Sydänsairaudet-kirja käsittelee käytännönläheisesti sydänsairauksien hoitoa

Duodecimin Käypä hoito -sarjassa on ilmestynyt Sydänsairaudet-kirja, joka esitteensä mukaisesti käsittelee käytännönläheisesti ja perusteellisesti yleisimpien sydänsairauksien hoitoa, tutkimuksia, riskitekijöitä ja ehkäisyä. Kirjasarjan lähtökohtana on se, että pitkäaikaissairauksien hoidossa korostuu potilaan vastuu omasta hoidostaan ja tarve saada siihen liittyvää tietoa. Näin potilas mielletään yhdeksi toimijaksi, ei passiiviseksi hoidon vastaanottajaksi. Kirjan tarkoituksena on myös edistää potilaan osaamista ja motivaatiota ja luoda yhteistä tietopohjaa ja tukea koko hoitotiimin, potilas mukaan lukien, yhteistyötä. Kirjoittajat ovat kokeneita kardiologeja ja muita alan ammattilaisia. Kirja on johdannon mukaan tarkoitettu terveydenhuollon opiskelijoille ja ammattilaisille. Hoitajille ja lääketieteen opiskelijoille kirja on oppikirja, kun taas lääkäreille painopiste on potilaan ohjauksen apuvälineenä toimiminen. Kirjassa korostuu moniammatillisuus ja potilaan hoitoon sitoutumisen edistäminen. Kirja sopii myös potilaan omaisille. Miten kirjoittajat ovat sitten tavoitteessaan onnistuneet?

Hannu Vanhanen

Perspektiivin tärkeys

Kiireinen työhönsä sidottu ihminen tarvitsee henkisen ja ruumiillisen terveytensä vuoksi ajoittaista yksinäisyyttä ja työstä irrottautumista. Akut on ladattava. Nykyään monet eivät voi viettää edes lepopäivää ilman sähköpostia ja sen mukana tulevia töitä. On huono omatunto, ellei avaa meiliä sunnuntaina. Se on absurdia. Ei elämän tällaista pitänyt olla. Lääkärin ja tutkijan töissä tähän on kuitenkin tultu. Mutta sekä omaisten että oman itsen vuoksi on myös osattava hypätä ajoittain ulos pyörästä.

Outi Hovatta

Hyvän vihollisen vahdinvaihto I
Väistyykö hyvä vihollinen?

Äkillinen päihtymystila, päihteiden haitallinen käyttö, riippuvuusoireyhtymä ja vieroitusoireet on määritelty sairaudeksi. Rikosoikeutta ei yleensä katsota voitavan käyttää tapauksissa, joissa ihminen vahingoittaa vain omaa terveyttään. Silti tiettyjen päihteiden käyttö on Suomessa rikos. Tämä on kansallista politiikkaa, joka on kytketty YK:n sotaan huumausaineita vastaan.

Veronica Pimenoff

Saaga heikkouden voimasta ja ystävyydestä

Kirjailija, filologi ja Oxfordin yliopiston englanninkielen professori J.R.R. Tolkien (1892-1973) loi teoksissaan kokonaan uudenlaisen maailman kielineen ja muinaishistoriallisine taruineen. Jättiläismäinen työ jäi kesken, mutta Keski-Maan tarustoihin keskeisimmin liittyvä Taru Sormusten Herrasta (1954-1955) on säilynyt kaikenikäisten klassikkona. Iätön tarina hyvän ja pahan välisestä, epätoivoisestakin kamppailusta viehättää edelleen. Jännitys, kaipaus parempaan, romantiikka, toivo ja epätoivo lyövät kättä omaleimaisella tavalla. Monet fantasiakirjailijat ovat myöhemmin yrittäneet jäljitellä Tolkienin maailmaa siinä onnistumatta. Yliopistomies oli tehnyt valtavan akateemisen pohjatyön ja silti onnistunut peilaamaan kertomuksessaan myös yleisinhimillisyyden koko kirjon hyvässä ja pahassa.

Juha T. Laine

Yksi meistä, yksi teistä

Olen töissä Ruotsissa, ja olen siis yksi yli puolesta miljoonasta suomalaisesta maahanmuuttajasta. Suomalaisia on vuosien saatossa muuttanut Ruotsiin enemmän kuin miljoona, jos laskee mukaan 1600-lopun muutot suomalaismetsiin Värmlantiin ja muuttoaallot, jotka seurasivat toisiaan pitkin aikavälein 1800-luvun lopulla, 1930-luvulla ja 1960-luvulta alkaen. Suomalainen maahanmuuttaja ei ole aivan samankaltainen kuin muut maahanmuuttajat - näin ajattelevat monet ruotsalaiset. Palkkaneuvotteluissa esimieheni sanoi minulle, etten ole maahanmuuttaja, vaan "du är ju en av oss". Hän tarkoitti koloniaalista yhteistä historiaamme. Suomalainen Ruotsissa on tavallaan kuin intialainen tai eteläafrikkalainen valkoinen Englannissa. Samaan seikkaan on kiinnittänyt huomiota bosnialaissyntyinen jatko-opiskelijani, jonka mielestä suomalaisiin suhtaudutaan maahanmuuttajina eri tavoin kuin muihin, "oikeisiin maahanmuuttajiin", kuten hän sanoi. "Oikeita" ja "meitä" on Ruotsissa joka tapauksessa yhteensä yli viidennes väestöstä.

Marja-Liisa Honkasalo

Petosta vai toimittajan lisäainefobiaa?

Nilsson on ruotsalaisen päivälehden toimittaja, joka kauhistelee nykyaikaisen elintarviketeollisuuden tuotteiden sisältöä, erityisesti lisäaineiden runsaslukuisuutta. Johtava ajatus on se, että muokatut elintarvikkeet ovat väärennöksiä, jotka sisältävät halpoja jäljitelmiä korkealaatuisista luontaisista raaka-aineista. Tuloksena on petos, joka heikentää ruoan laatua, voi olla terveydelle vaarallista ja pilata kuluttajien makutottumukset. Esimerkkinä on usein jäätelö, vanilliiniaromin käyttö luontaisen vaniljan sijasta vaniljajäätelöissä, muiden aromi- ja väriaineiden käyttö ja valmisteiden nimien harhaanjohtavuus. Vihreä pistaasijäätelö ei sisällä pähkinää, vaan pistaasinmakuista aromia, ja vihreä väri on peräisin pinaatista. Petos ei liene vaarallinen, sillä makua ei erota aidosta ja pinaattiahan pidetään suorastaan terveellisenä. Tarkasti ottaen tuotetta pitäisi kuitenkin kutsua pistaasinmakuiseksi pinaattijäätelöksi.

Antti Aro

Henkinen johtajuus

Metropoliitta Ambrosiuksen, markkinoinnin professori Henrikki Tikkasen ja Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen kirjaa Henkinen johtajuus on vaikeaa sijoittaa mihinkään perinteiseen kirjalliseen kategoriaan. Se ei kirjoittajien mukaan ole tieteellinen tutkimus tai teologinen tutkielma, ei myöskään perinteinen johtajuusoppikirja eikä edes henkisen johtajuuden keittokirja, vaikka siinä puhutaan oireista ja lääkkeistä. Kirjan aihe, henkinen johtajuus, on abstrakti, monitahoinen ja monimerkityksinen, eivätkä kirjoittajat pyri sitä perinteisellä tavalla määrittelemään. Kirjoittajien lähestymistapa edellyttää lukijalta konventionaalisuuden kahleista vapautumista ja virittäytymistä niin sanottujen perimmäisten kysymysten äärelle.

Juha V. Virtanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030