Venäjä, vapaus ja viisaan miehen muisto

Pietari-Paavalin linnoituksen edessä Pietarissa vihmoo ja on pimeää. Kadulla liikenne on tiheää ja autot liikkuvat huimaa vauhtia. Taksia on mahdoton saada. Paleleva ja väsynyt seurueemme tekee juuri sen, josta matkaoppaat varoittavat - otamme pimeän kyydin portilta. Auto on mukava, mittaria ei näy, kuski pyytää 20 euroa. Puhelemme niitä näitä päivän kokemuksista, kuljettajan ajotavasta ja liikenteestä. Puoli tuntia kuunneltuaan kuljettajamme esittäytyy sujuvalla suomella: "Olen Mikhail Glushkoff. Isäni oli Helsingin Tehtaankadulla pitkään töissä."

Laura Kolbe

Riittävän turvallista?

Ovatko uudet lisääntymisteknologiat riittävän turvallisia syntyvän lapsen kannalta? Onko jokin niistä niin vahingollinen, että sen käyttöä ei pitäisi sallia, vai riittäkö se, että valitaan aina olemassa olevista vaihtoehdoista turvallisin? Missä määrin vanhempien oikeus lisääntymiseen menee syntyvien lasten oikeuksien edelle? Voidaanko puhua velvollisuudesta syntyviä, vielä olemattomia, lapsia kohtaan? Kerrotaanko riskeistä riittävästi hoitoon hakeutuville pareille? Muun muassa näitä kysymyksiä yhdysvaltalainen oikeustieteen professori Philip G. Peters pohtii kirjassaan lisääntymisteknologian turvallisuudesta. Kirjassa on selvä yhdysvaltalainen näkökulma, mikä ei tosin estä kirjan ajatusten soveltamista Yhdysvaltojen ulkopuolelle.

Reija Klemetti

Digitaalisen valokuvauksen kurssi

Pikseleille vihkiytyneet 14 digikuvaajaa vaelsivat ihmisen kivikautisille asuinsijoille Ristiinan Himalansaareen 15.-18.6.2006, jossa gigaguru Asko Vivolin opetti Sinisen Saimaan Instituutin suojissa ammattimaisesti ja taitavasti digikuvauksen perusteita ja hienouksia korostaen "tämä ei ole mystiikkaa." Kurssin vastuullinen järjestäjä oli Suomen Lääkäreiden kulttuuriseura, ja kurssin tärkeä tavoite oli saada kuvamateriaali kulttuuriseuran järjestämään Lääkäripäivien 2007 yhteydessä järjestettävään valokuvausnäyttelyyn.

Arto Herno

Rekon viimeinen romaani on testamentti

FL Mervi Kantokorpi on valinnut tässä numerossa esiteltävät teokset. Nykyään vapaana kriitikkona ja tutkijana toimiva Kantokorpi on arvostellut kirjoja mm. Parnassoon ja Helsingin Sanomiin. Hän on julkaissut esseitä ja artikkeleita suomalaisesta nykykirjallisuudesta, toiminut parikymmentä vuotta kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen parissa sekä hoitanut Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden vt. professuuria.

Mervi Kantokorpi

Kaunokirjallisuutta helsinkiläisellä terveysasemalla Toisenlaista täydennyskoulutusta

Lääkärin ammattiin olennaisesti liittyvää inhimillistä elementtiä on luonnollista pohtia ja tarkastella humanistisen tieteiden sekä taiteiden näkökulmista - asettamalla ihminen ja hänen kokemuksensa tarkastelun keskiöön. Humanistisessa hengessä järjestimme Malmin terveyskeskuslääkäreille täydennyskoulutusta, jossa keskiössä olivat kirjallisuus, lääkäreiden kokemukset ja näkemykset kahdesta Milan Kunderan kirjoittamasta tarinasta.

Erkki Hulkki, Martina Torppa

Evoluution seuraava aste

Hersyvä sarkasmin maustama nauru kiirii yli luentosalin. Tulevaisuus-seminaarin puhuja, avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja, on saanut vuoron puhua tulevaisuudesta omasta näkökulmastaan. Tässä mainiossa seminaarissa, jonka Duodecim taannoin järjesti arkkiatri Risto Pelkosen vetämänä Kuopion lääkäripäivillä, useiden tieteidenalojen edustajat esittivät visioitaan tulevaisuudesta. Minä puhuin molekyylilääketieteen ja geenitekniikan merkityksestä tulevaisuuden lääketieteessä. Olin juuri ehtinyt lausua, että sadan vuoden kuluttua pidettäneen barbaarisena nykyistä hoitokäytäntöä: annamme potilaalle kuin potilaalle saman lääkeannoksen, korkeintaan painoon suhteuttaen. Farmakogenetiikan keinoin voisimme ehkäistä sivuvaikutuksia antamalla nopeille metaboloijille jopa satakertaisia annoksia hitaisiin metaboloijiin nähden, vaikuttavan aineen pitoisuuden säilyessä suunnilleen vakiona. "Haa!" sanoi huvittunut Valtaoja. "Kollegani tässä uskaltautuivat tulevaisuudessaan 10-20 vuoden päähän, hurjimmillaan sataan". Sitten hän asetti meidät aikajanallaan perspektiiviin, jossa ihmisen olemassaolon aika oli pienempi kuin hyttysen kakka (mikäli hyttynen kakkaa, tämä askarruttaa kuopustani). Inhimillinen lyhytnäköisyyteni konkretisoitui hetkeksi, ja pienenin johonkin historian ja tulevaisuuden kohtaamiskohdan merkityksettömälle ei-kenenkään-maalle.

Anu Wartiovaara

Vilkaisuja: Ihmissuhteet muuttuvat iän karttuessa

Kirsti Ijäs on kirjoittanut pienen, viisaan ja helppolukuisen kirjan elämän ja ihmissuhteiden muuttumisesta iän karttuessa. Kirjoittajan pitkä ura perheterapiatyön ohjaajana ja elämänkokemus tiivistyvät selkeiksi ajatuksiksi ja yksinkertaisiksi lauseiksi. Elävät lainaukset vanhenevien ihmisten erilaisista kertomukista konkretisoivat ja rikastuttavat tekstiä. Kirja käy hyvästä johdannosta aiheeseen, mutta paikoin lukija jää kaipaamaan joidenkin teemojen syventämistä.

Päivi Hietanen

Akatemian ovet harharetkillä

Turku on ehdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011. Kaupungille on suomalaisittain ainutlaatuista joen suistoon syntyneen kaupunkikulttuurin historiallinen jatkuvuus, jonka vuoksi esimerkiksi keskiaikapäivien ja historiallisten näytelmien järjestäminen tuomiokirkon ja linnan varjoissa on luontevaa. Kaikki kunnia uudemmillekin asujaimistoille, mutta tulos vertailusta tässä suhteessa on karu. Tampereen keskiaikapäivillä pitäisi tyytyä nokiseen kotaan jossain Pirkkalan metsissä, ja Helsingin keskiaikapäivillä nuijittaisiin raa'asti sympaattisen näköistä hyljettä jollain limoittuneella luodonpahasella. Näiden kaupunkien nousu vireiksi ja kulttuurisesti rikkaiksi keskuksiksi tapahtui olennaisin osin vasta 1800-luvulla.

Hannu Lauerma

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030