Yksityisyys, julkisuus ja luottamus

Suomalaisen yhteiskunnan omalaatuisin ilmiö tänä keväänä on liittynyt poliitikkojen parisuhdepeleihin. Mikä on poliitikolle sallittua ja julkista, tai pikemminkin: mikä saa olla salattua ja yksityistä? Kevään keskustelu, aiheena "onko seksi, seurustelu ja tekstiviestien lähettäminen yksityisasia", on monella tavalla kiinnostava. Tähän asti julkisuuden vaikuttajalle on sallittu monenlainen toiminta, kunhan isänmaan asiat on pidetty kunnossa ja Suomen etu mielessä. Ihminen, poliitikko, valtiomies ja ministeri, on nähty ikään kuin kahtena; vain julkinen on ollut merkityksellistä, yksityinen on jäänyt itselle, varjoon, kätketyksi toiminnan kentäksi.

Laura Kolbe

Yksityisyys, julkisuus ja luottamus

Politiikan abc-opintoihin tulisi liittää kymmenen käskyn kertauskurssi, kirjoittaa Laura Kolbe.

Yhteiskunta on olemassa ja sosiaaliluokka vaikuttaa

Luen Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjaa "Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa". Kaksi hyvinvointi-Suomen tytärtä, toinen kotoisin tamperelaisesta työläisperheestä, toinen helsinkiläisestä sivistyneistösuvusta, kertoo omien kokemustensa ja ikätovereidensa haastattelujen kautta, mitä yhteiskuntaluokka tarkoittaa ja merkitsee oikeassa elämässä, tilastojen tuolla puolen. Sehän merkitsee melkein kaikkea: mahdollisuuksia ja tulevaisuuden odotuksia, ruokamakua ja kulttuuritottumuksia, asumista ja matkustamista, kohtelua hammashoidon ajanvarauksessa, ruumiin hajuja ja käsityksiä siitä, miten joulu vietetään.

Marja Jylhä

Anteeksipyytämisen jalo taito

Kaikessa inhimillisessä toiminnassa sattuu myös virheitä ja joskus tulee sanottua pahasti. Anteeksipyyntö voi pysäyttää loukkaantumisen kierteen, kirjoittaa Päivi Hietanen.

Asetu ehdolle kunnallisvaaleissa

Näinä viikkoina puolueissa valmistellaan ensi syksyn kunnallisvaaleja. Ammattikunnan yhteinen etu on, että mahdollisimman moni lääkäri hakeutuisi kunnallisvaaliehdokkaaksi.

Nuorisopsykiatrian menestystarina

Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys täytti viime syksynä 30 vuotta. Yhdistys julkaisi puheenjohtajansa ja sihteerinsä toimittaman juhlakirjan, jonka kannen kauniit kuva-aiheet ovat Outi Heiskasen luomia.

Matti Brummer

Sähköakupunktiota käytännön hoitotilanteisiin

Kyseessä on sähköakupunktion käsikirja ja tietolähde, joka käsittää kirjan, CD-levyn ja internet-yhteyden tietokantaan. CD-levy sisältää artikkelit huomattavasti laajempina kuin kirja.

Matti A.K. Mattila

Tutkimustyön laatua ei saa unohtaa

Suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen toivotaan olevan kansainvälisesti korkealla tasolla. Erilaisista vertailuista keskustellaan mielellään ja niitä selitellään parhain päin. Eräillä aloilla syntyykin kiistatta hyviä tuloksia, jotka julkaistaan arvostetuissa kansainvälisissä lehdissä. On ilahduttavaa, että yhä useammin julkaistaan kansainvälisen yhteistyön tuloksia.

Outi Hovatta

Resepti ei ole hoidon irrallinen osa

Naapurimaiden malli on huono peruste omille päätöksillemme. "Helppoja" reseptejä ja diagnooseja ei ole, toteaa Heikki Pälve hoitajien reseptinkirjoitusoikeudesta.

Lääkäri ristin ja puolikuun varjossa

Mika Waltarin (1908-79) laaja romaanipari Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim jatkoi Sinuhe Egyptiläisen aloittamaa suurten historiallisten romaanien sarjaa. Toisen maailmansodan jälkeen kirjailijamestari kääntyi katsomaan menneisyyteen pohtiakseen ihmisen mielettömyyden ikiaikaista jatkumoa. Omaa aikaansa historian kautta peilaten Waltari päätyy teoksissaan johtopäätökseen, ettei ihmismieli koskaan muutu, ihminen on aina yksin ja itsekäs. Pessimistis-filosofisen pohjavireensä Waltari kätkee huumorilla ja romansseilla ryyditettyihin seikkailuihin keskiajan poliittisten juonittelujen, uskonsotien ja valtataisteluiden myrskyissä.

Juha T. Laine

Viime vuosisadan kiehtovin nykyklassikko: täyttää kokonaisen kerrostalon

Ranskalainen Georges Perec (1936-82) oli puolanjuutalaista syntyperää ja hänen vanhempansa kuolivat toisen maailmansodan aikana. Isän ja äidin menetys ja heidän puuttumisensa seuraa halki Perecin tuotannon, mikä näkyy sekä kokemuksena että tekstissä olevina aukkoina. Toinen tärkeä vaikute oli kokeileva kirjallisuusryhmä OuLiPo, jonka jäsen Perec oli. Muita kuuluisia OuLiPo-ryhmän jäseniä olivat muun muassa Italo Calvino ja Marcel Duchamp.

