Kamarimusiikkia systeemisesti

Kuhmon kamarimusiikkikesässä ihmettelimme kollega Kantasen kanssa, missä tuon ainutlaatuisen tapahtuman viehätys piilee. Irja sanoi, että Kuhmoon tulijan siteet reaalimaailmaan irtoavat ja hän liukuu eräänlaiseen siirtymä- eli transitionaalitilaan. Transitionaali-ilmiöiden alkukoti on pienen vauvan maailmassa, tyynyn kulmassa tai flanellin kappaleessa, johon vauva sijoittaa voimakkaita tunnelatauksia. Tästä ensimmäisestä symbolista aukeavat luovuuden ja taiteen maailmat.

Jari Sinkkonen

Kamarimusiikkia systeemisesti

Jari Sinkkonen etsii musiikin ja mielen toimintojen vastaavuuksia.

Planeetan akuuttihoito-opas

Juuri ennen kuin Al Goren elokuva The unpleasant truth oli tulossa Yhdysvaltain ensi-iltaansa, aloitti vapaata yritystoimintaa kannattava järjestö Competetive Enterprise Institute (CEI) televisiokampanjan. Mainoksessa valistettiin kansalaisia siitä, miten fossiiliset polttoaineet ovat tehneet elämästä helppoa ja miellyttävää. Mainos päättyi iskulauseeseen: "Hiilidioksidi: he sanovat sitä saasteeksi. Me kutsumme sitä elämäksi!".

Jyrki Korkeila

Tauluja Afganistanista - suorasukaisesti ja lämmöllä

Olen menossa etsimään lastenlääkäri Leena Kaartisen näyttelyä Taidepanimosta Päijänteenkadulla Lahdessa. Hän on asunut ja työskennellyt vuosia Afganistanin sotaan joutuneessa maassa. Kävelen rautatieasemalta pohjoiseen, ylös kivettyä rinnettä kohti kaupungin keskustaa. Korkealle oikealle jää etelään ratsastavan ylipäällikön patsas, marsalkka Mannerheim ratsullaan. Tulen punatiilisen, osittain rapistuneen rakennuksen juurelle. Pieni ilmoitus kertoo: Maalauksia Afganistanin lähimmäisistä ja luonnosta.

Antti Hernesniemi

Burn motherfucker burn

Kirjailija Reko Lundán sairastuu aivokasvaimeen. Laulaja Riki Sorsa sairastuu kurkkusyöpään. Näyttelijä Kristiina Elstelän poika kuolee. Viihdettä? Iltapäivälehden mukaan kyllä, sillä uutiset on otsikoitu lehden viihdesivuille.

Joel Haahtela

Burn motherfucker burn

Miten juorut, viihde, kuolema ja sodankäynti liittyvät toisiinsa? Joel Haahtela tietää.

Yksi kansa, kaksi maailmaa

Vuoden 2006 Finlandia-palkinnon saanut Kjell Westö (s. 1961) haastaa kirjallaan Missä kuljimme kerran kansallisiksi ikoneiksi muodostuneet Väinön Linnan (1920-1992) teokset debattiin kansakunnan historiasta. Ilmestyessään Tuntematon sotilas aiheutti kritiikkiä kansankuvauksen brutalisoinnista, Suomen pelastaneet sankarisotilaat kiroilivat, purnasivat ja joivat viinaa sopimattomalla tavalla. Kansa tietysti rakastui kirjaan ja siitä myöhemmin tehtyyn elokuvaan. Pohjantähti-trilogian valmistuttua reilut kymmenen vuotta myöhemmin Väinö Linna sai osakseen suitsutusta kansakunnan yhdistäjänä ja kansalaissodan haavojen umpeuttajana. Uudella vuosituhannella Kjell Westö kommentoi osin samoja aikoja ja aiheita täysin erilaisesta näkökulmasta, mutta samalla inhimillisyydellä; historiaa käydään läpi ketään varsinaisesti tuomitsematta.

