Temperamentti yksilöi kokemuksen stressistä

Temperamenttiaan ei voi valita, se valikoi meidät. Pienelle lapselle ei ole vielä muotoutunut persoonallisuutta kokemusten ja kasvatusten tuloksena. Sen sijaan pienellä lapsella on jo syntyessään oma temperamenttinsa, persoonallisuuden biologinen kasvualusta, joka vaikuttaa reaktioihin ja kokemukseen eri tilanteissa. Se, miten ihminen tilanteet kokee, vaikuttaa puolestaan oleellisesti siihen, mikä koetaan stressiksi. Esimerkiksi estyneelle, ujolle temperamentille uusien ihmisten tapaaminen uudessa tilanteessa on stressin lähde, kun ulospäin suuntautuneella temperamentilla varustettu on vastaavassa tilanteessa omassa elementissään. Hiljainen, monotoninen työympäristö turhauttaa temperamentiltaan kovin aktiivista tai elämyshakuista työntekijää, kun korkean häirittävyyden temperamentille vastaava on oleellinen työrauhan saamiseksi.

Katariina Korkeila

Lämpimiä ajatuksia ja hikiset jalat

Neljäs vuosi on kaikessa hienoudessaan lääkärikoulun stressaavin ja turhauttavin vuosi. Se johtuu ainakin kahdesta asiasta.

Antti J. Saari

HUS:n hallitus hyväksyi lääkärit virkanimikkeisiin

HUS:n uusi johtamisjärjestelmä rakentuu yksijohtajamallille. Palvelutuotannosta vastaavan varatoimitusjohtajan sijasta sairaanhoidon johtajana toimii jatkossa johtajaylilääkäri, joka vastaa myös tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, kirjoittaa Heikki Pärnänen.

Huomaavaiset nuuskaajat protestoivat

Olemme saaneet joukkoomme nuuskan puolustajat, joiden äänenpainot tuntuvat kovin tutuilta.

Raiskauksen uhrien auttajille

Oppaan tavoitteena on esitellä Patricia A. Resickin raiskauksen uhrin hoitoon kehittämä kognitiivisen prosessoinnin terapiamenetelmä (CPT). Menetelmästä on tutkimukseen perustuvaa näyttöä raiskauksen jälkeisen masennuksen ja traumaperäisen stressioireyhtymän hoidossa. Opas perustuu Resickin ja Schnicken raiskaustrauman hoidon oppikirjaan ja Suomessa vuosina 2000-2007 Raiskauskriisikeskus Tukinaisessa saatuihin kokemuksiin. Menetelmää käytettiin 58 raiskauksen uhrin ryhmähoidoissa Kirja poikkeaa alkuperäisteoksesta siten, että tekstiin on lisätty uusia osia.

Soili Poijula

Masennus sosiaalipsykologin näkökulmasta

Sosiaalipsykologi Jukka Tontti lähestyy masennusta yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä: hän ei oleta masennusta mitattavana tai objektiivisena ilmiönä, vaan tarkastelee "erilaisia käsityksiä, joita meillä on masennuksesta". Nojaamalla laadullisen tutkimuksen periaatteisiin hän pyrkii "luomaan selkeän kokonaiskuvan masennuksen hoitokeinojen arkikäsityksistä".

Janne Kurki

Terveyttä halvalla

Terveydenhuollon hyvä tuottavuus on sitä, että ihmiset pidetään terveinä pienin panostuksin. Tuottavuus voidaan jakaa komponentteihin seuraavasti.

Osmo Soininvaara

Lääkehallinto ja Konnunsuo

Politiikasta puuttuu logiikka. Toisaalla pelastetaan maailmaa ilmastonmuutokselta, toisaalla istutetaan erityisosaajia Helsingin ja Brysselin lentokoneisiin kerosiinia polttamaan. Toisaalla surraan urbaanin asuntopolitiikan vaikeuksia, toisaalla lakkautetaan maalaisvankiloita, jotka ovat olleet paikkakunnillaan merkittäviä työnantajia, kirjoittaa Risto Ihalainen.

Terveyttä halvalla

Yksityissektorin etuna on työntekijän kannalta työaikojen parempi joustavuus elämäntilanteen mukaan. Mikä estää kuntia ja julkisia sairaaloita olemasta yhtä joustavia? Nyt työnvuokrausfirmat huolehtivat työvuorojen joustavuudesta varsin hyvää korvausta vastaan, kirjoittaa Osmo Soininvaara.

Todellisuus ja muistot sekoittuivat lukudraamassa

Vene ajelehtii lumpeenkukkien seassa Saarenmaan valssin tuttujen sävelten siivittämänä. Aurinko lämmittää mukavasti kasvoja, ja kesäpäivän raukea tunnelma valtaa mielen. Teatteri Takomo onnistuu viemään esityksellään katsojan hetkeksi pois marraskuisen harmaasta Turusta.