Juha T. Laine

Taidekokemuksen olemuksesta

Taidenäyttelyssä joutuu usein hämmennyksen valtaan. Katselija, etenkin harvoin näyttelyjä kierrellyt, ihmettelee jonkin teoksen kohdalla, mitä taiteilija oikein on tarkoittanut teosta luodessaan.

Veikko Karskela

Väkivaltaa, sairautta vai molempia?

Väkivalta on keskeinen kuolinsyy Suomessa, erityisesti itseen kohdistuva väkivalta. Vaikka suomalaisten itsemurhakuolleisuus on vähentynyt merkittävän kansallisen preventiotyön ansiosta, se on edelleen suurimpia Euroopassa ja koko maailmassa. Viime vuosikymmenten keskustelussa tämä ilmiö on selitetty yksilöllisenä kysymyksenä, sairauden näkökulmasta. Keskustelun ongelmana on ollut, ettei siinä ole riittävästi mietitty itsemurhan ja yhteiskunnallisten tekijöiden välistä suhdetta. Ne eivät kuitenkaan välttämättä ole vastakkaisia. Mitä valaisevaa yhteiskunnallinen näkökulma sitten voisi tuoda mukanaan? Itsemurha tilastoidaan väkivaltaisena kuolinsyynä, mutta sitä ei pysähdytä tarkastelemaan suomalaisen väkivallan ilmentymänä.

Marja-Liisa Honkasalo

Maksettu kita ja lääkkeet

Lääkäri saa kohta laulamiinsa lauluihin ennakkotarkastetut sanat, kirjoittaa Ulla Järvi.

Teollistumisesta globalisaatioon: Voiko väestön terveyttä selittää?

Stephen Kunitz on sosiaali- ja käyttäytymislääketieteen professori Rochesterissa Yhdysvalloissa. Hänellä itsellään on monipuolinen koulutustausta, joka kattaa sekä lääketieteen että sosiologian, ja julkaisuja epidemiologian, terveyspolitiikan ja antropologian saroilta.

Anssi Auvinen

Sodan vaikutuksista ympäristön terveyteen

Sodan ekologia valottaa sodan ja ympäristön monia sekä suoria että epäsuoria yhteyksiä. Suomalainen sotilas saattoi kestää Kollaalla, mutta tykistötuli pirstoi Kollaan puut tulitikuiksi. Vietnamin sodassa levitettiin 100 miljoonaa litraa myrkyllisiä kemikaaleja luontoa tuhoamaan. Angolan ja Namibian vapaustaistelun aikana niin sissit kuin sotilaatkin tappoivat tuhansittain norsuja ja sarvikuonoja. Darfurin pakolaiset polttavat viimeisenkin leirinsä lähellä kasvavan puutikun ja kuluttavat viimeisenkin vesitipan. Aseteollisuuden arvioidaan syövän jopa 30 prosenttia kaikista luonnonvaroista. Jälleenrakennus muokkaa voimakkaasti ympäristöä. Mutta voi luonto hyötyäkin sodasta. Esimerkiksi miinakentät voivat muodostaa suunnittelemattomia rauhoitusalueita.

Hannu Vuori

Noi

Lääkäriuran geriatrivaiheessa olen vihdoinkin havainnut, että kanssani vuorovaikutuksessa olevat henkilöt eivät yleensä ymmärrä mitä tarkoitan. Paitsi sattumalta (Osmo A. Wiio). Tavallisesti he kuulevat vain mitä sanon. Vai enkö minä ymmärtänyt heidän vastauksiaan? Missä päässä mättää - onko onki ottamaton vaiko järvi kalaton - ja miten päin viestintää voisi parantaa? Selittämällä enemmän vai kuuntelemalla tarkemmin?

Harriet Finne-Soveri

Noi

Oikean ilmaisuvalikon löytäminen on haaste, kun ajatus- ja arvomaailmat ovat erilaiset. Voiko viestintää parantaa selittämällä enemmän vai kuuntelemalla tarkemmin, pohtii Harriet Finne-Soveri.

Nalle ja Hippokrateen vale

Mitä konsernijohtaja Björn Wahlroosilla on sanottavana terveydenhuollosta? Pohjoismaisen vakuutusjätin johtaja ei ehkä ollut HYKS:n juhlaseminaarissa vain lääkäriystävänsä pyynnöstä, kommentoi Olli-Pekka Tiainen.

Freud kielletty?

Osmo Tammisalo on biologiaan erikoistunut, tuottelias vapaa toimittaja, joka tunnetaan myös teoksesta Rakkauden evoluutio. Tammisalo on omistanut tämän teoksen äidilleen, mikä tuskin lienee vailla sarkasmia. Hän päättää kirjan kiitokset toteamalla olevansa vastuussa kirjan ajoittaisesta närkästyneisyydestä. Sävy ei jää lukijalta huomiotta, mutta kirjoittaja on viitteiden perusteella perehtynyt laajasti psykoanalyysin kritiikkiin, eräisiin psykoanalyysin keskeisiin teksteihin ja Edvard Westermarckin ajatteluun. Närkästyksen ja empirian tietty saumattomuus tekee teoksesta eräänlaisen hybridin, tieteellisen pamfletin, jonka modus on paikoin kiivas aktiivi.

Jyrki Korkeila