Juha T. Laine

Hyvä elämä ja sisältäpäin kuoleminen

Itsemurhat ovat suomalaisia aina puhuttava aihe. Viimeksi alkukesästä Suomussalmen nuorten miesten tapaukset keskusteluttivat useaan otteeseen. Ja niin kuin usein aikaisemminkin, syrjäseudun elämää ja rajua alkoholinkäyttöä mietittiin pääsyyllisinä. Ja sitä, että nuoret miehet Suomessa vain ovat sellaisia, väkivaltaisia luonteeltaan.

Marja-Liisa Honkasalo

Yliopiston kolmas tehtävä

Osmo Soininvaara ilmaisi toukokuussa Suomen Kuvalehdessä ihmetyksensä siitä, että yhteiskunnallista päätöksentekoa ei sosiaalialalla ohjaa tutkimus, vaan mielipiteet riittävät päätöksenteon pohjaksi. Tähän ihmetykseen voi yhtyä ja kysyä, miksi psykologisella tutkimustiedolla ylipäätään on niin vähän käyttöä ihmisen kasvuun ja kehityksen vaikuttavissa yhteiskunnallisissa ratkaisuissa.

Liisa Keltikangas-Järvinen

Onko ihmisarvo laskussa terveydenhuollon tehopörssissä?

Rintasyöpäpotilaat saivat pitää puseron päällään lääkärin eteen tullessaan vasta, kun kollega itse sairastuttuaan oli joutunut samaan tilanteeseen, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Sikiö kolmiulotteisesti

Kyseessä on oppikirja kolmiulotteisesta ultraäänestä (UÄ) (staattinen 3D-UÄ-kuva ja liikkuva 4D-UÄ-kuva) sikiödiagnostiikassa. Päätoimittaja, prof. A. Kurjak Kroatiasta on eräs kuuluisimmista "ultraääniguruista". Hänen apunaan on ollut tri G. Azumendi Espanjasta ja kaikkiaan 33 kirjoittajaa eri puolilta maailmaa. Tavoite on siten saada kolmiulotteiseen ultraääneen liittyvä asiantuntemus mahdollisimman laajasti esiin ja yksiin kansiin. Prof. Timor-Tristch onkin todennut napakasti: "4D-ultrascan is here to stay".

Tapio Kurki

Lääkäreiden kulttuuriseuran järjestämä kulttuurimatka Berliiniin 11.10.2007-15.10.2007

Lähtö Helsingistä torstaina 11.10.2007 klo 9.40 ja palaamme Helsinkiin maanantaina 15.10.2007 klo 22.00, lennot Finnairin reittikoneilla turistiluokassa.

Namibian vuodenajat

Aamulla ennen töihin lähtöä vedän päälle pitkät kalsarit ja toppatakin. Hanskat käteen ja namibialainen päivä voi alkaa.

Terhi Heinäsmäki

Namibian vuodenajat

Kun Namibian suurimman sairaalan leikkaussalista meni sähköt kesken leikkauksen ja kirurgi heitti sen johdosta hanskat naulaan, päitä putoili terveysministeriön johdossa. Terveydenhuolto on muutoksen etunenässä, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.

Muistelmia neurofysiologian kehityksestä

Heikki Lang on maamme ensimmäinen kliinisen neurofysiologian professori, joka nyt emerituksena on koonnut muistelmia neurofysiologian kehityksestä Suomessa. Jäljet alkavat Institutum Physiologicumista Helsingin Siltavuorelta, jossa suomalaisen aivofysiologian tutkimuksen maailmanmaineelle loivat pohjan Robert Tigerstedt, Yrjö Reenpää, Alvar Wilska sekä monet muut. Kliinisen neurofysiologian perustutkimuksemme arvostusta kuvaa Ragnar Granitin Nobelin palkinto, jonka hän sai Suomessa tekemästään elektroretinografian tutkimuksesta, ja professori Riitta Harin nimittäminen Yhdysvaltojen Kansallisen Tiedeakatemian ulkomaiseksi jäseneksi magnetoenkefalografian tutkimuksensa ansioista.

