Suomen Lääkäreiden Kulttuuriseura järjestää lääkäreille Potilaan kohtaamisen filosofia -kurssin 19.-22.4.2007

Kurssilla pohditaan lääkärin ja potilaan vuorovaikutusta. Hoitosuhteessa kohtaavat toisensa aina myös kaksi ihmistä ja heidän dialogiaan voidaan tarkastella niin puhutun kielen kuin sanattoman viestinnänkin kannalta.

Venäjä, vapaus ja viisaan miehen muisto

Pietari-Paavalin linnoituksen edessä Pietarissa vihmoo ja on pimeää. Kadulla liikenne on tiheää ja autot liikkuvat huimaa vauhtia. Taksia on mahdoton saada. Paleleva ja väsynyt seurueemme tekee juuri sen, josta matkaoppaat varoittavat - otamme pimeän kyydin portilta. Auto on mukava, mittaria ei näy, kuski pyytää 20 euroa. Puhelemme niitä näitä päivän kokemuksista, kuljettajan ajotavasta ja liikenteestä. Puoli tuntia kuunneltuaan kuljettajamme esittäytyy sujuvalla suomella: "Olen Mikhail Glushkoff. Isäni oli Helsingin Tehtaankadulla pitkään töissä."

Laura Kolbe

Anestesiologian pikkujättiläinen

Toisessa painoksessaan uudistunut Anestesiologia ja tehohoito -kirja on paisunut yli tuhatsivuiseksi pikkujättiläiseksi mikä kuvaa hyvin erikoisalan nopeaa kehitystä ja laajenemistaipumusta. Anestesiologiahan käsittää nykyään itse anestesian annon ja siihen liittyvän toiminnan lisäksi tehohoidon, kivunhoidon ja ensihoidon alat.

Timo Jama

Lasten murtumahoitokirja päivystäjän taskuun

Walter Blountin klassinen oppikirja vuodelta 1963 oli pitkään ainoa käytännönläheinen tietolähde lasten murtumahoidon lääkäreille ja kirurgeille koko maailmassa. Tämä kirja on edelleenkin kattava konservatiivisen hoidon perusteos. Koska lasten murtumat paranivat veto- ja kipsihoidoissa hyvin, ei ollut tarvetta turvautua leikkaushoitoon ja siihen liittyviin riskeihin.

Pentti Kallio

Riittävän turvallista?

Ovatko uudet lisääntymisteknologiat riittävän turvallisia syntyvän lapsen kannalta? Onko jokin niistä niin vahingollinen, että sen käyttöä ei pitäisi sallia, vai riittäkö se, että valitaan aina olemassa olevista vaihtoehdoista turvallisin? Missä määrin vanhempien oikeus lisääntymiseen menee syntyvien lasten oikeuksien edelle? Voidaanko puhua velvollisuudesta syntyviä, vielä olemattomia, lapsia kohtaan? Kerrotaanko riskeistä riittävästi hoitoon hakeutuville pareille? Muun muassa näitä kysymyksiä yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Philip G. Peters pohtii kirjassaan lisääntymisteknologian turvallisuudesta. Kirjassa on selvä yhdysvaltalainen näkökulma, mikä ei tosin estä kirjan ajatusten soveltamista Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Reija Klemetti

Digitaalisen valokuvauksen kurssi

Pikseleille vihkiytyneet 14 digikuvaajaa vaelsivat ihmisen kivikautisille asuinsijoille Ristiinan Himalansaareen 15.-18.6.2006, jossa gigaguru Asko Vivolin opetti Sinisen Saimaan Instituutin suojissa ammattimaisesti ja taitavasti digikuvauksen perusteita ja hienouksia korostaen "tämä ei ole mystiikkaa." Kurssin vastuullinen järjestäjä oli Suomen Lääkäreiden kulttuuriseura, ja kurssin tärkeä tavoite oli saada kuvamateriaali kulttuuriseuran järjestämään Lääkäripäivien 2007 yhteydessä järjestettävään valokuvausnäyttelyyn.

Arto Herno

Tyytyväisten tyrannia

Toistuvasti esitetty ihmettely kuuluu: miten on mahdollista, että köyhien määrä Suomessa jatkuvasti lisääntyy, vaikka taloutemme on ollut tasaisessa kasvussa jo toistakymmentä vuotta? (Köyhyys määritelty EU-kriteerien mukaisesti: tulot alle puolet EU:n keskitulotasosta.)

