksi se on selitys kielteiselle suhtautumiselle laajamittaiseen maahanmuuttoon ja edustusurheilijoiden odotettua heikommalle menestykselle arvokisoissa. Se on myös syy siihen, että jotkut ovat eri mieltä itseään intellektuelleina pitävien kanssa.

Hannu Lauerma

Yksi näkökulma naisten alkoholiongelmaan

Alkoholin kulutus on lisääntynyt Suomessa huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla tämä miesvaltainen harrastus on levinnyt yhä enemmän myös naisten keskuuteen. Aikaisemmin paheksuttavana pidetty naisten juominen on nykyään hyväksyttyä ja naiset käyttävätkin alkoholia useammin ja enemmän kuin ennen. Myös naisten humalajuominen on yleistynyt ja samalla täysin raittiitten osuus laskenut noin 10 prosenttiin naisväestöstä.

Risto Roine

Lux Humana on Terveystieteiden keskuskirjaston humanistinen erikoiskokoelma lääketieteen opetukseen, opiskeluun, tutkimukseen ja kliiniseen työhön. Tällä palstalla esitellään poimintoja kokoelmasta. Lisätietoja: www.terkko.helsinki.fi/lux/ Antisankari Odysseuksen 24 tunnin aivokäyrä

James Joycen Odysseus on lääketieteellisen tarkka, kuvitteellinen kuvaus ihmisen aivotapahtumista yhden vuorokauden aikana, 16. kesäkuuta 1904. Roomalaiskatolisessa ympäristössä itsensä ulkopuoliseksi tunteva juutalainen ilmoitushankkija Leopold Bloom herää, käy vähän työssä, ryypiskelee, joutuu tappeluun. Kaikkea tätä merkittävämpää on se, mitä Bloom näkee, mihin menee, mitä syö, mitä muuta hänen ympärillään tapahtuu, mitä hänen silmänsä näkevät ja miten hänen ajatuksensa virtaavat. Lääketiedettä opiskellut Joyce sommittelee teoksensa rakenteeksi ihmiskehoa muistuttavan jaottelun; jokainen luku vastaa jotakin ihmisruumiin osaa. Lukijan matka alkaa ruuansulatuselimien toiminnan kuvauksella, ja kirja päättyy sinne, mistä ihmiselämä alkaa, naisen kohtuun.

Juha T. Laine

Psykiatrian historian suomenkielinen perusteos

Edward Shorterin (s. 1941) vuonna 1997 kirjoittama teos A History of Psychiatry; from the Era of the Asylum to the Age of Prozac on nyt saatavana Eila Salomaan hyvänä suomennoksena, otsikkona Psykiatrian historia. Mielenterveyden keskusliitto ry:n ja Psykiatrian yhteistyö ry:n julkaisema ja kustantama teos poistaa merkittävän puutteen suomenkielisessä lääketieteen historian kirjallisuudessa. Martti Kailan kirjoittamaa Psykiatrian historia lääketieteen yleiskehityksen ja kulttuurihistorian valossa (WSOY, Porvoo 1966) ei ole ollut enää saatavana moniin vuosiin.

Arno Forsius

Lääkäreiden kulttuuriseura järjestää kulttuurimatkan Kööpenhaminaan 28.9.-1.10.2006

Tutustuminen kahteen tai kolmeen taidemuseoon, jotka valitaan sen mukaan, missä matkan ajankohtana tarjotaan kiinnostavinta nähtävää. Esimerkkejä kohteista: 1) Nykytaiteen museo Arken Kööpenhaminan esikaupungissa Ishojssä kauniissa merenrannan dyynimaisemassa, 2) Bymuseum, Kööpenhaminan kaupunginmuseo, jossa sijaitsee mm. mainio Kierkegaard-huone, 3) Carlsbergin Glyptoteekki Tivolin vieressä, 4) Charlottenborgin linnan taidehalli kuulun Nyhavnin laidalla, 5) Louisianan taidemuseo Juutinrauman rantatien varrella...

Monikulttuurisuus, eurooppalainen ydin ja Snellman

Huhtikuisessa Pariisissa, kaupungin modernin taiteen museossa (Palais de Tokyo), oivalsin asian. Euroopan pyhässä ytimessä oleva valkoihoinen ei koskaan taivu todelliseen dialogiin siirtomaamenneisyytensä kanssa. Museon kevään suurnäyttely esittelee ranskalaisen impressionistin Pierre Bonnardin (1867-1947) elämäntyötä. Näyttelytila liekehti valon, värin, vapaan viivan ja ranskalaisen elämänmuodon suloisuutta. Taiteilijan makuuhuone-, ulko-, kaupunki- ja huvilaelämää kuvaavia maalauksia ihailemaan saapuneet keskiluokkaiset ja kultivoituneet pariisilaiset täyttivät salit täyteläisellä läsnäolollaan.

Laura Kolbe

Teknologiausko ja terveysmarkkinat Yhdysvaltojen terveydenhuollon ongelmana

The New England Journal of Medicinen viisas päätoimittaja Arnold Relman jakoi aikanaan viimeisen puolen vuosisadan terveyspoliittisen kehityksen Yhdysvalloissa laajentumisen, pakkojarrutuksen sekä arvioinnin ja vastuun vuosikymmeniin. Hänen mukaansa maassa olisi siis asteittain kyetty luopumaan hoitomenetelmien kritiikittömästä käyttöön ottamisesta ja siirrytty seulomaan hoitomenetelmien valinnassa akanat jyvistä ennen niiden jauhamista ja puuron kypsyttelyä.

Martti Kekomäki

Kannattaako kärsimyksestä puhua?

Lääketieteen piirissä ja käytännöissä kärsimyksen kysymystä jäsennetään tavallisesti kahdella tavalla. Yhtäältä se on kivun kokemusulottuvuus, ja usein ajatellaan, ettei sitä voi tavoittaa sellaisenaan. Toinen tapa jäsentää kysymystä on instrumentaalinen, ja sen mukaisesti lääketieteen tehtäväksi nähdään kärsimyksen lieventäminen tai poistaminen. Jälkimmäisellä tavalla kärsimyksestä on muodostunut lääketieteelle kiinnostavalla tavalla "tuottava". Juuri se on ollut vipusimena parempiin hoitomuotoihin ja tekniikoihin.

Marja-Liisa Honkasalo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030