Raskas viimeinen vuosi

Kirjoittaja Leena Vilkka on ympäristöfilosofi Helsingin yliopistosta, mutta ennen kaikkea hän on kolmen pienen tytön äiti. Ja usein ainoastaan esikoistyttönsä Teklan äiti, sillä Tekla sairastuu 5-vuotiaana ydinjatkoksen syöpään, jolle lääketiede ei voi mitään. Tehokkaan hoidon puuttuessa korostuu muu arvokas apu, kuten erilaiset tuen muodot ja hoitavien henkilöiden osallistuminen perheen tragediaan. Toivottomiksi ajateltuja hoitojakin yritetään. Lukijassa herää kysymys, tapahtuuko tämä siitä syystä, että on mahdotonta olla tekemättä 5-vuotiaan tappavalle sairaudelle mitään?

Päivi Hietanen

Mies itkee väärin

Olen joutunut kiusalliseen valoon epäilyttävässä väärinajattelijoiden joukkiossa, julkisuudessa apinasakiksikin kutsutussa, johon kuuluvat kollegoista myös professori emeritus Esko Länsimies, dosentti Ilkka Taipale, lääkintöneuvos Pellervo Petäys ja lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen.

Hannu Lauerma

Mies itkee väärin

Hannu Lauerma vastaa Arno Kotron ja Hannu T. Sepposen miesantologiaan kohdistuvaan kritiikkiin "apinasakin" puolesta.

Huomen ja muita geenitarinoita

Muistatko vielä Huomenen, siirtogeenisen vasikan, jonka syntymä loppuvuodesta 1993 oli suuri uutinen? Huomenesta tuli nopeasti valtakunnallinen julkkis, "kultainen vasikka", jonka piti aikanaan lypsää miljoonien arvoista lääkemaitoa. Monista syistä miljoonat jäivät haaveeksi ja Huomenen teurastaminen vajaat kahdeksan vuotta myöhemmin oli enää pikku-uutinen joidenkin sanomalehtien sisäsivuilla.

Pekka Louhiala

Monisairaat vanhukset - ruotsalainen hoitomalli

Gunnar Akner on Ruotsin geriatri- ja gerontologiyhdistyksen aiempi puheenjohtaja, dosentti ja käytännön geriatri. Hän on geriatrisen tutkimuksen voimakas puolestajapuhuja ja oli mm. toimittamassa kirjaa Evidensbaserad äldrevård (ilmestynyt vuonna 2003 Ruotsin FinOhtaa vastaavan SBU:n toimesta), jossa käytiin läpi vanhusten hoidosta kertynyt tieteellinen näyttö. Kirjasessaan Multisjuklighet hos äldre hän pohtii monisairaiden vanhusten tilannetta ja pyrkii luomaan uutta, entistä kokonaisvaltaisempaa hoitomallia näille potilaille.

Timo Strandberg, Maija-Liisa Seppänen

Iäkkäiden lääkehoito on taitolaji

Postiluukusta ropsahti arvosteltavakseni Kelan ja Lääkelaitoksen julkaisema, kollegoideni Sirkka-Liisa Kivelän ja Ismo Räihän seitsemän nimekkään muun kollegan avustuksella kirjoittama Iäkkäiden lääkehoito.

Harriet Finne-Soveri

Maalaukset laajenevat tarinaksi

Lääkäripäivien näyttelyssä on esillä kymmenkunta emeritusprofessori Pär Slätiksen maalausta. Ortopedia ja maalaaminen ovat kummatkin käsityötä, mutta taide antaa tiedon asemesta estetiikkaa ja elämyksiä.

Teija Riikola

Arbeit macht frei

Miten tässä oikein "näin" pääsi käymään ja oliko "näin" hyvä vai paha? Tarkoitan sairaanhoitajien lakkoa.

Harriet Finne-Soveri

Arbeit macht frei

Harriet Finne-Soverin kristallipallo näyttää, että hoitajien vanavedessä häämöttää jono pienipalkkaisia naisia ja julkisen sektorin omana järjestetyt palvelut kuolevat korahtaen.

Lääkärilehden päätoimittaja heittää hyvästit

Eläkkeelle siirtyvän Taito Pekkarisen suuri huoli on, onko terveydenhuollon nykyinen suunta olennaisesti parempi kuin entinen.

Joulumieltä kirjahyllystä - lapsille ja vähän vanhemmillekin

Joulu on lasten aikaa. Meidän aikuisten tulisi ymmärtää kaiken kaupallisen hössötyksen keskellä läheisyyden merkityksellisyys. Uusimmat tietokoneet ja räiskintäpelit voivat olla hauskoja piristeitä, varsinkin kun naapurin Erkkikin sai viimeisimmän version Playstationista. Saatujen lahjojen vertailu kavereiden kesken on luonnollista. Paras lahja on kuitenkin läheisyyden ja turvallisuuden tunne, joka on parhaimmillaan saavutettavissa juuri jouluna kiireisten vanhempien ja kaikkien läheisten rauhoittuessa nauttimaan pyhien rauhasta. Levoton maailma jää kodin seinien ulkopuolelle ja vihdoinkin saa hengähtää. Televisio saa jäädä avaamatta ja sen asemesta lapsen voi ottaa syliin ja lukea ääneen laadukasta lastenkirjallisuutta. Ääneenlukemisen rauhoittava vaikutus toimii myös lukutaitoisiin lapsiin, tärkeintä on läsnäolo. Varsinkin viime aikojen väkivaltaisten uutisten jälkeen tarvitsemme kaikki turvallisuutta.