Claes Andersson

Rekon viimeinen romaani on testamentti

FL Mervi Kantokorpi on valinnut tässä numerossa esiteltävät teokset. Nykyään vapaana kriitikkona ja tutkijana toimiva Kantokorpi on arvostellut kirjoja mm. Parnassoon ja Helsingin Sanomiin. Hän on julkaissut esseitä ja artikkeleita suomalaisesta nykykirjallisuudesta, toiminut parikymmentä vuotta kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen parissa sekä hoitanut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vt. professuuria.

Mervi Kantokorpi

Elämän kylmä alku

Lasten- ja nuortenkirjailijana ansioitunut Leena Laulajainen (s. 1939) pyysi vuosina 1933-40 syntyneitä kollegojaan kertomaan lapsuudestaan sodan jaloissa, muistelemaan miltä tuo aika tuntui ja miten se muovasi heidän myöhempää elämäänsä ja persoonallisuuttaan. Tuloksena on vaikuttava yhdeksäntoista pienoismuistelman kokoelma, jonka luettuani ajattelen monen kirjoittajan koko tuotantoa hieman toisin.

Mervi Kantokorpi

Eläköön valistusfilosofia

Armas Alvarin (s. 1975) esikoisteos Varmat tapaukset on vuoden ilahduttavimpia debyyttejä. Kirjallisuuteemme on kaivattu jo jonkin aikaa yhteiskuntakriittisempää asennetta loputtoman jälkimodernin oman minän ja identiteetin seulomisen rinnalle.

Mervi Kantokorpi

Historia on seikkailu

Kouluikäisten lasteni historianoppikirjoja selatessa olen usein ihmetellyt niiden levotonta taittoa, joka rakentuu lyhyistä tekstin pätkistä ja tietolaatikoista sekalaisen kuva-aineksen ympäröimänä. Historian ytimessä on silti tarina, ja sen luulisi edelleenkin olevan vangitsevin tapa välittää mennyttä aikaa varsinkin nuorimmille.

Mervi Kantokorpi

Miesten kesken

Petri Tamminen (s. 1966) tunnetaan lakonisen, usein absurdiin huumoriin ja tilannekomiikkaan perustavan lyhytproosan kirjoittajana. Hänen aiheitaan ovat olleet yksinäisyyden ja sivullisuuden kokemukset, erityisesti suomalaisen miehen kokemina.

Mervi Kantokorpi

Mullan alla ja päällä

"Elämä on vain tilapäinen ilmiö" ja "Elämä on vain yksi formaatti muiden joukossa" väitetään Juha Seppälän uudessa romaanissa. Kirjailija on jälleen kuoleman kimpussa, ja tavalla joka saa lukijan reagoimaan.

Mervi Kantokorpi

Kaunokirjallisuutta helsinkiläisellä terveysasemalla Toisenlaista täydennyskoulutusta

Lääkärin ammattiin olennaisesti liittyvää inhimillistä elementtiä on luonnollista pohtia ja tarkastella humanistisen tieteiden sekä taiteiden näkökulmista - asettamalla ihminen ja hänen kokemuksensa tarkastelun keskiöön. Humanistisessa hengessä järjestimme Malmin terveyskeskuslääkäreille täydennyskoulutusta, jossa keskiössä olivat kirjallisuus, lääkäreiden kokemukset ja näkemykset kahdesta Milan Kunderan kirjoittamasta tarinasta.

