Viimeisellä rannalla

Australialainen Tim Flannery on kirjoittanut hätkähdyttävän teoksen. Vahva tieteellinen dokumentaatio puhuu puolestaan, eikä Flanneryn tarvitse dramatisoida eikä liioitella vakuuttaakseen. Kasvihuonekaasujen lisääntymisen aiheuttama ilmastonmuutos alkaa olla sitä luokkaa, että olemme kohta ns. viimeisellä rannalla: elonkehäämme suojeleva geofyysinen termostaatti, Maan kantokyky, on pettämässä. Hiilidioksidi on tärkein saastuttava kasvihuonekaasu. Kaikkein vaarallisimpia ovat voimalat, joissa sähköä tuotetaan hiiltä polttamalla.

Jorma Laitinen

Onnentunteen olemukset

Ihmiset etsivät onnea. Mutta Herodotos kertoi jo noin 2500 vuotta sitten, ettei Onnetar viihdy kauan missään. Elämässä on nousunsa ja laskunsa, samalla tavalla kuin ihmisen elintoiminnoissa. Stressiä pidetään pahana, mutta se on oleellinen osa ihmisen ja kaikkien eliöiden elämää. Fyysisen suorituskyvyn nosto vaatii sitä ja huipputasolle nousu vuosien ajan riittävän monet toistot. Nykyihmisellä hyvinvointimaissa psyykkinen ja sosiaalinen stressi on kuitenkin pääsääntöisesti merkittävämpi kuin fyysinen.

Osmo Hänninen

Ajaton ja yleispätevä naismielen näkökulma

Naisten äänioikeuden 100-vuotisjuhla on herättänyt kiinnostuksen naisten elämää ja kokemuksia kohtaan suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriassa. 1900-luvun naisvaikuttajien elämäkertoihin ja naisten arjen ponnistuksia kuvaaviin antologioihin Siltalan kirja tuo syventävän, vääjäämättömästi kaikessa arjessa mukana olevan naismielen näkökulman, joka monessa suhteessa on ajatonta ja yleispätevää.

Maria Vuorilehto

Lääkäri kirjailijana - ja päinvastoin

Ydinsodan ehkäisemisen puolesta toimineille lääkäreille tuttu ruotsalaiskirjailija P.C. Jersild julkaisi muistelmat lääkäritaipaleeltaan. Hän oli aikaisemmin julkaissut muistelmat kirjailijaurastaan. Jersild on lääkäri, kansainvälisesti arvostettu kirjailija ja eetikko. Hänen tunnetuin romaaninsa lienee Baabelin talo, joka kuvaa kriittisesti suursairaalan (Huddingen) toimintaa potilaan näkökulmasta.

Markku T. Hyyppä

Tupakka, viina ja ranskalaiset - kerran vielä

Terveellisistä elintavoista on sanottu jo ihan kaikki. Runsauden jäsentämisessä on avuksi Irja Parviaisen ja Juha Partasen Sosiaalilääketieteellisessä Aikakauslehdessä vuonna 1979 ilmestynyt juttu Valistus ja elämäntapojen muutos. Siinä pohditaan, missä määrin terveysvalistus voi vaikuttaa suoraan ihmisten elämäntapoihin, missä määrin se voi luoda moraalisia normeja ja sosiaalista painetta ja missä määrin taas auttaa lainsäädäntöön perustuvia toimia.

Marja Jylhä

24/7

Kuollut hetki on se kun kukaan ei sano mitään. Kun kaikki vaikenevat ja laskeutuu äkillinen hiljaisuus tai kun uutistenlukijan tekstiserveri pimenee, eikä hän saa sanaa suustaan, vaan selailee häkeltyneenä papereitaan, joista ei löydy kerta kaikkiaan yhtään järkevää sanaa. Kuollut hetki on tauko sanojen välissä, jotain mikä on niin lyhyt, ettei sitä ehdi rekisteröidä kun seuraava sana peittää sen jo alleen. Kuollut hetki on se kun lukee ja kääntää kirjan sivua, kun sivun viimeinen lause päättyy, eikä seuraava vielä ala. Kuollut hetki on se kun talk shown vieras poikkeaa kaavasta ja isäntä miettii silmänräpäyksen ajan suuntaa ja hänen katseessaan häilyy epävarmuus, hetken aikaa hän on yhtä eksynyt kuin poika, joka kääntyi ostoskeskuksessa ja vieressä seisoi vieras mies. Kuolleen hetken aikana lääkäri ei yhtäkkiä löydä vastausta, mutta ihminen vain istuu hänen edessään, eikä mene pois.