Ulla Toikkanen

Koiran ja suden välissä

Marraskuu on harmaa ja kolea. Elämme "koiran ja suden välissä" entre chien et loup, kuten Hannu Väisänen on Taidemuseo EMMAssa esillä olevan näyttelynsä nimennyt, pimenevässä illassa, jossa näkökyky joutuu koetukselle värien hävitessä.

Harri Vainio

Tähtiä potilaan tähden

Onhan se kieltämättä brutaali ajatus, että vuosikymmenten työurasta ja kouluttautumisesta syntynyt lääketieteellinen erikoisosaaminen puristetaan muutamaan tähteen, kirjoittaa Olli-Pekka Tiainen.

Auttamisen ilmiöitä

Lääkärin työssä toimin usein auttajan roolissa. Kohtaan myös muita auttajia, joko potilaana tai yhteistyökumppanina. Mitä auttajan työ tekee auttajalle itselleen? Jotkut puhuvat kutsumustyöstä. Leena Nissisen kirja houkuttaa pohtimaan, miten auttajan työ voi muokata hänen kokemusmaailmaansa ja pikku hiljaa värittää auttajan mielen maisemia työn ulkopuolellakin.

Marja-Liisa Portaankorva

Aikuinen nainen mä oon....

Naiskirja naisista naisille - ja miehillekin - alkaa näin: "Suomalainen nainen ja suomalaisen naisen historia ovat ainutlaatuisia maailmassa". Kirjassa keskitytään keski-ikäiseen naiseen, jollaisia kirjoittajatkin kertovat olevansa. Keski-ikäinen nainen on kirjoittajien mukaan itsetuntemuksen, vahvuuden, etsinnän ja uusiutumisen elämänvaiheessa. Tähän vaiheeseen kirja tarjoaa pohdintoja ja opastusta taustanaan suomalainen terveyskäsitys ja kulttuuri.

Martina Torppa

Kaksi taitajaa

Elämä värittää mielikuvia, ja kokemukset luovat ääriviivoja. Lapsuuden kotikaupunki saa vuosien kuluessa jatkuvasti uusia piirteitä. Kaksi turkulaista lääkäriä, patologi Heikki Aho ja kirurgian dosentti Erkki Nylamo, kuvaavat usein kotikaupunkiaan.

Veikko Karskela

Olisiko uskonnollinen lobotomia oikeutettua?

Silloin tällöin saan postitse tiedonantoja, joissa lopun aikojen paljastetaan olevan käsillä. Ylkä on tulossa, minulle vakuutetaan. Kirjeet ovat usein paksuja ja sisältävät runsaasti huutomerkkejä sekä kokonaan isoilla kirjaimilla kirjoitettuja kappaleita. Niissä lainataan Johanneksen Ilmestystä, ja huippukohtia on korostettu hohtokynällä.

Kari Enqvist

Kolesterolin tarkat tavoitearvot eivät ole järkeviä

Tehokas tiedottaminen on tehnyt kolesterolin tavoitearvot tutuiksi suurelle yleisölle. Biologiassa ei kuitenkaan oikeasti ole tällaisia rajoja, eikä kolesteroliarvon 5,0 mmol kohdalla tapahdu mitään riskihyppäystä. Yksittäisen riskitekijän tarkat tavoitearvot hämärtävät kohtalokkaasti kokonaisriskin asemaa, kirjoittaa Pertti Mustajoki.

Sivistys, isänmaa ja kuolema

Tiistai 28.10.2008. Arvovaltainen keskustelutilaisuus Suomiforum Lahden teatteritalossa on juuri avattu. Tapahtuman teemana on sivistys. Tämä vaativa sana on jälleen palannut keskusteluun. "Sivistys" on käsitteellinen ilmaus monelle sellaiselle asialle, jonka suomalaiset kokevat tärkeäksi. Tavoitteena keskustelussa oli saada sivistykseen sisältöä, tällä kertaa pontimena on alueellisen kilpailukyvyn vahvistaminen. Vedin paneelia, jossa aihetta pohtivat professori Risto Rinne, piispa Matti Repo ja ammattikoulun rehtori Marita Modenius.

Laura Kolbe

Terveyspalveluja tarjoushinnoin?

Kaksi yhden hinnalla plastiikkakirurgin vastaanotolle? Terveyspalvelujen tarjoushinnoittelu on Suomessa harvinaista, mutta ei kiellettyä. Miten kuluttajat hyötyvät terveyspalvelujen tarjoushinnoista, vai onko se vain ovela tapa rahastaa heitä, kysyy Helena Tuorila.

Terveydenhuoltolaki ei ole vielä valmis

Hallinto pyrkii usein nostamaan ratkaisuksi organisaation sen sijaan, että organisoitaisiin ratkaisu. Merkkejä tästä harhasta on myös terveydenhuoltolakiin hahmotellussa järjestelmässä, joka loisi pienen maan terveydenhuoltoon tarpeettoman monimuotoisen byrokratian, kirjoittaa Hannu Ollikainen.