Vilkaisu Hoitotyön karu todellisuus

Sairaanhoitajilla on - tai tulisi olla - kaikki ne ominaisuudet, jotka tekevät heistä lähes taruolentoja. He ovat luotettavia, huomaavaisia, empaattisia, nopeita, hyväntuulisia, kärsivällisiä ja yhteistyökykyisiä. Tämä oli kirjoittajan mielikuva sairaanhoitajasta koulutuksen alkuvaiheessa. Todellisuus osoittautui karummaksi. Sairaalalaitos oli byrokraattisen jäykkä, esimiesvaltainen ja vanhanaikainen. Työhön perehdyttäminen oli puutteellista tai olematonta. Työvuorolistoissa ei otettu huomioon yksilöllisiä toivomuksia työajoista. Näitä vääjäämättä tulee erilaisissa elämäntilanteissa. Sijaisruletti pyyhki pois ansaitut lomapäivät. Hoitajilla teetettiin töitä, jotka kuuluisivat muille ammattiryhmille; esim. kopioiden ottamiseen, potilaiden kuljetukseen, oksennusten siivoamiseen ja liinavaatevaraston täydentämiseen ei vaadita sairaanhoitajan koulutusta. Surkean palkan lisäksi hoitajien alimitoitus varsinkin raskashoitoisilla osastoilla lisää työn kuormittavuutta ja vaarantaa potilasturvallisuuden.

Maira Palosuo

Työniloa!

Lapsena hankin kouluvuoden aluksi uuden koululaukun ja penaalin. Kesäloman jälkeen oli mukava palata kouluun. Luokkatovereita oli ehtinyt lomalla jo kaivata, eikä uusien asioiden oppiminen tuntunut raskaalta vaan kiinnostavalta. Aikuisenakin olisi hyvä palata kesäloman jälkeen levänneenä ja innostuneena töihin. Töissä pitää lisäksi viihtyä paljon pidempään kuin koulussa. Voimia pitää löytää yli 40 vuoden työuraan. Jaksaminen on muutakin kuin burn outin estämistä. Töistä pitää mielestäni saada iloa, edes välillä.

Minerva Krohn

Potilaan ajan arvo

Poikani sai eräänä aamuna niin ankaran verenvuodon nenäänsä, että vuotava suoni piti polttaa umpeen. Saatoin hänet paikalliselle terveysasemalle, josta hänet lähetettiin operaatiota varten HYKS:iin. Hän tuli ammattitaidolla hoidetun nenän kanssa kotiin yhdentoista tunnin kuluttua. Hoidon laadussa ei ole moitteen sanaa, mutta olisi se nopeamminkin voinut käydä. Terveydenhuollon ammattilaisen käsittelyssä hän oli noin 30 minuuttia. Muu aika kului odottamiseen hoidon eri vaiheissa.

Osmo Soininvaara

Merkitysten heijastelua

Filosofinen näkökulma on ollut lisääntyvästi esillä neurotieteiden kehittyessä ja viime aikoina myös psykoterapian filosofiasta on kirjoitettu useita teoksia. Näkemykset vaihtelevat kysymyksiin siitä, onko mieli sinällään tarpeeton ontologinen oletus tai onko sillä määriteltävissä oleva rakenne. Mieli on terminä sinänsä metafora, johon voimme vain viitata toisilla metaforilla, mutta jota emme voi ottaa konkreettisesti käteemme tutkittavaksi vaikkapa sitä puristamalla. Ihmisen mieli elää metaforilla, kuten George Lakoff toteaa. Kokemustemme ymmärtämisen perusta lepää metaforissa, jotka rakentuvat lukemattomista kokemuksista ja vuorovaikutuksista fyysisten ja sosiaalisten objektien kanssa. Viittaamme abstrakteihin asioihin usein käyttämällä spatiaalisia termejä tai yksinkertaisempia arkisempia metaforia, esim. "ihmisen mieli on monimutkainen tietokone".

Jyrki Korkeila

Oikaisu: Voiko kirjalta enempää vaatia?

Suomen Lääkärilehden numerossa 24/2007 julkaistuun Contact dermatitis -kirjan arvosteluun (arvostelija: Ken Malanin) oli tekstin toimitusvaiheessa tullut virhe sivulle 2407. Alkuperäisen tekstin sana "anafylaktoidi" oli korvattu sanalla "anafylaktinen". Alkuperäinen lause kuului seuraavasti: "Epikutaanitestejä koskevassa sinänsä hyvässä osiossa on penisilliinitestauksen kohdalla syyllistytty epämääräisyyteen kun puhutaan anafylaktoidista reaktiosta kun kuitenkin tarkoitetaan immuunivälitteistä reaktiota."

Silleen jättämisen taito

Viime vuosisadan suuri filosofi Ludwig Wittgenstein (1889-1951) päätti nuoruudenteoksensa Tractatus logico-philosophicus tunnettuihin sanoihin "Mistä ei voida puhua, siitä täytyy vaieta". Saman vuosisadan toinen filosofian merkkimies Martin Heidegger (1889-1976) yritti panna paremmaksi. Pääteoksessaan Oleminen ja aika, hän puhuu intohimoisesti myös siitä, mistä ei oikeastaan voida puhua. Flirttailu natsien kanssa 1930-luvun alussa on tahrannut Heideggerin jälkimainetta, mutta se ei tietenkään romuta miehen asemaa merkittävänä filosofina.

Jorma Laitinen

Jäähyväiset kirjeille

Vuorokausirytmini on mennyt uusiksi, kuten varmasti monen muunkin. Kun käytettävissä on vain 24 tuntia, nipistän aikaa sieltä, missä sitä eniten on. Yöllä on mukava hoitaa sähköpostia, vastailla rauhassa kirjeisiin. Pimeän sylissä sopii harjoittaa sähköistä kommunikaatiota maailman eri puolilla olevien ystävien ja kollegoiden kanssa. On hiljaista ja rauhallista sähköpostien suhahdella maapallomme ympäri. Ilahduttavaa, kun tuttu Hongkongista vastaa saman tien. Universum tuntuu pienentyneeltä ja kaikki on lähellä.

Laura Kolbe

Seksuaalisuudesta neuvonta- ja terapiatyössä

Seksuaalisuus on kokonaisuudessaan erittäin hyvä kirja. Siihen on koottu eri alojen asiantuntijoiden artikkeleita, jotka ovat tieteellisesti päteviä ja informatiivisia. Vaikka olen harrastanut seksitutkimusta yli 15 vuotta, löysin teoksesta monia uusia ja mielenkiintoisia tietoja, jotka on esitetty selkeällä suomenkielellä. Toimitustyö vaikuttaa perusteelliselta, minkä ansiosta kirja on yhtenäinen kokonaisuus. Johdannossa esitetyt tavoitteet toteutuvat käsittääkseni oivallisesti.

Elina Haavio-Mannila

Sarvipäisiä härkiä, taikavarpuja ja elämänportteja Poikkitieteellinen esitys naisen genitaalien historiasta ja nykypäivästä

Miksi nainen ei enää kohottele hameenhelmojaan ja paljasta häpyään saattaakseen muita häpeään, vaan häpeää itse sukuelimiään ja joutuu kestämään niihin kohdistuvia loukkauksia? Miten häpynsä paljastavasta naisesta on tullut pelkkä objekti eikä enää yhteisönsä voiman lähde? Ennen paljastettu naisen häpy sentään lepytti luonnonvoimat, ja niin pahat henget, paholaiset kuin petoeläimet pakenivat vaginan mahdin edessä.

Anne-Maria Kuopio

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030