Uudistunut potilasvakuutuslaki (entinen potilasvahinkolaki) astuu voimaan 1.1.2021. Lain perusperiaate säilyi ennallaan. Vakuutus kattaa Suomessa annetun, terveyden- ja sairaudenhoidossa tulleen hoitovahingon. Potilaan ja lääkärin oikeusturvaa laajennettiin. Lakipykälien määrä nousi 54 pykälällä. Sääntelyä ja korvausperusteita lisättiin seuraavasti. Korvauksen piiriin lisättiin etälääkäripalvelut. Etähoito korvataan myös silloin, kun hoito on aloitettu Suomessa, vaikka lääkäri tai potilas olisi tilapäisesti ulkomailla. Korvauksia tullaan maksamaan mahdollisista vahingoista lääkärin antaessa kiireellistä apua ja lääkärin tehdessä vapaaehtoistyötä. Jos potilaaseen pysyvästi asetettu laite ei täytä sen normaaleja käyttövaatimuksia tai sen käyttö aiheuttaa potilaalle hengenvaaran, vahinkoa käsitellään implanttivahinkona. Ammatillinen kuntoutus korvataan potilasvahingon seurauksena. Potilasvakuutuskeskus (PVK) sai myös oikeuden ilmoittaa Valviralle tai aluehallintovirastoille sen tietoon tulleista potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä.

Potilasvakuutusmaksut ovat nousseet, vaikka uusi potilasvakuutuslaki ei ole vielä voimassa. Osalla pienyrittäjistä vakuutusmaksu on noussut jopa 50–70 %. Syynä on v. 2017 voimaan tullut eläkeuudistus, jossa potilasvakuutuksen ansionmenetyskorvaus muuttui ensisijaiseksi etuudeksi työeläkkeisiin nähden. Epäselvä laki ja tulkintavaikeudet nostivat korvauksia noin 18 milj. € enemmän kuin viranomaiset olivat arvioineet. Eläkelain epäkohdat on tarkoitus korjata ennen potilasvakuutuslain voimaantuloa.

Potilasvakuutuksen hintaan vaikuttavat lääkärin toiminnan ja toimenpiteiden laatu, määrä ja niihin liittyvä vahinkoriski, aiemmat vahingot 10 vuoden ajalta sekä yrityksen liikevaihto. PVK on jaotellut omaa riskitutkimustaan varten lääketieteelliset toimenpiteet niiden sisältämän henkilövahingon riskin perusteella. Aikaisemmin toimenpiteet luokiteltiin joko kajoaviksi tai ei-kajoaviksi toimenpiteiksi. Tällöin esim. satunnaisia kajoaviksi katsottuja nivelinjektioita tekevän lääkärin vakuutusmaksu nousi riskiin nähden epäoikeudenmukaisen korkeaksi. PVK tarkensi vuosi sitten luokittelun joko kajoaviin ja lievästi kajoaviin toimenpiteisiin. PVK:n arvion perusteella lievästi kajoavia toimenpiteitä tekevät lääkärit kuuluisivat vanhan luokittelun mukaan ei-kajoavaan ryhmään. Valitettavasti luokittelu ei ole tarkoitettu vakuutusmaksujen hinnoitteluun eikä vakuutusyhtiöiden tarvitse sitä noudattaa. Vakuutusyhtiö hinnoittelee vakuutusmaksunsa itse ja päättää luokan, johon vakuutuksenottajan toiminta kuuluu.

Lääkäriliiton jäsenetuun kuuluu potilasvakuutus itsenäisille ammatinharjoittajille. Liiton ryhmäpotilasvakuutus ei kata liittoon kuuluvan, yrityksen kautta toimivan, ei edes ns. yhden miehen yhtiön, potilasvakuutusta. Pienyrittäjälääkärin on itse otettava pakollinen vakuutus. Vakuutusyhtiöt eivät saa enää kieltäytyä myymästä lääkäreille potilasvakuutusta. Ne eivät myöskään voi omasta halustaan irtisanoa vakuutusta kesken vakuutuskauden. Vakuutusyhtiöt ainakin aluksi varautuvat tuleviin riskeihin nostamalla maksuja entisestään. Vakuutusmaksut nousevat myös, jos vakuutusyhtiöiden välistä kilpailua ei ole riittävästi. Oman vakuutuksensa kilpailuttamista kannattaa harkita.

Eläkeuudistus on nostanut myös liiton ryhmävakuutuksen hintaa, vaikka potilasvahingoista maksetut korvaukset eivät ole lisääntyneet. Yksityissektorin edunvalvonnallinen jaos pyysi liiton vakuutuksia kehittävää työryhmää selvittämään, voisiko 1–2 lääkärin osakeyhtiön liittää mukaan ryhmäpotilasvakuutus-jäsenetuun. Vastaus oli kielteinen. Ainoastaan henkilöjäsenet voivat olla liiton jäseniä.