Kovettuuko sydän lääketiedettä opiskellessa?

Lääketieteen opiskelut aloittavilla empatiakyky on tavallista voimakkaampi, mutta se hiipuu opiskelujen edetessä. Lääketieteen koulutukseen tulisi sisältyä vuorovaikutus- koulutuksen ohella itsetuntemusta ja omien emootioiden käsittelyä, kirjoittaa Taina Autti.

Aivotutkimuksen ja psykoanalyysin rajapinnalla

Psykoanalyysia ja aivotutkimusta yhdistää kunnianhimoinen tavoite mennä ihmismielen ymmärtämisessä subjektiivista kokemusta syvemmälle. Psykoanalyysi pyrkii tähän tunteiden ja tiedostamattoman ymmärtämisen kautta. Vaikka nykytekniikalla on kiistanalaista, missä määrin aivotoiminnan perusteella voidaan tehdä päätelmiä mielen toiminnasta, on kehitys selkeää. Viime maaliskuussa Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa tutkijat määrittivät näköaivokuoren toiminnan perusteella varsin tarkasti koehenkilön havaitseman näköärsykkeen.

Tuukka Raij

Miten nuoren kanssa pitäisi puhua seksuaalisuudesta

Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikan nuorten oman vastaanoton, Nuorten Avoimien Ovien (NAO) täyttäessä 20 vuotta klinikalla toimivat terveydenhoitajat ja pediatri ovat koonneet tähän kirjaseen tietoa nuorille sopivasta vastaanottomallista ja nuorille sopivasta seksuaalisuuden ammatillisesta kohtaamisesta.

Merja Metsä-Heikkilä

Tuuletuksen tarpeessa

Menetämme sairauspoissaoloina viitisentoista miljoonaa työpäivää vuodessa. Kela maksaa vuosittain yli 700 miljoonaa euroa sairauspäivärahoja, ja työkyvyttömyyseläkkeisiin kuluu yli 3 miljardia euroa. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämisellä olisi siis merkittävät seuraamukset paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti. Jotain tarttis tehrä, mutta mitä?

Harri Vainio

Tutkimus-EVO:n periaatteet ja rahoitus uhattuina

Rahoituksen jälkeenjääneisyyden ja urakehityksen ongelmien takia suomalainen kliininen lääketieteen tutkimus on jo nyt uhattuna, ja ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi lisää tutkimusrahoituksen uhkia edelleen, kirjoittaa Hannu Halila.

Tuuletuksen tarpeessa

Tanskan hallitus esitteli kesäkuussa tavoitteen, että kaikki sairauslomalle päätyneet olisivat ainakin osa-aikaisesti työssä kahden kuukauden kuluttua poissaolon alkamisesta. Meilläkin kannattaisi avata ikkunoita ja haistella uusia raikkaita tuulahduksia, kirjoittaa Harri Vainio.

Don Quijote taistelee hiilihydraatteja vastaan

Antti Heikkilän kirjan lukeminen on ravitsemustieteilijälle (ja todennäköisesti lääkärillekin) samanlainen kokemus kuin miehelle Anja Snellmanin romaanit: helppo lukea, mutta syyllistävä ja siksi hieman ahdistava. Jaan Heikkilän huolen diabeteksen yleistymisestä, olen samaa mieltä ruokavalion tärkeydestä ja minustakin sakkaroosiin, fruktoosiin ja puhdistetun viljan hiilihydraatteihin pitää suhtautua nykyistä kriittisemmin.

Mikael Fogelholm

Aavikon vaeltaja ja lääkäri

Georg August Wallin syntyi 1811 Ahvenanmaalla kirjurin poikana ja opiskeli Helsingin yliopistossa arabiaa ja uusia kieliä. Vuonna 1839 ilmestyneen klassisen ja nykyarabian eroja käsittelevän väitöskirjansa jälkeen Wallin opiskeli Pietarissa, jossa hänen opettajanaan oli egyptiläissyntyinen sheikki al-Tantawi, maineikkaassa al-Azharin yliopistossa opiskellut professori.

Timo Hannu

Tykit

Luin lehdestä, että Suomella on enemmän tykkejä kuin millään muulla läntisen Euroopan maalla. Tämä sai minut muistelemaan isääni, joka suoritti varusmiespalvelunsa ilmatorjuntatykistössä. Vanhassa valokuvassa hän istuu nuorena, hymyilevänä ja ilman paitaa solakan tykin kupeessa olevassa satulassa. Kun hän teki kuolemaa, soitin usein sairaalaan ja puhuin häntä hoitavan lääkärin kanssa. "Miehen punasolumäärä on kovin alhainen", lääkäri raportoi. Myöhemmin hän sanoi: "Mies saa nyt happea".

Kari Enqvist

Kamerakuume iski sairaaloihin

Suomalainen sairaalamaailma on tulossa niin draamaelokuvan kuin tosi-tv:nkin kameroiden eteen. Hyvä, jos villitys kannustaa sairaaloita avoimuuteen ja vähentää kamerakammoa, kirjoittaa Olli-Pekka Tiainen.

Paranee, paranee - Veritaudit-kirjan kolmas painos

Kun katselee Veritaudit-kirjan uusimman, kolmannen painoksen kantta, tulee mieleen vanha juttu blondista, joka sai seepran ja antoi sille nimen Pilkku. Ensimmäisen painoksen (vuodelta 1996, sivuja 543) kannet olivat odotusten mukaisesti punasävyiset, toisessa painoksessa (vuodelta 2000, sivuja 624) värimaalima oli jo sinivihreä mutta kansi muutoin sama, uusimman painoksen (sivuja 784) kansi on sitten aivan jotain muuta. De gustibus non est disputandum.

