Metsän tuoksu
Aikanaan, kun eräs maakunta suljettiin, tuli käveltyä paljon metsässä. Läheisen pururadan viereltä löytyi vahingossa kallioinen reitti joka oli kuin tuolloin kiellettyä saaristoa, tutkimatonta. Tosin aika moni muukin oli keksinyt saman, polun jolla voi väistellä ihmisiä, kuulla keväistä kujerrusta ja aistia minkä ehtii. Tuoksu oli niin hyvä että taisin pohtia ääneen, pitäisikö tässä tehdä jonkinlaisia papereita, sen varalta että jommallekummalle näissä mullistuksissa kävisi köpelösti ja joutuisimme täältä pois, ynnä muuta. Riittää että näytät miten ne ilmastointilaitteen suodattimet vaihdetaan, vastasi siihen edelläni kulkenut henkilö. Tuoksuttelimme, emmekä puhuneet enää mistään papereista.
