Synnytys kultalusikka suussa
Marraskuussa meille syntyi ensimmäinen lapsi. Raskauden viimeisten viikkojen aikana naureskelin sitä, miten taajaan neuvolassa pitää rampata. Ja aina kysytään että miten olet voinut ja liikkuuko vauva ja onko jotain muuta vielä mielen päällä. Ystävällinen terveydenhoitaja kuulostelee herkällä korvalla kaikkia odottajan huolia ja perhevalmennusta järjestetään. Samaan aikaan toisaalla, tarkemmin sanottuna Sveitsissä, sisareni odotti esikoistaan. Siellä sairausvakuutus on pakollinen jokaiselle, ja sen piikkiin odottaja käy yksityisellä gynekologilla kerran kuussa. Jokaisella käynnillä häneltä mitataan huolellisesti verenpaineet, hemoglobiinit ja analysoidaan virtsanäyte. Ultraääni kuuluu itsestään selvänä jokaiseen tutkimuskertaan. Zürichiläisellä vastaanotolla ei kuitenkaan jutusteltu mukavia mielikuvavauvasta tai parisuhteen ristiriidoista, kuten meillä terveydenhoitajan kanssa. Kiitollisena oivalsin saaneeni palvelua, jota en olisi ymmärtänyt kaivatakaan.