Robert Paul

Kuinka kolesterolihypoteesi sodittiin pitäväksi teoriaksi

Kolesterolin ja valtimotautien yhteys on vuosikymmenien aikana herättänyt erilaisia intohimoja ja täysin vastakkaisia mielipiteitä. Vaikka alan tutkijoiden parissa asiasta on nykyään laaja ja perusteltu konsensus, saa netistä ja mielipidekirjoista edelleenkin ristiriitaista tietoa, joka horjuttaa paitsi potilaiden myös monien lääkärien käsityksiä. Onko kolesteroli sittenkään tärkeä ja onko se ylipäänsä vain "amerikkalaisten lääketehtaiden keksimä salajuoni voittojensa kasvattamiseksi"? Kolesterolin ympärillä on käyty aika ajoin kovaa informaatiosotaa, jossa surullisina uhreina ovat olleet ne, jotka ennenaikainen valtimotauti on kaatanut, kun keskeiseen syytekijään on tehokkaasti ryhdytty vaikuttamaan vasta viime vuosina.

Timo Strandberg

Aineeton perintö

Irina Blissin maalauksissa on pääosassa erityisesti valo, joka ympäröi jokaista objektia ja näyttäytyy värien ihmeellisinä muunnoksina. Irinaa kiinnostaa "miten värien avulla voi kuvata jotain niin aineetonta kuin valo!"

Veikko Karskela

Lautanen Guatemalan verta

Santiago de Chilen komean barokkisen katedraalin edessä on mahtava väentungos. Sen keskellä maassa makaa jalaton ja kädetön mies. Hän on vatsallaan ja torso näyttää ikään kuin keinuvan akrobaattisessa asennossaan. Suun edessä olevassa avoimessa sikarilaatikossa on muutama kolikko. Mies on työssään, kerjuulla. Pulurikkaalla Bogotan Plaza de Bolivar -aukiolla istuu vanha intiaaninainen, joka pussittaa maissinjyviä myytäväksi. Hän avaa pitkulaisen pussin puhaltamalla ilmaa ja kaataa siihen kämmensyrjällään kourallisen maissia. Suljettuaan pussin nainen kiinnittää sen vyötäisillään olevaan nyöriin. Prosessin aikana daami hätistelee lippalakillaan pois ahneita puluja, jotka koettavat päästä käsiksi pusseihin.

Laura Kolbe

Terveyskeskusmaksu ruokkii poliittista populismia

Olisi mielenkiintoista tutkia, muuttuisiko kansalaisen suhtautuminen julkisiin terveyspalveluihin, jos tämä saisi käteensä käyttämänsä palvelun todellisiin kustannuksiin perustuvan laskun? Loppusumma jakautuisi edelleen omavastuuseen ja veronmaksajien kattamaan osuuteen, mutta jälkimmäinen ei olisi enää näkymätön raha-automaatti, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Laihdutusleikkauskirja tuli tarpeeseen

Laihdutusleikkausten oppikirja on kauan kaivattu ja hyvään tarpeeseen tuleva tiedonlähde kaikille niille, jotka ovat aloittaneet tai suunnittelevat aloittavansa laihdutuskirurgiaa; miksei muillekin asiasta kiinnostuneille. Kirjassa on alan uranuurtajan, Edvard Masonin, kirjoittama esipuhe.

Mikael Victorzon

Kolumnikokoelma Iso-Britanniasta

John Launer on Lontoolainen GP (yleislääketieteen erikoislääkäri) ja perheterapeutti. Hän on systeemisen perhelääketieteen brittiläinen pioneeri. Hän toimii tällä hetkellä Iso-Britannian ensimmäisenä lääkärien työnohjauksen akateemisena kouluttajana ja konsulttina Tavistockin klinikalla. Launer on ollut julkaissut muun muassa narratiivisuudesta lääketieteessä.

Martina Torppa

Oikaisu: Kaksi erilaista kirjaa "täydentävästä lääkinnästä"

Suomen Lääkärilehden numerossa 27-31/2008 julkaistussa Anna-Liisa Enkovaaran kirjoittamassa kirja-arviossa: Solumineraalit. Dr. Schüsserin kehittämät 12 kivennäisainevalmistetta solujemme, kehomme ja mielemme hyvinvoinniksi, oli laimennosarvoiksi tullut 1:106 ja 1:1012. Oikeat arvot ovat 1:106 ja 1:1012.

Anna-Liisa Enkovaara

Agricola ei olekaan tylsä!

Vaikka olen kiinnostunut historiasta, Mikael Agricola on aina vaikuttanut tylsältä. Mieleen tulee kuva totisesta miehestä neliskanttisessa hatussaan ja kummallinen lause "Kylle se cwle Somen kielen. Ioca ymmerdä caiken mielen". Sitten sattui käteen Simo Heinisen tuore kirja Mikael Agricola. Elämä ja teokset. Kuivakkaasta "suomen kirjakielen perustajasta" aukeni äkkiä eurooppalainen intellektuelli, monialainen kosmopoliitti, tieteen popularisoija ja kansanvalistaja, kerta kaikkiaan mies, joka olisi tähti missä tahansa nyky-yliopistossa, Levengoodin keskusteluohjelmassa ja iltapäivälehdissä. Nykyaikainen siihen saakka, että narisee jatkuvasti esivallalle heikosta rahatilanteestaan.

Marja Jylhä

Tilasto laihdutti Suomen lapset

Euroopan lihavimmat lapset eivät asu Itämeren, vaan Välimeren rannoilla. Vähiten ylipainoisia lapsia on Slovakiassa ja yllätys, yllätys Suomessa. Kauhistelumme lihavista lapsistamme näyttäytyy tilastojen valossa vähintään oudolta, kirjoittaa Ulla Järvi.