Erkki Hulkki, Martina Torppa

Evoluution seuraava aste

Hersyvä sarkasmin maustama nauru kiirii yli luentosalin. Tulevaisuus-seminaarin puhuja, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, on saanut vuoron puhua tulevaisuudesta omasta näkökulmastaan. Tässä mainiossa seminaarissa, jonka Duodecim taannoin järjesti arkkiatri Risto Pelkosen vetämänä Kuopion lääkäripäivillä, useiden tieteidenalojen edustajat esittivät visioitaan tulevaisuudesta. Minä puhuin molekyylilääketieteen ja geenitekniikan merkityksestä tulevaisuuden lääketieteessä. Olin juuri ehtinyt lausua, että sadan vuoden kuluttua pidettäneen barbaarisena nykyistä hoitokäytäntöä: annamme potilaalle kuin potilaalle saman lääkeannoksen, korkeintaan painoon suhteuttaen. Farmakogenetiikan keinoin voisimme ehkäistä sivuvaikutuksia antamalla nopeille metaboloijille jopa satakertaisia annoksia hitaisiin metaboloijiin nähden, vaikuttavan aineen pitoisuuden säilyessä suunnilleen vakiona. "Haa!" sanoi huvittunut Valtaoja. "Kollegani tässä uskaltautuivat tulevaisuudessaan 10-20 vuoden päähän, hurjimmillaan sataan". Sitten hän asetti meidät aikajanallaan perspektiiviin, jossa ihmisen olemassaolon aika oli pienempi kuin hyttysen kakka (mikäli hyttynen kakkaa, tämä askarruttaa kuopustani). Inhimillinen lyhytnäköisyyteni konkretisoitui hetkeksi, ja pienenin johonkin historian ja tulevaisuuden kohtaamiskohdan merkityksettömälle ei-kenenkään-maalle.

Anu Wartiovaara

Maksapatologian perusteos

Tämän kirjan aikaisemmat painokset ovat suomalaisille patologeille hyvinkin tuttuja. Kyseessä on maksapatologian "raamattu" jonka ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1968. Kuitenkaan se ei ole kuluneiden vuosikymmenien saatossa paisunut liian painavaksi, vaan on pysynyt varsinaisena käsikirjana.

Judit Mäkinen

Arvojen muutos tarkastelussa

Suomalaisille tutun belgialaisen professori Paul Verhaeghen essee-kirja Love in a time of lonelyness on suomennettu. Verhaeghe pohtii kirjassa kiehtovasti ja poleemisesti ihmisen, ihmissuhteiden ja sukupuoliroolien muutosta postmodernissa kulttuurissa. Kirjan keskeiset teemat ovat Shakespearelta tuttuja: rakkaus, halu, valta ja kuolema.

Päivi Hietanen

Muuttuvasta terveydenhuollosta tajuttavasti

Kuopiolainen asiantuntijaryhmä on kirjoittanut ajankohtaisen ja kriittisen kuvauksen niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat maamme terveydenhuoltoon, sen rahoitukseen, hoitovalintoihin ja välttämättömän ohjaustiedon keruun kehityspolkuun. Kirjoittajaryhmä on koulutukseltaan ja kokemukseltaan toisiaan sopivasti täydentävä. Tämä antaa tekstille syvyyttä ja monipuolisuutta.

Martti Kekomäki

Vilkaisuja: Ihmissuhteet muuttuvat iän karttuessa

Kirsti Ijäs on kirjoittanut pienen, viisaan ja helppolukuisen kirjan elämän ja ihmissuhteiden muuttumisesta iän karttuessa. Kirjoittajan pitkä ura perheterapiatyön ohjaajana ja elämänkokemus tiivistyvät selkeiksi ajatuksiksi ja yksinkertaisiksi lauseiksi. Elävät lainaukset vanhenevien ihmisten erilaisista kertomukista konkretisoivat ja rikastuttavat tekstiä. Kirja käy hyvästä johdannosta aiheeseen, mutta paikoin lukija jää kaipaamaan joidenkin teemojen syventämistä.

Päivi Hietanen

Akatemian ovet harharetkillä

Turku on ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Kaupungille on suomalaisittain ainutlaatuista joen suistoon syntyneen kaupunkikulttuurin historiallinen jatkuvuus, jonka vuoksi esimerkiksi keskiaikapäivien ja historiallisten näytelmien järjestäminen tuomiokirkon ja linnan varjoissa on luontevaa. Kaikki kunnia uudemmillekin asujaimistoille, mutta tulos vertailusta tässä suhteessa on karu. Tampereen keskiaikapäivillä pitäisi tyytyä nokiseen kotaan jossain Pirkkalan metsissä, ja Helsingin keskiaikapäivillä nuijittaisiin raa'asti sympaattisen näköistä hyljettä jollain limoittuneella luodonpahasella. Näiden kaupunkien nousu vireiksi ja kulttuurisesti rikkaiksi keskuksiksi tapahtui olennaisin osin vasta 1800-luvulla.

Hannu Lauerma