Terveydenhuollon luokittelujen kehitys Pohjoismaissa

Tautiluokituksia koskevan systematiikan perustaja oli ranskalainen lääkäri François Boissier de Sauvages. Hän julkaisi ensimmäinen tautiluokittelunsa 1731 ja laajennetun laitoksen siitä 1768. Pohjoismaissa ensimmäisen tautiluokituksen laati Carl von Linné 1763. Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa valtakunnallinen kuolinsyiden tilastointi alkoi 1749 seurakuntien väestökirjanpidon mukana.

Arno Forsius

Tervetullut nuorisopsykiatrian perusteos

Suomeksi on aikaisemmin julkaistu kaksi oppikirjatyyppistä teosta nuorisopsykiatriasta: Tor-Björn Hägglundin vuonna 1985 toimittama Nuoruusiän psykiatria, joka nykypäivänä on osin vanhentunut ja Lapsesta aikuiseksi (Aalberg ja Siimes 1998), jossa painopiste on nuoruusiän fyysisen ja psyykkisen kehityksen eri vaiheiden kuvaamisessa ja ymmärtämisessä. Nyt julkaistun kirjan näkökulma on selkeästi laajempi ja kattavampi ja tietopohja ajankohtainen.

Päivi Rantanen

Kaiken Arkipäiväisen Teoria

Kaiken Teoria on teoreettisten fyysikoiden Graalin malja, jota etsiessään nämä nykyajan Galahadit ovat valmiit kapuamaan vaikka ylimääräisiin ulottuvuuksiin. Mutta käytännössä Kaiken Teoria on jo löytynyt. Siinä on toki puutteita, mutta ne koskevat vain ääriolosuhteita: mustia aukkoja tai alkuräjähdystä. Niinpä voimme kutsua sitä Kaiken Arkipäiväisen Teoriaksi, vaikka sillä on tylsempikin nimi: sähkömagnetismi.

Kari Enqvist

Kokonaisvaltaisesti lääketieteestä

Psychosomatic Medicine on ajankohtainen kokonaiskuva ja kartta psykiatrian ja somaattisen lääketieteen rajapinnalle. Täsmällisemmin sanottuna kirja valottaa sitä, miten epätarkoituksenmukaista on erottaa mieltä ja ruumista. Teos on osoitettu konsultaatio-psykiatrian käsikirjaksi sekä erikoistuvalle että erikoislääkärille, mutta kelpaisi sellaisenaan myös laajemmin johdannoksi lääketieteeseen. Psykosomatiikka on terminä monimerkityksinen, mutta se kuvaa modernissa kielenkäytössä etupäässä samanaikaisen psykiatrisen ja somaattisen sairastavuuden parissa painiskelevien lääkärien työsarkaa. Vuodesta 2005 alkaen psykosomatiikka on Yhdysvalloissa ollut psykiatrian ja neurologian subspesialiteetti.

Jyrki Korkeila

Flow - kun homma sujuu eikä elämä pitkästytä

Kalifornialainen psykologian professori Mihaly Csikszentmihalyi on koonnut yhteen suurta yleisöä varten vuosikymmenien tutkimustuloksensa ilmiöstä, jolle hän on antanut nimen flow. Alkuperäisteos on ilmestynyt jo 17 vuotta sitten, suomennos kaksi vuotta sitten. Vuonna 1934 syntynyt Csikszentmihalyi on luonut yli 30 vuotta kestäneen merkittävän tieteellisen uran ihmisen onnellisuuden, luovuuden ja koetun hyvinvoinnin tutkijana.

Martina Torppa

Lopullinen totuus - vanhusten hyvästä hoidosta

Kun geriatrian "grand old manilta", Sir John Grimley Evansilta, kysyttiin (allekirjoittanut 1998), mikä hänen mielestään oli paras tapa levittää vanhusten hyvän ja tehokkaan hoidon ilosanomaa kollegoille ja heidän kanssaan työskenteleville ammattiryhmille, hän vastasi: konsultointi. Hän oli tullut siihen tulokseen, että ainakin Isossa-Britanniassa geriatristen erikoisosastojen tietämys tuppasi jäämään näiden osastojen omaksi osaamiseksi sen sijaan, että asianmukaisesta geriatrisesta diagnostiikasta ja hoidosta olisi tullut koko sairaalan tavaramerkki. Asia jäi kytemään.

Harriet Finne-Soveri

Kaikki oleellinen lihavuudesta

Lihavuus on tunnetusti yleistynyt jo siihen mittaan, että maan suurin päivälehtikin on vuoden 2007 alusta julistanut "läskikapinan". Mutta eivätpä kaikki ole tästäkään asiasta yhtä mieltä. Fat is beautiful -iskulauseita on sieltä täältä kuulunut jo muutaman vuoden ajan, ja liikakilojen tuijottelun pelättiin äskettäin mielipidesivulla vääristävän minäkuvaa. Järeämpääkin tykistöä ollaan ajamassa asemiin: Scientific Americanin numerossa 4/2006 esiteltiin amerikkalaisten tutkijoiden mielipidekirjoja, joissa syytetään hallitusta lihavuusongelman paisuttelusta ja epäillään ylipainon terveyshaittoja.

Timo Strandberg

Sujuvasti kirjoitettu leikkaustoiminnan historiikki

Kirjan otsikossa mainittu perioperatiivisuus on monelle lukijalle outo käsite, ja uusi perioperatiivisuus saa alaa tuntevankin mietteliääksi. Sanan merkityssisältöä pohditaan kirjan alussa, mutta kovin helposti se ei avaudu hoitotieteeseen perehtymättömille. Asian tuominen esiin kirjan otsikossa osoittaa, että vanhan ja uuden perioperatiivisuuden merkitysero on ollut hoitotieteen asiantuntijoille ongelmallinen haaste. Asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin kirjan luvussa "Työn ja koulutuksen kamppailut".

Arno Forsius

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030