Juha T. Laine

Fiktion voima

Kirjailija Kari Hotakainen sanoi eräässä televisiohaastattelussa, että maailma tulisi kyllä toimeen ilman hänen kirjojaan, mutta ei ilman maailman kaikkia kirjoja. Ymmärsin lauseen siten, että kirjallisuus synnyttää todellisen maailman rinnalle rinnakkaisen todellisuuden, fiktiivisen todellisuuden.

Joel Haahtela

Fiktion voima

Kun liikutaan puhtaasti fiktiivisessä maailmassa, kaikki on sallittua, kirjoittaa Joel Haahtela.

Lasten ja nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden kattava perusteos

Kehityksellinen neuropsykiatria ja biologinen psykiatria ovat viime vuosina nousseet ansaitun mielenkiinnon kohteeksi mm. aivojen kuvantamismenetelmien kehittymisen vuoksi. Teos on viime vuosina ilmestyneistä kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä käsittelevistä kirjoista ajankohtaisin. Kymmenen vuotta aiemmin julkaistun jättiteoksen uudistettu ja lyhennetty painos on merkittävä lisä kehityksellisten neuropsykiatristen ongelmien ymmärtämiseksi.

Pertti Rintahaka

Syvällinen näkemys EKG-signaalista

Suomessa on jo neljännesvuosisadan ollut kliinisen työn apuvälineenä Juhani Heikkilän EKG: perusteet ja tulkinta. Noin viisi vuotta sitten ilmestyi Heikkilän ja Markku Mäkijärven toimittamana ja Duodecimin kustantamana teos EKG. Sen sivuista noin 40 % on esimerkkikuvia EKG-rekisteröinneistä. Kirjasta on olemassa myös jatkuvasti uudistuvaksi mainittu verkkoversio (www.terveysportti.fi).

Esko Länsimies

Vilkaisuja: Solunsalpaajien käsittelyopas

Solunsalpaajia käytetään yhä useamman syöpäpotilaan hoidossa. Niiden käsittely vaatii erityistä suojautumista ja varotoimenpiteitä käyttökuntoon saattamisen ja annostelun yhteydessä. Monet solunsalpaajat voivat vaurioittaa perimää, aiheuttaa syöpää ja vahingoittaa sikiötä. Suomessa kuuluu erityiseen syöpävaarallisten aineiden ASA-rekisteriin vain neljä solunsalpaajaa. Näille työssään altistuvia lasketaan olevan noin 1 000. Rekisterin ulkopuolelle jää suuri joukko työntekijöitä, jotka käsittelevät muita solunsalpaajia tai joiden altistuminen rekisteriin ilmoitettaville lääkkeille on lyhytaikaista.

Heikki Ahon näyttely galleria Reginassa

Jokin aika sitten julkistettiin syksyn taidenäyttelykalenteri Turussa. Toistasataa näyttelyä on aikamoinen määrä. Turussa lieneekin taidegallerioita eniten suhteutettuna kaupungin asukasmäärään. Tämä kuvastaa taiteen merkittävää osuutta kaupungin kulttuurielämässä. Kuvataiteiden harrastaminen arjen vastapainona on merkittävää myös lääkärikunnassa.

Veikko Karskela

Kun auttajatkin itkevät

Haastattelussa 35-vuotias mies kuvasi, miten hän lymysi pikkupoikana ohuen oven takana hauraan ja avuttoman äitinsä kanssa, ja raavaat, isokokoiset miehet jyskyttivät sitä ohutta ovea. He vaativat äitiä avaamaan ja uhkasivat tulla oven läpi tappamaan, ellei hän avaisi.

Jari Sinkkonen

Mummo tilaa taas taksin labraan

Tehyn sopimuksen uudet palkkaelementit merkitsevät onnistuessaan konkreettisia muutoksia ainakin helsinkiläistaksien vakituiseen asiakaskuntaan, kirjoittaa Ulla Järvi.

Huimaava vertigo

Huimaako? -kirjan takakannessa on varsin osuvasti kuvattu kirjauutuuden sanoma ja sisältö: "Huimaus on kansantauti. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossain elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi. Potilaalle huimaus on pelottava ilmiö, ja monelle lääkärille vaikeasti selviteltävä vaiva. Kuitenkin suurin osa huimauksista on hoidettavissa. Neurologi Mikael Ojala on laatinut ensimmäisen suomenkielisen käsikirjan huimauksen syistä, tutkimisesta, hoidosta ja ennusteesta. Kirja on tarkoitettu potilaille ja heidän omaisilleen, mutta antaa hyödyllistä tietoa myös lääkäreille, fysioterapeuteille ja muille terveydenhuollon ammattilaisille."

Jaana Suhonen