Toimintaa, ei vain rakenteita - terveisiä THL:stä

Kun Toimiva terveyskeskus -ohjelmaa nyt yhdessä aletaan toteuttaa, pitää viestintä ottaa paremmin fokukseen, kirjoittavat Minna Kaila ja Markku Pekurinen THL:sta.

Elämän pidennetty oppimäärä

Erkki Kivalo (s. 1920), Helsingin yliopiston entinen neurologian professori sekä lääkintöhallituksen pääjohtaja, joka on ollut yli 25 vuotta eläkkeellä, kuvaa hiljattain ilmestyneessä kirjassaan pääkohtia elämänsä vaiheista.

Arno Forsius

Voimaa valokuvista

Näyttöön perustuvan lääketieteen aikakautena on Kustannus Oy Duodecim julkaissut myös kirjoja, jotka käsittelevät luovia, terapeuttisia menetelmiä, ja joista voi olla hyötyä potilasta hoidettaessa. Valokuvan terapeuttinen voima on ensimmäinen suomenkielinen valokuvaterapian ja terapeuttisen valokuvan käsikirja. Kirja juhlistaa Valokuvan Vuotta 2009.

Kerttuli Punkari

Alussa oli eläin

Tänään aion olla elukka. Huvittaa unohtaa ihmisten venkoilut. Mieluummin mullassa makaamista ja munimista kuin jakkupukuja ja tunnuslukuja.

Terhi Heinäsmäki

Kuntien rekrytointi uinuu usein ruususen unta

Enää ei riitä se, että odotetaan työntekijöiden puheluita tai käyntejä tekemättä itse mitään, kirjoittaa Olli Lappalainen.

Mikä uudistus? Häh?

Onkos ihan kivaa, jos kunnassa on kiva terveyskeskus, mutta kukaan ei tiedä siitä mitään? kysyy Ulla Järvi.

Idus Martiae - maaliskuun idus 15.3.

Medicina legalis, oikeuslääketiede, on tärkeä osa-alue, jonka taitajat joutuvat selvittämään myös henkirikoksia, jopa valtioiden päämiehiin kohdistuneita. Maaliskuun 15. päivä 2052 vuotta sitten eli 44 eaa. antoi tilaisuuden ensimmäiselle hyvin dokumentoidulle valtionpäämiehen oikeuslääketieteelliselle tutkimukselle. Silloin maailmanhistorian kulku riippui 20-30 millimetristä, sillä yksi rintakehän etuseinämään osunut tikarinpisto toiseen kylkiluuväliin yläviistosta ulottui sydämeen. Yhteensä 23 pistohaavasta vain tämä oli tappava.

Menneisyyden torjunta - voittoko?

On opetettu, että Suomen jatkosota oli erillissota. Omaa sotaa on pidetty puhtaana ja väitetty, ettei Saksan muualla itärintamalla käyttämiä raakoja menetelmiä tuotu Suomeen.

Veronica Pimenoff

Lisää tavoitteellisuutta lainsäädäntöohjaukseen

Toteutuessaan terveydenhuoltolakiehdotus ei vielä takaa toimintojen järkevää keskittämistä, kirjoittaa HUS:n johtajaylilääkäri Juha Tuominen.

Tuijotamme terveyskeskuksia

Pohdittaessa perusterveydenhoidon tulevaisuutta ei pidä juuttua sen menneisyyteen, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.

Meshuggah

Istun junassa. Aika kuluu ja Meshuggah (ruotsalainen hevimetalliyhtye) pauhaa mp3-soittimesta. Puita vilistää runsaasti ikkunan takana. Suomi on puiseva maa.

Antti J. Saari

Paperit eivät katso silmiin

Oletko huomannut, että vihaisen potilaan jälkeen saattaa tuntua siltä, että päivän työt on tehty? kysyy Päivi Hietanen.

Urpilaiselta keppiä lääkäreille

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen vertaa Savon Sanomissa yksityisvastaanottoa tekeviä lääkäreitä Nokian insinööreihin, jotka lähtisivät Erikssonille iltatöihin.

