Kesäkuun sandaalit

Useimmissa eurooppalaisissa kielissä kesäkuun nimi on johdos latinan sanasta Iunius. On arveltu, että kuukausi olisi saanut nimensä Junolta (lat. Iuno), roomalaiselta avioliiton- ja hedelmällisyydenjumalattarelta, joka myöhemmin samaistettiin kreikkalaiseen Heraan, ylijumala Zeuksen puolisoon. Toisen otaksuman mukaan kuukausi olisi saanut nimensä Rooman ensimmäiseltä konsulilta Lucius Iunius Brutukselta, Caesarin murhaajan maineikkaalta esi-isältä, joka vuonna 509 eaa. karkotti kuningas Tarquinius Superbuksen ja teki Roomasta tasavallan. Joka tapauksessa Iuno ja Iunius ovat sukua latinan nuorempaa tarkoittava sanalle iunior. Kesäkuun puolivälissä juhlittiin Vestaa ja kesäpäivän seisauksena (roomalaisen kalenterin 24. päivä) juhlittiin onnetar Fortunaa. Silloin keräännyttiin Tiberin rannoille, veneiltiin ja juotiin tavallista runsaammin. Fortunan temppelin luona poltettiin uhritulia.

Työkykyä ylläpitävää matkailua Roomassa

Koko Rooma lepää jalkojemme juurella - olemme kivunneet Gianicolon kukkulalle Suomen Rooman Instituutin portille ja meidät johdatetaan sisälle 1500-luvun renessanssiajan huvilaan. Aarre on löytynyt!

Kaija Rinne, Avec

Kuinka kaunista onkaan laiskotella

Joutilaisuus on kuin luomuruoka. Kaikki sitä ylistävät, mutta juuri kenelläkään ei ole siihen aikaa tai varaa. Meille näet vakuutellaan, että ilman jatkuvaa kiirettä ja tehokkuuden eksponentiaalista sinkoutumista talouden stratosfääreihin koko tunnettu maailma on vaarassa. Laiskottelu ei enää ole sallittua missään. Eräs pieni mutta symptomaattinen osoitus tästä on, että työnseuranta on hiipimässä jopa yliopistoihin.

Kari Enqvist

Ammattikunnan riippumattomuus

Lääketeollisuus rahoittaa nykyisin yli 80 % kliinisestä tutkimuksesta. Suuria hoitotutkimuksia ei voi toteuttaa ilman tutkijoiden ja teollisuuden yhteistyötä, ja tämä on tiivistänyt lääkäreiden ja yritysten suhteita. Myös lääkärien jatkokoulutus on pääosin teollisuuden varassa.

Tuhti annos lääkepolitiikkaa

Yhdysvalloissa on julkaistu äskettäin kaksi kirjaa, jotka soveltuvat hyvin lukemiseksi myös kaikille terveydenhuollossa työskenteleville ja sitä koskevia päätöksiä tekeville eurooppalaisille. Handbook of Pharmaceutical Public Policy -kirjassa luodaan monipuolinen katsaus lääkepolitiikkaan ja sen kehitykseen viimeisten 50 vuoden ajan. Teos kuvaa lääketeollisuuden, lääkevalvonnan ja vakuutusjärjestelmien kehitystä sekä lääkepoliittisia toimenpiteitä, joilla on pyritty vaikuttamaan lääkekustannuksiin ja ohjaamaan lääkkeiden käyttöä rationaaliseen suuntaan.

Lihavuusongelma poliittisena ilmiönä

Amerikkalaiset ovat olleet edelläkävijöitä maailmanlaajuisessa lihavuusongelmassa, joka leviää globaalisti epidemian tavoin. Lihavuusongelma on saanut paljon julkisuutta ja poliittista huomiota, koska se tulee yhteiskunnille yhä kalliimmaksi. Lihavuusongelman lääketieteellisen ja kansanterveydellisen tutkimuksen rinnalla on yhä enemmän ryhdytty tekemään taloudellisia analyysejä lihavuuden syistä ja seurauksista. Zoltan Acsin ja Alan Lylesin kirja Obesity, Business and Public Policy tarkastelee ongelmaa taloustieteen näkökulmasta kysynnän ja tarjonnan kautta.

Marja Airaksinen

Me and my dog

Lauantaisin mökin saunan ovella käydään kova taistelu: kuka perheenjäsenistä pääsee ensimmäisenä sisälle? Kilpailun voittaa Casse, karkeakarvainen mäyräkoiramme, mökkikylän kovin saunoja. Itse otan lepoasennon lauteilla, puoliso vahtii kiuasta ja koira istuu lattialla. Se huokailee syvään ja keskittyy katsomaan lasisen kiuasluukun takana loimuavaa tulta. Koira marssii perässämme uimaan laiturille, suihkuun ja saunan terassille vilvoittelemaan. Viikonloput huipentuvat siihen, että me kolme istumme sohvalla ja seuraamme hartaana auringonlaskua Päijänteellä.

Laura Kolbe

Sinä päätät suunnan

Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Kari Pylkkänen muistuttaa syksyn valtuuskunnan vaalista. Kenelle haluat antaa mandaatin edustaa sinua liiton valtuuskunnassa?

Lääkäripäivien taidenäyttely toi esiin näkemystä, osaamista ja tunteita

Ihmisen tulisi lisätä hyviä asioita elämäänsä, jotta jaksaisi niitä vaikeampia. Taiteen merkitys on noussut huonoina aikoina. Näkemystä, osaamista ja tunteita löytyi tämän vuoden Lääkäripäivien taidenäyttelystä.

