Lääkärikuvia kirjallisuudesta

Lääkärit ovat aina kiinnostaneet kirjailijoita. Ylivoimaisesti tunnetuin kotimainen lääkäriromaani alkaa lauseella: ”Minä, Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipan poika, kirjoitan tämän.” Mika Waltarin Sinuhe on suomalaisille varmasti tutuin fiktiivinen lääkäri. Lääkärilehden 90-vuotisjuhlan kunniaksi Kirjallisuuspalsta esittelee muutamia vähemmän tunnettuja kaunokirjallisuuden lääkärihahmoja lehden vuosikymmenten varrelta.

Juha T. Laine

Tiedemiehen rakkaus

Olen pitkään ajatellut, että kenties mitkään ammatit eivät ole kauempana toisistaan kuin kirjailijan ja lääkärin.

Katja Kallio

Sen sydän sulle outo on

Samalla kun tiedostamme kansainvälisten yhteyksien välttämättömyyden, on hyvä muistaa, että äidinkielellä olemme osaavimmillamme.

Hyvinvointia arkisesta kanssakäymisestä

Miksi Suomessa on niin vaikea luoda mutkattomia kontakteja vieraampiin ihmisiin?

Aurinko, kuu ja olympialaiset

Antiikin Kreikassa jokaisella kaupunkivaltiolla oli oma ajanlaskusysteeminsä. Yleensä ne perustuivat kuun kiertokulkuun (circuitus lunae). Kuukausi oli aidosti kuun noin 29,5 vuorokautta pitkä kausi uudestakuusta uuteenkuuhun.

Halihormoni

Richard Wagnerin ooppera Tristan ja Isolde on yksi musiikin historian vahvimmista epätoivoisen rakkauden kuvauksista. Miksi ooppera on kiehtonut miljoonia ihmisiä yli sadan vuoden ajan? Tristanin ja Isolden tarina on koskettava. Isolde pyysi palvelijatartaan valmistamaan tappavan myrkyn, mutta tämä tekeekin "lemmenjuoman". Juoma laukaisi Tristanissa ja Isoldessa mitä voimakkaimman intohimon ja veti heitä toistensa luo vastustamattomalla kiihkolla.

Harri Vainio

Resertifikaatio 
 uhka vai mahdollisuus?

Resertifikaatio voisi merkitä todellista vastuun siirtoa työnantajalle täydennyskoulutuksen huolehtimisesta.

Muutoksesta ja sen tekemisestä

Ei julkista terveydenhuoltoa ole pakko uudistaa, sen voi myös päästää romahtamaan.

Haun ja Waun matka

Hau ja Wau ovat koirapariskunta, joilla on kevättä rinnassa. Pienellä seikkailullaan Hau ja Wau seuraavat luonnon heräämistä ja monien lintujen kevätpuuhia. Tarina on kirjoitettu runomuotoon, ja osa riimeistä onkin varsin veikeitä. Itse ihmettelin paikoin keinotekoisen tuntuisesti pois jätettyjä sanojen päätteitä. Jostain syystä tämä vaihteleva poljento ei oikein uponnut myöskään testiryhmän lapsiin, vaikka he ovatkin pitäneet mm. Elsa Beskowin runosaduista. En myöskään löytänyt perustelua satunnaisille tekstirivien erikoismuotoiluille.

Silja Kosola

Ystävyys on ykkönen

Myös tämän kirjan sankareina seikkailevat koirakaverukset, Dina ja Polo, sekä koditon, rakkaudetta jäänyt Begi. Lastenromaani on melko tarkalle kohderyhmälle (alakoululaiset) suunnattu kertomus oikeasta ystävyydestä, jonka tarkoitus on herätellä lapset pohtimaan ystävyyden pelisääntöjä.