Avartava matka terveydenhuollon makromaailmaan

Palvelukokonaisuuden käsittäminen on yksi terveydenhuollon hallinnollisen ja johtamiskoulutuksen tärkeä tavoite. Valitettavasti terveyspalvelujen järjestämisen, niiden johtamisen ja terveyspolitiikan oppimateriaalitarjonta on ollut kaikkiaan niukahkoa. Kansainvälien tietotarjonnan painottuminen anglo-amerikkalaisen markkinauskon varaan ei ole helpottanut tätä niukkuutta. Terveyspalvelut soveltuvat kovin huonosti normaalin vaihdannan kohteiksi. Peruspulma on tunnetusti se, että markkinoita on ylimalkaan vain palveluille eikä terveydelle. Terveyspalvelujen ja tuotetun terveyden väliin ei voida asettaa yhtäläisyysmerkkiä, ei meillä eikä missään.

Martti Kekomäki

Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui. Mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut

Seurankuntapastori ja psykoterapeutti, sairaalapappinakin työskennellyt Johanna Ervast lainaa paljonpuhuvaa jaetta Jobin kirjasta. Hän itse on kirjoittanut kirjan, Jäähyväiset Einolle, joka tunkeutuu ihon alle, jota ei voi laskea käsistä, ei vaikka kyyneleet sumentavat silmät kirjan alusta loppuun.

Anne-Maria Kuopio

Tuhannen taudin tohtori

Me lääkärit olemme kilpailuhenkisiä. Kävin lääkärien Aslak-kuntoutuksessa muutama vuosi sitten. Siellä tehtiin kuntomme mittaamiseksi kävelytesti. Muut kuntoutujat etenivät radalla rauhalliseen tahtiin. Minä ja muut lääkärikollegat mennä viuhdoimme ikään kuin kyseessä olisi ollut vähintäänkin Euroopan mestaruuskisat. Testin jälkeen alkoi lääkärikuntoutujien keskuudessa armoton kiistely siitä, oliko kierrokset varmasti laskettu oikein. Ettei vaan ollut jäänyt joku kierros laskematta. Sääliksi kävi testiä valvonutta liikunnanohjaajaa.

Heidi Mäkinen

Terveys oikeutena

Lähivuosina pitää muistaa terveyden rooli perustavana ihmisoikeutena. Juustöhöyläajattelun sijaan on keskityttävä todistetusti terveyttä edistäviin asioihin. Näyttöön perustumaton illuusio siitä, että kaikki ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin hoito pitää hylätä, ja myös terveyttä edistäviltä toimilta pitää edellyttää näyttöä, kirjoittajaa Lääkäriliiton hallituksen varapuheenjohtaja Samuli Saarni

Influenssarokote kannattaa

Influenssa on vaarallinen ja myös kansantaloudelle kallis tauti. Influenssan takia menetetään vuosittain satoja tuhansia työpäiviä - pahimpina epidemiavuosina jopa miljoonia. Sen seurauksena kuolee Suomessa joka vuosi enemmän ihmisiä kuin koko maailmassa on koskaan kuollut hullunlehmäntautiin, jonka torjuntaan Suomessakin pantiin kymmeniä miljoonia euroja. Influenssaan on tarjolla halpa ja vaaraton rokote, jonka teho tosin vaihtelee vuosittain.

Osmo Soininvaara

Ilman nuoria tulevaisuus on peruutettu

Olen puheenjohtajakauden aluksi pyrkinyt hahmottamaan tehtäväni kokonaiskenttää. Siinä pohdiskelussa olen huomannut yhä useammin miettiväni Lääkäriliiton ja nuoremman kollegakunnan välistä suhdetta, kirjoittaa Suomen Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Timo Kaukonen.

Poimimisen arvoinen Hyvän tiedon omena!

Hyvä itsetunto on paitsi itsensä tuntemista ja arvostamista, myös olennainen osa elämänhallintaa ja hyvinvointia. Itsetunnon pohja rakentuu jo vauva-aikana ja muovautuu kaikkien elämänkokemusten myötä. Nykymaailmassa on oltava riittävästi omanarvontuntoa ja jämäkkyyttä, jotta osaa tehdä viisaita valintoja oman elämänsä suhteen.

Silja Kosola