Syömishäiriö koskettaa myös läheisiä

Syömishäiriöt muodostavat psykiatriassa ehkä pienen, mutta haastavan sairausryhmän, jonka hoito vaatii tehokasta ja monen eri kliinisen erikoisalan välistä yhteistyötä. Häiriöt alkavat edelleen yleisimmin nuoruusiässä ja vaarantavat vakavasti nuoren psyykkistä ja fyysistä kehitystä. Vaikkakin syömishäiriöiden ilmaantuvuus on tasaantunut, näyttävät epätyypilliset ja ns. partiaaliset syömishäiriömuodot lisääntyvän erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Uusimpien tutkimusten mukaan elämän aikana laihuushäiriötä sairastaa noin 2 % naisista ja 0,3 % miehistä ja ahmimishäiriötä noin 2 % naisista ja 0,5 % miehistä. Syömishäiriöihin liittyy edelleen merkittävästi suurentunut kuolleisuuden riski, joskin viime vuosien aikana ennuste näyttää parantuneen.

Jaana Ruuska

Lyhyt johdatus skitsofreniaan

Skitsofrenia on vakava, yleensä nuorella aikuisiällä alkava pitkäkestoinen häiriö, joka vaikuttaa haitallisesti kognitiivisiin ja emotionaalisiin toimintoihin sekä käyttäytymiseen. Skitsofrenian etiologia on edelleen avoin, mutta sen piirissä on tehty pitkään laaja-alaista tutkimusta, jossa myös useat suomalaiset työryhmät ovat saavuttaneet kansainvälisesti merkittäviä tuloksia. Skitsofreniatutkimus on suuntautunut useille eri alueille (kognitio, kuvantaminen, genetiikka, vuorovaikutussuhteiden häiriöt), ja siten kattavan kuvan saaminen nykyisestä skitsofreniakäsityksestä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta voi osoittautua vaikeaksi. Aihepiirin vaikeuden ja laaja-alaisuuden vuoksi sitä käsittelevät oppi- ja käsikirjat muodostuvat helposti raskaslukuisiksi.

Hannu Koponen

Vilkaisuja:
Antiikin filosofit mielisairauksista

Marke Ahosen väitöskirja käsittelee vielä tänäänkin ajankohtaista aihetta. Aiheen ajankohtaisuus seuraa siitä, että nykyisyys on täynnä antiikin ongelmien kaikuja. Ahosta lukiessa mielessä välkkyykin kysymys, voiko olla totta, että niin vähän on tapahtunut 2000 vuodessa.

Janne Kurki

Vilkaisuja:
Telepatiasta skitrofreniassa

Telepatia on aihe, jota ei heti yhdistä lääketieteeseen. Vaasalainen psykiatri Pentti Lågas on kuitenkin tarkastellut telepatiaa julkaisemassaan kirjasessa. Hän liittää telepaattisen ilmiön perustan solujen sähkömagneettiseen kenttään ja sen aaltoliikkeeseen. Telepaattisiksi ilmiöiksi tulkittavia kokemuksia esiintyy skitsofreniapotilaiden kertomuksissa heidän kuvaillessaan kuulemiaan ääniä ja muita kokemuksia.

Antti Hernesniemi on taiteilijana aito monitoimimies

Kaunis syyskuunlopun viikonloppu. Sininen taivas, vaahteran lehdissä jo ruskan sävyjä. Tuusulan kulttuurimaisemassa sijaitsevan Rantatien Gallerian suuret ikkunat on kuin tehty tällaisia päiviä varten. Luonto rytmittää niiden kautta Antti Hernesniemen taidenäyttelyä.

Kirsi Riipinen

Pienempi elämä

Tätä kirjoittaessani pyhäinpäivään on vielä viikko, mutta ikkunasta näkyy nyt jo Mustapään kuvaama aika henkien autuasten, sielujen päivä, marraskuu. Kelloja siirrettiin viime yönä, hämärä ei väisty keskipäivälläkään, ikkunaa pitkin valuu sade. Hissuttelen kotona villasukat jalassa, vähän raihnaisena.

Marja Jylhä

Leima otsaan vai ase taskuun?

Lääkärinä pitäisi toki olla imarreltu sisäministeriön uskosta ammattikunnan kykyihin ennustaa väkivaltaisuutta. Uskolle ei tällä kertaa kuitenkaan ole perusteita. Vaarallisuutta on mahdoton aukottomasti ennustaa, ja niinpä herääkin kysymys lausuntoja kirjoittavien lääkärien oikeusturvasta, kirjoittaa Samuli Saarni.

Sairas aselupa

Missään tapauksessa hoitavaa lääkäriä ei saa velvoittaa potilaan tietojen ilmiantajaksi. Se romuttaisi potilaan ja lääkärin suhteen ikiaikaisen perustan luottamuksen lääkäriin, kirjoittaa Heikki Pälve.

Latina elää!

Columna vertebralis on selkärankamme ja pystypäin kävelyn edellytys. Latina on lääketieteen tukipilari ja edellytys yhteisten ja yksiselitteisten termien löytämiselle kansainväliseen kanssakäymiseen.

Martti Vastamäki, Antti Jääskeläinen, Arto Kivimäki

Vita brevis...

Ensimmäinen esiteltävä latinankielinen sitaatti kuuluu itseoikeutetusti Hippokrateelle. Hän vaikutti Kreikassa noin sata sukupolvea sitten (eli elämänsä kukoistusta 300-luvulla eKr.) ja hän on tullut kuuluisaksi Kosin saaren lääkärikoulusta. Hippokrateen nimiin laitetuista teoksista valtaosa ei ole hänen kirjoittamiaan, mutta yksi todennäköisimmistä Hippokrateen teoksista on lääkäreille tarkoitettu, lyhyiksi mietelmiksi tiivistetty ohjekokoelma nimeltä Aforismeja.

