Keski-ikäisillä paljon annettavaa työelämässä

Professori Juhani Ilmarinen on jo pitkään Työterveyslaitoksella tutkinut ikääntymisen ja toimintakyvyn välisiä suhteita. Hän on myös sinnikkäästi kiertänyt puhumassa erilaisissa tilaisuuksissa ikääntymiseen liitetyistä virheellisistä luuloista ja välttämättömästä tarpeesta sovittaa työelämää vanhemmallekin väestönosalle sopivaksi. Nyt hän on koonnut ikääntymiseen liittyvän laajan aineiston yksien kansien väliin ja tuloksena on mittava kokoomateos ajankohtaisesta aiheesta.

Santero Kujala

Painavia näkemyksiä kuolemasta ja kuolevan hoidosta

Kirjan toimittaja Juha Hänninen toteaa, että eettisessä keskustelussa oikeudesta kuolla, saada inhimillistä apua ja muiden velvollisuudesta auttaa päädytään useimmiten vastakkainasetteluun eutanasian puolesta tai sitä vastaan. Uudeksi hyvää kuolemaa koskevan ammatillisen ja julkisen keskustelun kohteeksi on lisäksi noussut kuolevan sedaatio. Se ja eutanasia kattavat tämän kirjan volyymistä noin puolet. Kirjan alkuosan artikkelit koskevat hoitotahtoa, kuolemaan liittyvää eksistentiaalista toivoa ja ahdistusta, kuoleman lääketieteellistymistä, hoitojen lopettamista sekä lapsen ja vanhuksen kuoleman erityispiirteitä. Sedaatioartikkelien kautta siirrytään eutanasiaan, jota tarkastellaan monipuolisesti: lääketieteellisestä, moraalifilosofisesta, teologisesta ja kulttuurisesta sekä juridisesta näkökulmasta, itsemääräämisoikeuden ja vapauden kannalta, suomalaisten lääkärien mielipiteissä ja vielä Hollannin käytäntöjen valossa. Kautta kirjan painottuu kärsimyksen lievittämisen ja itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen ensisijaisuus.

Vuokko Rauhala

Miesten terveys

Sosiologisessa terveystutkimuksessa on viime vuosina kiinnitetty enenevässä määrin huomiota miesten terveyteen, kun aikaisempi sukupuolinen terveyden tarkastelu koski pääasiallisesti naisten terveyttä. Käsite sukupuoli ja terveys, erityisesti englanninkielinen nimike "gender and health", tarkoitti pitkään nimenomaan naisten terveyden tutkimusta. Poliittinen, teoreettinen ja tiedepoliittinen kehitys on kuitenkin synnyttänyt uusia suuntauksia yhteiskunnallisessa terveyttä ja sukupuolta koskevassa tutkimuksessa.

Elianne Riska

Hyvinvoinnin ja terveyden lähteillä

Aika on kypsynyt kulttuuristen ja terveyden välisten ilmiöiden ja syysuhteiden selkeään tarkasteluun ja pohdintojen tekemiseen. Kulttuurin merkitystä ihmiselle on pohdittu vuosituhannet, aavisteltu sen vaikuttavan ihmisyyteen ja ihmiseen, mutta vasta nyt on saatu selkeä, tämän hetken tietämykseen perustuva esitys tästä aihepiiristä. Ehkä pontimena on ollut myös ihmisen hätä nykyisessä maailmantilassa.

Veikko Karskela

Varjele meitä narsisteilta

Kun Herra Narkissos antiikin kulta-ajan alkuhämärissä katsoi veden väreilevään peiliin, mitä hän näki. Prinssin vai peikkopojan? Kysymys on irrelevantti, sillä katsoihan peilikuvaa itse Narkissos. Havainnon totuus on aina subjektiivinen. Ei ole syytä ihmetellä sitä, että narsismia täynnä olevassa maailmassa julkinarsisteja saatikka narsistista persoonallisuushäiriötä on kovin vähän. Sotakin myönnetään julmaksi, mutta julkijulmuuksia sodassa ei tietysti tehdä. Thanatosta vastaan narsismikin vain sotii, sillä onhan Freudin mukaan narsismi "itsesäilytysvietin itsekeskeisyyden libidinaalinen täydennys".

Martti Ollinen

Kohtaamisia, yhteyksiä, eroja

Äiti on sairastanut dementiaa jo monta vuotta. Hän on Alzheimerin taudin viidennessätoista huoneessa lukkojen takana. Pääsin kurkistamaan sinne viimeksi yli kaksi vuotta sitten keväällä. Istuin hänen vuoteensa vieressä, ja kun en muuta keksinyt, aloin veisata Suvivirttä. Virsi on äidille tietysti tuttu jo lapsuudesta, ja pitkän opettajan uran aikana se lienee tallentunut syville aivoalueille, ehkä aivorungon alempaan nelikukkulaan. Äiti yhtyi virren toiseen säkeistöön ja löysi kaikki sanatkin, vaikka ei ollut puhunut vuosiin kenellekään mitään.

