Veikko Huovinen ja Markku Pölönen:
Ennen ei kaveria jätetty

Veikko Huovinen kirjoitti Koirankynnen leikkaajan kannanotoksi inhimillisyyden puolesta. Mertsi Vepsäläinen läksi sotaan pelastamaan valtakunnan, mutta palasi takaisin päähän haavoittuneena invalidina. Mertsiä luotsasi läpi sodanjälkeisten karikoiden vanha tuttava, Eetvi Manninen. Millaista oli sosiaalinen vastuu ennen? Löytyykö Suomesta vielä nykyisin Eetvi Mannisia? kysyttiin Kainuun Lääkäriyhdistyksen järjestämillä Sairaan hyvä -filmifestivaaleilla Kajaanissa.

Ulla Toikkanen

Vilkaisuja
Työväkivaltaa voi ehkäistä

Työväkivalta on tapahtuma, jossa henkilöä loukataan sanallisesti, uhataan tai pahoinpidellään työssä, työmatkalla tai muissa työhön liittyvissä oloissa. Terveydenhuollossa päivystyspisteiden henkilökunta on herkimmin alttiina väkivallalle. Potilaat tai heidän saattajansa voivat käyttäytyä uhkaavasti tai väkivaltaisesti. Tavaroiden heitteleminen, solvaaminen, huutaminen sekä sanallinen tai fyysinen uhkailu ovat väkivalta- ja uhkatilanteita. Töniminen, potkiminen, pureminen, raapiminen ja liikkumisen estäminen ovat käsiksi käymistä.

Vilkaisuja
Sulevi kertoo bakteereista

Sulevi on pieni ukkeli, joka liikkuu ympäristössämme ja esittelee mikrobien näkymätöntä maailmaa kotona, koulussa, leikkipaikoilla ja uimarannalla. Kirjassa on tärkeää tietoa lapsille hyvistä ja pahoista bakteereista sekä hygieniaan liittyvistä asioista. Kunnon tietokirjan tavoin kirjassa perustellaan aina miksi hygieniaohjeita kannattaa ja pitää noudattaa. Kirjan kuvitus tukee hyvin lasten tavallisesti esittämiä kysymyksiä, kuten miksi ruoka pitää kuumentaa, miksei lätäköstä saa juoda, miksi kädet pitää pestä. Nuoretkin lukijat ymmärtävät hyvin esitetyt perustelut, ja moni vanhempi säästyy ainaiselta jankuttamiselta käsien ja hampaiden pesun tärkeydestä.

Vilkaisuja
Suomalaisten perusrakennusaineet

Suomalaiset syövät ruisleipää, salmiakkia ja mämmiä, he juovat maitoa, kahvia ja viinaa. He vaikenevat kaikilla kielillä ja hakeutuvat kesäisin omiin oloihinsa metsän keskelle. He synkistyvät pimeänä vuodenaikana ja riehaantuvat auringon paistaessa kesäöisin. Ja niin edelleen. Partonen on koonnut kirjaansa loppumattoman litanian meidän 'sisukkaiden synkkämielten' ominaisuuksia ja niiden vaikutuksia kansamme terveyteen. Kieltämättä pohjoinen sijaintimme määrää monia piirteitämme, mutta olemmeko todella edelleenkin kirjassa kuvatun kaltaisia? Tunnistavatko esimerkiksi nuoret kaupunkilaissukupolvet itsensä kansikuvan suolla möyrivästä sarvipäästä? Perusrakennusaineidemme kuvaukset on maustettu kuivahkolla huumorilla, ehkäpä juuri suomalaisille ominaisella hiljaisella itseironialla. Maira Palosuo