Joel Haahtela

Sankarijuopon koottuja sekoiluja - Charles Bukowski, naiset ja alkoholismi

Yhdysvaltalainen renttukirjailija Charles Bukowski (s. 1920) asetti julkisesti tavoitteekseen kuolla kaikkien häntä ohjastaneiden lääkäreiden kiusaksi 80-vuotispäivänään, humalassa kaunista parikymppistä neitoa lempiessään. Aivan tähän ei Bukowskikaan kyennyt, leukemia korjasi vanhan likaisen miehen taivaallisiin kapakoihin vastoin kaikkia elinikäodotuksia 73-vuotiaana.

Juha T. Laine

Varjomaailman tarinoita - William S. Burroughs ja Irvine Welsh heroiinikoukussa

Laittomien päihteiden käyttö on osa nykypäivää. Kokeilijat, käyttäjät ja addiktit muodostavat kukin oman alakulttuurinsa, joissa vallitsevat tavat ja säännöt eivät helposti avaudu ulkopuoliselle. Varjomaailman salaisuudet pysyvät pimeässä, eikä niistä kertominen ole terveellistä. Joskus kirjallisuus pystyy kuitenkin raottamaan esiriippua. William S. Burroughs (1914-97) ja Irvine Welsh (s. 1958) tarjoavat kirjoissaan lähestymistavoiltaan toisistaan poikkeavat näkökulmat huumekulttuuriin. Kirjailijoiden elämäkertojen valossa on syytä uskoa kummallakin olevan vankkaa omakohtaista kokemusta aiheesta. Vaikka Nisti ja Trainspotting ovat fiktiivisiä teoksia, tarjoavat ne silti eräänlaisen kosketuspinnan huumemaailman todellisuuteen, jonka ei ainakaan uskoisi olevan haitaksi potilastyössä.

Juha T. Laine

Huijareita - onhan heitä!

Lääketieteen psykososiaalisella ulottuvuudella ongelmana ei ole teorioiden puute vaan niiden ylenpalttisuus ja runsas uudismuodostus. Tässä tarjoutuu laaja markkinarako myös ihmisten terveyshuolilla rahastaville huijareille. Kärsimyksen ongelma ja pahan olemassaolo avaa puolestaan temmellyskentän hengentieteellisille ja uskonnollisille huijareille. Mutta ylilääkäri, dosentti Hannu Lauermaa ei totisesti huijata eikä manipuloida! Hän tuntee petkuttajien metkut kuin omat taskunsa, olipa liikkeellä minkä alan huijarisaarnaaja tahansa. Lauerma luo laajan katsauksen inhimillisen huijauksen monimuotoiseen ja hätkähdyttävään maailmaan. Lukija alkaa suorastaan uskoa, että tarve tulla petetyksi on ihmisen suurimpia kaipuita.

Jorma Laitinen

Suurenmoinen suuronnettomuusopas

Kirja on mestarillinen näyte suuren kirjoittajajoukon (55 kirjoittajaa) hallinnasta. Tilanteiden ja uhrien riskianalyysit, hälytysohjeet, tilannearviot sekä toiminta onnettomuuspaikalla, terveyskeskuksessa ja sairaalassa on kuvattu asiantuntevasti ja selkeästi. Kirjassa on neljä lukua, joiden teksti on muokattu kuvamaan toimialojen tai ryhmien tehtäviä ja vastuuta. Joitakin kriittisiä tilanteita olisi voinut kirjoittaa henkilötasolle. Kun Laukaassa 1974 tapahtuneen rekka-auton ja bussin törmäyksen 30 potilasta hoidettiin Keski-Suomen keskussairaalassa, professori Pentti Rokkanen aloitti triagen ja ensihoidon käskyllä minulle, silloiselle traumatologian osastonlääkärille: "Kierrä kaikki hoitoryhmät ja tutustu tilanteeseen. Älä sido käsiäsi mihinkään tehtävään, vaan tule kertomaan havaintosi minulle."

Tapio Tervo

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030