Ville Jäntti

Uusi kirja lapsiperheille

Tuskin maailmassa on toista yhtä tiedonjanoista ryhmää kuin pienten lasten vanhemmat, erityisesti esikoisen syntymän jälkeen. Jokainen äiti ja isä pohtii jossakin vaiheessa, onko lapsen kehitys normaalia. Kuuluuko sen nyt tehdä noin? Meneekö se rikki, kun se itkee? Tätä loputonta tiedonjanoa tyydyttämään on Duodecimilta ilmestynyt uutuus, Lapsiperheen oma kirja - terveys syntymästä kouluikään. Esipuheessa kirjoittaja, Elina Hermanson, kolmen lapsen äiti ja lastentautien erikoislääkäri, kertoo "koonneensa kirjan, jollaista olisi itse kaivannut nuorena vanhempana".

Silja Kosola

Voiko olla mielipiteitä ilman keskustelua?

Nykyään puhumme avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä enemmän kuin aikaisemmin. Siitä puhe mistä puute? Liittyessämme Euroopan unioniin eräs tärkeä tavoitteemme oli lisätä unionin avoimuutta ja vähentää sen turhaa salailua ja byrokratiaa. Jakob Söderman teki EU:n ensimmäisenä oikeusasiamiehenä hyvää työtä hallintokoneiston peittelyn ja salamyhkäisyyden vähentämiseksi, jotta kansalaisten mahdollisuudet saada tietoja ja ymmärtää heitä koskevia asioita helpottuisi. Kansalaisläheisyyttä ja avoimuutta tarvitaankin, jotta ihmiset voisivat kokea unionin asiat omikseen, tärkeiksi ja heitä koskeviksi.

Claes Andersson

Viinavero ylös ruokavero alas

Suomalainen alkoholipolitiikka on yhtä seilaavaa kuin humalaisen toikkarointi Tallinnan laivalla, kirjoittaa Ulla Järvi.

Pamfletti psykologian ylivallasta

Ensin puhuttiin medikalisaatiosta, elämän lääketieteellistymisestä. Seuraava kritiikin kohde oli genetisaatio, elämän ilmiöiden palauttaminen geneettisiin selityksiin. Nyt kriittisen keskustelun aiheeksi on noussut yhteiskunnan ja elämän psykologisoituminen. Ilmiötä tarkastellaan Helsingin Sanomien tiedetoimittajan Marko Hamilon toimittamassa kirjassa Älkää säätäkö päätänne - häiriö on todellisuudessa. Hamilo on toimittamisen lisäksi kirjoittanut suuren osan sen artikkeleista. Takakansiteksti lupaa teoksen olevan "ensimmäinen laajamittainen suomalaisista lähtökohdista kirjoitettu yhteiskunnan ylipsykologisoitumisen kritiikki".

Pekka Louhiala

Kulttuuria ja terveyssanomaa Saarijärveltä

Sanottakoon heti aluksi: maalaislääkäri Tapani Kiminkisen kirjaa oli mukava ja helppo lukea lomalla, vähän samanlaisessa järvimaisemassa kuin mistä kirjan kansikin on - arvatenkin Saarijärveltä, maalaislääkärin omalta reviiriltä, jossa hän toimii avohoitolääkärinä. Helppolukuisuutta ja mukaansatempaavuutta ylisti myös ei-lääkärilukija, jolle annoin kirjan second opinionia varten. Lukemista elävöittivät ilmeisesti vanhalla IBM:n pallokoneella (vielä maalaislääkärin aktiivikäytössä?!) tehdyt humoristiset luettelot sekä muutama maalaistohtorskan sarkastinen sarjakuvastrippi.

Timo Strandberg