Jari Sinkkonen

Käytännön apua muistihäiriöisistä huolehtiville

Kirja on uudistettu painos aiemmin Duodecimin Apteekki-sarjassa ilmestyneestä kirjasta. Se perustuu Duodecimin dementiaa koskevaan aineistoon, joka on julkaistu mm. Dementia ja muistihäiriöt -kirjassa. Kirja antaa hyvän kuvan siitä, miten muisti toimii ja ei toimi, mitä on dementia ja mitä on Alzheimerin tauti sekä miten dementiasta kärsiviä potilaita tutkitaan ja hoidetaan. Kirja opastaa, mitä pitäisi tehdä kun oma tai läheisen muisti alkaa pätkiä, milloin on syytä huolestua ja hakeutua tutkimuksiin. Siitä saa myös neuvoja, miten muistamista voi tehostaa silloin, kun muistiongelmia alkaa ilmaantua. Teos on pokkarimuotoinen tiivis tietopaketti.

Hilkka Soininen

Ajatuksia herättävä vanhemmuus

Kirja on syntynyt monen hyvin erilaisen kirjoittajan yhteistyönä. Kaikki kuitenkin ovat alansa asiantuntijoita ja ammattilaisia ja tuovat esille oman kokemuksensa ja näkemyksensä vanhemmuudesta. Kirjoittajina ovat lääketieteen tohtori Elina Hermanson, psykologi,psykoterapeutti Riitta Martsola, kasvatustieteen maisteri Minna Mäkelä-Rönnholm, rikosylikomisario Kari Tolvanen, valtiotieteen tohtori Salme Ahlström, yhteiskuntatieteiden tohtori Tarja Pösö, psykologi,psykoanalyytikko Kirsti Ryselin, filosofian tohtori Seija Sihvola ja valtiotieteen tohtori, filosofi Maija-Riitta Ollila.

Outi Strid

Kuinka tohtorit ajattelevat

Lääketiede ei ole eksakti positivistinen tiede Galilein ja Newtonin edustaman tieteen merkityksessä, koska biologisissa ilmiöissä ei ole samaa säännönmukaisuutta kuin fysiikassa ja kemiassa. Näin toteaa Kathryn Montgomery kirjassaan How doctors think. Useimmat lääkärit varmaankin ajattelevat näin. Montgomeryn mukaan lääkärit kuitenkin esittävät, että lääketiede on eksaktia, varmaa tiedettä, ja ovat saaneet yleisönkin uskomaan niin. Montgomery toimii Chicagossa Medical Humanities and Bioethics -laitoksen professorina. Hänen kokemuksensa ovat siis pääasiassa peräisin Yhdysvalloista. Montgomeryn mukaan lääketiede kuitenkin on tiedettä hyväkseen käyttävää praktiikkaa, sairaan ihmisen parantamista, johon liittyy epävarmuutta. Lääketieteen toimintamallina Montgomery pitää Aristoteleen esittämää phronesista, käytännön päättelytaitoa, johon liittyy tilanteen mukaista arviointia ja harkintaa sekä eettistä päätöksentekoa. Hyvä kliininen arviointi on lääketieteellisen koulutuksen tavoite ja jokaisen lääkärin ihanne kirjan mukaan.

Risto Koskinen

Kirja arvioinnin menetelmiä valittaessa

Kirja on tarkoitettu opaskirjaksi tietojärjestelmien käyttäjille, ei kehittäjille. Sen tavoitteena on antaa tietoa menetelmistä ja auttaa käyttäjää toteuttamaan arviointitutkimuksia. Kirja on tarkoitettu tietolähteeksi, käsikirjaksi auttamaan menetelmien valinnassa ja arvioinnin toteutuksessa. Siitä on jätetty pois sellaiset menetelmät, jotka vaativat erityistä osaamista, kuten taloudellisen arvioinnin ja tilastolliset menetelmät.

Pirkko Nykänen

Kulttuuria lääkäreille 2007

Ihminen ei elä pelkästään leivästä, hyvään olemassaoloon tarvitaan myös hengen ravintoa. Tämän tosiasian ymmärtävät myös Duodecim, Finska Läkaresällskapet ja Lääkäriliitto, jotka yhdessä Lääkäreiden kulttuuriseuran kanssa järjestävät Lääkärien kulttuuripäivät 16-18.3.2007. Ohjelma on suunniteltu monipuoliseksi, ja toivottavasti moni kollega löytää sieltä itselleen sopivan vaihtoehdon. Kulttuuripäivien tarkoituksena on antaa lääkäreille uusia vinkkejä ja kokemuksia eri taidemuotojen harrastamiseen.

Ulla-Kaija Lammi

Julkkiksia, tähtiä, idoleita - ei kiitos!

Pahat tavat ja huonot elämisen mallit istuvat sitkeässä. Tämä syksy on ollut monille addikteille luopumisen ja uudelleen syntymisen aikaa. Eräät meistä ovat jättäneet alkoholin juomisen kokonaiseksi vuodeksi. Toiset koettavat irrottautua peliriippuvuudesta. Kolmannet vähentävät suklaan syöntiä ja neljännet rajoittavat kaahailuaan. Minäkin päätin kesän kääntyessä syksyksi luopua arkisesta paheesta: iltapäivälehtien ostamisesta ja lukemisesta!

Laura Kolbe

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030