Arto Kivimäki

Vuorovaikutus on osa ihmisyyttä

Ihminen on sosiaalinen eläin. Vuorovaikutus lajitoverien kanssa on elintärkeää. Inhimillisyyden perusta on tunteiden ja tiedon välittämisessä. Puheen kehittyminen oli tärkeä evoluution vaihe. Ihmislajin ominaisuuksin kuuluu halu pitää huolta toinen toisestaan. Puhe ja kieli mahdollistavat monipuolisen yhteydenpidon ja tiedon välittämisen, mikä on ominaista lajillemme. Olemme säilyttäneet myös merkkikielen, jollaista käyttäen lähes kaikki lajit kommunikoivat. Tunteet ilmaistaan puheetta. Puhe ja kirjoittaminen ovat tärkeä osa nykypäivän ihmisyyttä. Halu ymmärtää edesauttaa vuorovaikutusta.

Outi Hovatta

Kuntavaalit entä sitten?

Vaali-iltoina ilma on sakeana puoluejohtajien latteuksia ja keinotekoista poliittisen juhlan tuntua. Kun sen jälkeen kysytään, mikä nyt muuttuu, seuraa vaivautunut hiljaisuus. Tavanomainen vastaus on, että aika näyttää, kirjoittaa Hannu Ollikainen.

Lisää näyttöä yötyön haitoista

Terveydenhuollon toiminta tulisi entistä vahvemmin suunnitella tehtäväksi päiväaikana. Yöllä tulisi tehdä vain kaikkein kiireellisimmät toimenpiteet ja päätökset. Sekä potilaat, työntekijät että kuntamaksajat hyötyisivät tästä kehityksestä, kirjoittaa Olli Meretoja.

Näyttöön perustuvaa obstetriikkaa

Lääkärin työhön kuuluu epävarmuus. Lääkärin avun saantiin taas globaalinen epätasa-arvoisuus. Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) pyrkii kaventamaan edellä mainittuja kuiluja. Kirjassa on dramaattinen ja vaikuttava johdanto. Äitiyskuolleisuus on Ruotsin ja Suomen kaltaisissa kehittyneissä maissa noin 1/30 000, mutta Sierra Leonessa peräti 1/6 synnytystä. Kirjasta on ajateltu olevan hyötyä eniten kehitysmaissa, joissa rajalliset resurssit pitäisi käyttää mahdollisimman oikein. EBM-hoitolinjoista on toki käyttöä kehittyneissäkin maissa näillä samoilla aiheilla.

Tapio Kurki

Obstetrikko puun ja kuoren välissä

Oppaan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2000. Hoitokäytäntöjen ja lääkevalikoiman muututtua huomattavasti on sen toinen painos perusteellisesti uudistettu. Esipuheessa mainitaan, että Stakesin ja Kelan yhteistyönä on parhaillaan käynnissä laaja rekisteritutkimus, jonka toivotaan vastaavan niihin avoimiin kysymyksiin, joita kirjasen tekstejä lukiessa syntyy. Näitä onkin paljon. Onhan aihe: lääkkeet, raskaus ja imetys, kliinikolle jokapäiväistä "puun ja kuoren" välissä taiteilua, johon tuo alaotsikkokin, kreikkalaisesta mytologiasta otettu Skylla ja Kharybdis, viitannee.

Mika Nuutila

Kirjauutuuksia

Pediatric endourology techniques.

Taidenäyttely Lääkäripäivillä 2009

Tulevilla Lääkäripäivillä taidenäyttelyperinne jatkuu jo 11. kerran. Lääkäripäivien ja näyttelymme ajankohta Helsingin Messukeskuksessa on 5-8.1.2009. Tällä kertaa näyttelytila on avoin ainoastaan lääkäreille.

Ulla-Kaija Lammi

Reikä sydämessä

Sepelvaltimotautia voi länsimaissa luonnehtia "aikamme sairaudeksi". Vastaavasti kuin tuberkuloosiin aikanaan, nykyisin sydäntauteihin kiteytyy nykyaikaisen elämän peruskysymyksiä. Sellaisia ovat elintavat, valinnat, ulkomuoto, kulutus ja yksilöllinen vastuu omasta elämästä ja sairaudesta. Sydänsairaus on ollut viime vuosisadan lääketieteessäkin monien kiinnostavien diagnostisten kiistelyjen paikka. Framingham-tutkimuksen ansiosta voidaan sanoa, että parantumattomaksi ja degeneratiiviseksi määritelty tauti muotoutui ennaltaehkäisyn kysymykseksi, kansanterveysongelmaksi.

Marja-Liisa Honkasalo

Reikä sydämessä

Suru ja huoli olivat keskeiset tekijät, joita pohjoiskarjalaiset naiset pitivät sydänsairauden syinä. Monet miehet pitivät sydäntä kunnian paikkana ja sydäntautia osoituksena hyvästä elämästä, joka oli työntäyteinen ja siis pohjoiskarjalaisten arvojen mukainen, kirjoittaa Marja-Liisa Honkasalo.

Bauhausin utopiana oli taiteen kokonaisvaltaisuus

Se suuri punaisin mainoksin Suomeenkin rantautunut rakentajan tavaratalo ei ole sama Bauhaus, jonka arkkitehti Walter Gropius ystävineen perusti Weimariin 1919.

Ulla-Kaija Lammi