Silja Kosola

Outo olento

Outo olento on psykiatri Katinka Tuiskun kolmas lastenkirja. Itse yllätyin ensin kirjan ulkomuodosta, Tuiskun aiemmissa kirjoissa kun värikylläiset kuvat ovat olleet olennaisessa osassa. Tarina pienestä yksinäisestä Timistä suuressa kolkossa kaupungissa ja hänen kohtaamastaan oudosta olennosta, joka saa asiat muuttumaan paremmaksi, tempaa kuitenkin mukaansa. Lopussa ei itku ole kaukana.

Silja Kosola

Tuohelan kylän väki

Arkkiatri Risto Pelkonen kertoo halunneensa opettaa lastenlapsilleen luonnonläheisiä leikkejä. Hiljalleen kaarnahahmojen veistosta ja heidän taustatarinoidensa luomisesta muotoutuikin isoisän oma harrastus. Tästä väestä Tuohelassa on kyse.

Silja Kosola

Kulttuurieroja

Taidemaalari Shahrzad Hazrati on tuottelias maalari, jolla oli vastikään laajahko näyttely Turussa Galleria Reginassa. Näyttely oli monessa suhteessa ­mielenkiintoinen ja opettava.

Veikko Karskela

Mopo ja kestävä kehitys

Juuri ennen juhannusta järjestetään Brasiliassa Rio+20 -tapahtuma. Se ei ole sambakarnevaali vaan kestävän kehityksen kokous, jossa mitataan Äiti Maan strategiset mitat kaksikymmentä vuotta edellisen kokouksen jälkeen.

Terhi Heinäsmäki

Eutanasia ei ole puoluepolitiikkaa

On mietittävä realistisesti, mihin voimme joutua, jos lähdemme eutanasian tielle.

Erikoislääkäreitä - mutta mille aloille?

Spesialiteetti ja spesialiteetin spesialiteetti ovat tämän päivän sana.

Epätasainen teos tuberkuloosin lääketutkimuksesta

Progress in Respiratory Research -sarjassa ilmestynyt kirja tai paremminkin yli 50 asiantuntijan artikkelisarja jakautuu kolmeen osaan: historialliseen katsaukseen (kaksi lukua), nykyisen lääkehoidon esittelyyn (10 lukua) ja tulevaisuuden ennustamiseen (13 lukua).

Kirsi Valve

Työelämän ikätietous yksissä kansissa

Ikä ohjaa havaintojamme itsestämme ja muista. Mutta hetkinen, mikä ikä? Meillä on kalenteri-ikää, yksilöllistä biologista ikää, psykologista ikää, kulttuurisesti muotoutuvaa sosiaalista ikää ja työmarkkinaikää. Elämänkaariajattelukin elää: nyt puhutaan elämänkuluista, jotka erilaistuvat.

Leena Ala-Mursula

Patologian oppi- ja käsikirja suomeksi

Ensimmäinen suomenkielinen patologian oppikirja on tervetullut lisä Duodecimin oppikirjojen joukkoon. Kirja on suunnattu niin lääketieteen opiskelijoille kuin lääkäreillekin. Patologian oppikirjoille tyypilliseen tapaan teos jakaantuu kahteen pääosaan. Yleisen patologian osuus johdattaa lukijan ymmärtämään elinpatologian osuudessa esiteltäviä spesifisiä elin- ja elinjärjestelmäkohtaisia tautiprosesseja. Lisäksi kirjan lopussa on näytteiden ottamista, käsittelyä ja tulkintaa käsittelevä luku.

Riikka Salonen

Lääkärin työn olemuksesta

"Ruumis on elämä ja siksi se on myös kuolema. Se on omat mahdollisuutensa ja siksi myös vapautensa ja rajoituksensa". Ote ei ole uudesta runokirjasta vaan ruotsalaisen yleislääkärin ja Tromssan yliopiston yleislääketieteen professorin Carl Edvard Rudebeckin tuoreesta kirjasta Kropp och ord i en allmänläkares rum, joka paneutuu lääkärin työhön kokevan ihmisen näkökulmasta. Otsikon mukaan kohteena on nimenomaan yleislääkärin työ, mutta tarkastelu sopii hyvin lääkärin työhön yleensä.

Pekka Louhiala