Piruilevan humanistin kielikylvyssä

Lukekaa! Riemastukaa! Mustan huumorin mestari Kurt Vonnegut (1922-2007) on vauhdissa viimeiseksi jääneessä kirjassaan, esseekokoelmassa Maaton mies. Teksti on kipakkaa - nautinnollista, ainakin kolmesti kirkastettua kirjallista pontikkaa. Kirjan aihealue on laaja: luovan kirjoittamisen oppitunteja, konekulttuurin ja saalistavan talouselämän kritiikkiä, huolta ilmakehän tuhoutumisesta, itseironista vanhenemisen pohdiskelua, Yhdysvaltojen sotilaallis-taloudellisen harvainvallan ja pöyhkeilevän ulkopolitiikan sivaltelua. Kaikki tämä oman elämäntarinan, ja myös sukunsa historian iskevän humoristisessa valotuksessa. Vonnegut murjaisee "ymmärtävänsä" lukijaa, ja julistaa kertovansa, milloin on vitsin aika. "Liittykää kansalliskaartiin tai merijalkaväkeen ja opettakaa demokratiaa. Vitsi." Vonnegut arvostaa Abraham Lincolnia Yhdysvaltojen historian parhaana presidenttinä ja sen voi ymmärtää kirjaan otettujen Lincolnin puhesitaattien perusteella. Maan parhaana presidenttiehdokkaana Vonnegut pitää Eugene Debbs -nimistä poliitikkoa, joka vuonna 1912 sai yli 6 % äänistä kampanjalla, jonka sanoma lähenteli Jeesuksen Vuorisaarnaa: "Niin kauan kun on olemassa alaluokka, minä kuulun siihen. Niin kauan kuin yksikin ihminen on vankilassa, minä en ole vapaa". Yleisesti ottaen Yhdysvaltojen presidentit ovat Vonnegutin mielestä olleet tietämättömiä rehvastelijoita. Kommentit George W. Bushista ja tämän koplasta ovat lähes painokelvottomia. Hän piirtää Bushista karikatyyrin, joka ihmettelee, mistä kumman syystä ihmiset maissa, joihin Yhdysvallat hyökkää pelastamaan demokratiaa eivät osaa sotia "herrasväen lailla univormut päällä tankkeja ja taisteluhelikoptereita käyttäen".

Jorma Laitinen

Laulu keski-ikäisistä äijistä

Kuulin radiosta, että Lappeenrannan kansainvälisissä laulukilpailuissa on valiteltu miesten puutetta. Tämä ei tullut minulle yllätyksenä. Kyseessä on oire laajemmasta ongelmasta: minne kaikki miehet ovat menneet? Missä he työskentelevät? Lääkärit naisistuvat ja yliopistot naisistuvat. Naiset rynnivät eteenpäin elämän kaikilla alueilla. On kuin miehet olisivat väistymässä kuin jokin evoluution paineessa kevyeksi punnittu lentokyvytön lintulaji.

Kari Enqvist

Historian paluu ja menneisyyden myytit

Historia on tarinaa, yhteisöllistä kertomusta. Tänään eri puolilla Eurooppaa huudetaan historian perään. Historiasta on tullut sirpaloituneen aikakauden pelastustiede. Historianopetuksen suurremonttia suunnitellaan Englannissa ja Ruotsissa. Tanskassa ja Alankomaissa luotetaan kulttuurikaanoniin, yleisesti hyväksyttyyn "me olemme" -kertomukseen. Kronologian ja historian jatkuvuudet halutaan palauttaa. Nyt uskotaan, että yhteinen historia lisää yhteenkuuluvuutta ja auttaa tulevaisuuden hallinnassa. Sanalla sanoen: historian paluu merkitsee perinteisen sivistyskäsityksen paluuta.

Laura Kolbe

Antipsykiatrisen liikkeen klassikko suomeksi

Alun perin vuonna 1972 julkaistu eurooppalaisen antipsykiatrisen liikkeen klassikko Gilles Deleuzen ja Félix Guattarin Anti-Oidipus on viimeinkin saatavilla suomeksi. Kirjan nimi kiteyttää sen peruslähtökohdan, mutta vaatii muutamaa selvittävää sanaa nykylukijalle. 1970-luvun Ranskassa elettiin freudilaisen ja etenkin lacanilaisen psykoanalyysin kulta-aikaa. Tavanomaisessa lacanilaisessa teoriassa oidipuskompleksilla tarkoitetaan sitä yksilönkehityksen vaihetta, jonka läpikäyminen saattaa yksilön yhteiskunnan sääntöjen, esimerkiksi kieliopin ja lakien, alaiseksi. Siitä riippuen, miten sääntöihin alistutaan, hintana tästä on kaksi eri subjektirakennetta: joko neuroosi tai perversio. Näille on vain yksi vaihtoehto, nimittäin se, ettei alistu säännöille eikä siis läpikäy oidipuskompleksia. Tällöin subjektirakenne on psykoottinen.

Janne Kurki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030