Marjukka Paunila, Taidemaalari

Hyvän vihollisen vahdinvaihto II
Hyökkääkö hyvä vihollinen?

Pedofilia ei ole rikos. Pedofilia on sukupuolinen kohdehäiriö F65.4. Kaikki pedofiilit eivät tee rikoksia. Järjestäytyneessä rikollisuudessa tai yksittäisessä suorassa kontaktissa lapseen kohdistuvat seksuaalirikokset eivät aina ole pedofiilin tekemiä. Psykiatria ei tarjoa hoitoa niille pedofiliasta kärsiville, jotka eivät ole syyllistyneet rikokseen.

Veronica Pimenoff

Vanhusten Suomi nousee

Julkisten ja näitä tukevien yksityisten hyvinvointipalvelujen kehityksen painopiste asettuu turvaamaan eläkkeelle siirtyvien suurten ikäluokkien vanhuuden päivät. Näin käy, sillä kansanvalta toimii ja suurten äänimäärien voima muokkaa yhteiskuntaa, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen

Mikä onkaan kuukausista julmin?

Kesä Rooman leveysasteella on Suomen juhannuksen tuntuinen jo vappuna, jolloin Roomassa vietettiin huhti-toukokuun vaihteessa vauhdikkaita, hedelmällisyydelle omistettuja kukkaisjuhlia nimeltä Floralia. Nimi tulee kukkien jumalattaresta nimeltä Flora (flos gen. floris, monikon nom. flores, kukka, pitkä vokaali ylleviivattu).

Saksalaiset ekspressionistit päästivät irti säännöistä

1900-luvun alussa vuosisatojen vaihteen henkinen tila Euroopassa loi taiteilijoille pakonomaisen tarpeen tilittää ahdistustaan, turhautuneisuuttaan ja vastenmielisyyttään oman aikansa maailmaa kohtaan. Saksassa taiteilijoiden keskuudessa muodostui ekspressionistien ryhmä, jonka ideologia levisi myös muualle Eurooppaan.

Ulla-Kaija Lammi

Painon vaalijat

Valtiovalta on ihan syystä huolestunut kansalaisten lisääntyneestä ylipainosta. Ylipainon seuraukset kuormittavat köyhän maamme vähävaraista terveydenhuoltoa.

Heidi Mäkinen

Mikä nimeksi sikainfluenssalle?

Nimeksi on tarjottu perinteikkäästi ”meksikolaista”, mutta pitääkö yksi kansa leimata ilkeän viruksen vuoksi, kysyy Ulla Järvi.

YLE- vai terveysvero?

Ylelle saatiin oma vero, mutta ei vieläkään terveydenhuollon rahoitukseen, kummastelee Timo Kaukonen.

Kriminaalipsykologia

Kokenut kriminaalipsykologi, dosentti Jaana Haapasalo on kirjoittanut ensimmäisen rikospsykologian alan suomenkielisen oppikirjan. Kirjassa esitellään rikollisen käyttäytymisen selitysmalleja, eri rikoslajeja, rikollisuuden ehkäisyä ja rikoksentekijöiden hoitoa. Teos perustuu voimakkaasti kirjoittajan käsitykseen rikollisuuden traumamallista: lapsuuden traumakokemukset ovat traumamallin mukaan usein yhteydessä myöhempään krooniseen rikollisuuteen. On hyvä, että kirjoittaja jo esipuheessaan paljastaa lukijoilleen viitekehyksen, jonka läpi hän tarkastelee kuvaamiaan ilmiöitä.

Markku Eronen

Kallis köyhyys

Köyhyys on päivittäinen vieras riviterveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Joskus sitä ihmettelee, miten terveyskeskukseen valikoituvat niin tehokkaasti potilaiksi juuri he, joita köyhyys riipaisee eniten. Tämä valikoituminen on varmastikin totta - työttömillä ei ole ulottuvillaan työterveyshuollon palveluita - mutta vain osatotuus. Ilmiön toisena puolena on se yksinkertainen fakta, että Suomessa on paljon köyhiä. Liian moni potilas jättää lääkärin näkökulmasta edulliset lääkkeet ostamatta niiden kalleuden vuoksi. Kuinka niin voi olla, onhan meillä toimiva sosiaalijärjestelmä?

Janne Kurki

Tuhatvuotinen elämä nyt?

Brittiläinen biogerontologi Aubrey de Grey väittää, että ihminen voi elää tuhat vuotta ja että joku nykyinen kuusikymppinen luultavasti jo elääkin. Vanhuuteen kuoleminen on hänen mielestään kokonaan torjuttavissa. De Greyn SENS-ohjelma (Stategies for Engineered Negligible Senescence) on aiheuttanut kuhinaa sekä tutkijoiden että rahoittajien parissa. Jotkut vanhenemisbiologit pitävät häntä huijarina, jonka puheet vaarantavat vakavan tutkimusalan maineen. Monet pelkäävät, että hänen näyttävät lupauksensa houkuttelevat poliitikkoja suuntaamaan tutkimusrahoitusta pois vähäeleisemmästä perustutkimuksesta.

Marja Jylhä

Hallitus ei keskustele

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän poliittinen ura jättää merkittävän jäljen valtionhallintoon. Lääkelaitoksen osalta jälki on ruhje, joka koettelee virkamieskunnan luottamusta valtioon työnantajana, kirjoittaa Suomen Lääkärilehden vastaava päätoimittaja Hannu Ollikainen.