Lääkäriliiton Kuopion paikallisosaston syyskokouksen asiat etenivät suunniteltua aikataulua rivakammin siihen asti, kunnes esityslistalla edettiin käsittelemään Kuopion terveyskeskuksen ja KYS:n yhteispäivystystä. Asiasta hersyi varsin värikäs keskustelu eikä eriäviltäkään mielipiteiltä vältytty.

Lääkäriliiton Kuopion paikallisosaston sääntömääräiset vuosikokousasiat etenivät puheenjohtaja neurokirurgi Timo Koiviston johdolla sujuvan kokouskäytännön mukaisesti. Tervetuliaispuheessaan Koivisto kiitti Kuopion paikallisosaston johtokuntaa aktiivisuudesta viime vuosina. Koivisto luopui nyt kahden vuoden jälkeen puheenjohtajuudestaan ja hänen seuraajakseen valittiin kokouksessa yksimielisesti terveyskeskuslääkäri Minna Karpansalo Kuopion terveyskeskuksesta (molemmat valittiin juuri Lääkäriliiton valtuuskuntaan).

Sääntömääräisen vuosikokouksen jälkeen vietettiin pienimuotoinen Pro Humanitate -juhlatilaisuus. Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Markku Äärimaa korosti aiheen tiimoilta pitämässään puheessa lääkäreiden etiikkaa ja kollegiaalisuutta: Lääkäriliiton tehtävänä on olla lääkäreiden sydän ja omatunto. Äärimaan mukaan lääkäreiden tulisi antaa itsestään yhtenäinen ja yhteen hiileen puhaltavan ammattikunnan kuva jo edunvalvonnankin takia. Lääkärithän ovat olleet pitkään ammattien arvostuslistojen kärkipaikoilla ja asema tulisi säilyttää. Lääkärit voivat kuitenkin itse särkeä tämän käyttäytymällä epäeettisesti ja epäkollegiaalisesti. Äärimaa muistutti myös - tupo-ajankohtaan sopien - että jo Hippokrates korosti, että lääkäreiden täytyy turvata ammattikunnalleen riittävän hyvä ansiotaso.

AVO- JA ERIKOISSAIRAANHOITO YHTEISPÄIVYSTYKSEEN

Kuopio ja osa Kuopion ympäristökunnista ostaa jo nykyisin avohoidon yöpäivystyksen KYS:n päivystysalueelta, mutta jo usean vuoden ajan on ollut paineita KYS:ssa tapahtuvan yleislääketieteen päivystyksen kehittämiseen. Tätä varten KYS:n päivystysalueen yhteyteen onkin jo rakenteilla laajennusosa, jossa on tarkoitus sovittaa yhteen sekä erikoissairaanhoidon että yleislääketieteen (terveyskeskus) päivystys kaikkina vuorokaudenaikoina. KYS:aan siirretään samassa vaiheessa noin kahden kilometrin päässä sijaitsevan Alavan sairaalan lastenpäivystys ja lastentautien poliklinikka ja vuodeosastotoiminta. Laajennus mahdollistaa tilojen puolesta sen, että vastaisuudessa ympäristön muitakin terveyskeskuksia liittyy yöpäivystyksen osalta tähän toimintaan. Potilaita ei kaukana sijaitsevien terveyskeskusten alueelta kuitenkaan tule paljon, sillä välimatka nostaa lähtemisen kynnystä.

Yhteispäivystyksen järjestämistä suunnittelee kolme toimikuntaa ja niiden lisäksi myös päivystysalueen ja terveyskeskuksen henkilökunta. Alustavien suunnitelmien mukaan yhteispäivystyksessä toimitaan käytännössä niin, että lähetteellä KYS:aan tulevat potilaat ohjataan nykykäytännön mukaan asianomaisen erikoissairaanhoidon päivystykseen, jonka lääkäri voi tarvittaessa ohjata potilaan lähetteen perusteella yleislääkärin hoidettavaksi. Lähetteettä ja ambulanssilla tulevien potilaiden hoitopaikan (yleis- vai erikoissairaanhoito) ratkaisee aulahoitaja.

OULUN KOKEMUKSET ROHKAISEVIA

Yhteispäivystykseen liittyvät kysymykset puhuttivat paikalle saapunutta sekä terveyskeskuksen että erikoissairaanhoidon väkeä. Aiheeseen liittyvät viralliset alustukset pitivät kirurgian erikoislääkäri Ari Pajala OYS:sta, päivystysalueen ylilääkäri Matti Halinen KYS:stä ja apulaisylilääkäri Pertti Lipponen Kuopion terveyskeskuksesta. Paikalla oli myös mm. Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen avohoidon ylilääkäri Matti Pietikäinen.

Avo- ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys käynnistyi Oulussa kesäkuussa 2000. Oulun kaupungin avohoidon päivystys on kaikkina vuorokaudenaikoina OYS:n päivystysyksikössä samoin kuin ympäristökuntien yö- ja viikonloppupäivystyskin. Oulun kokemuksista kertomassa ollut Ari Pajala totesi, että ruljanssi on ollut iso, mitä kuvastaa hyvin myös paikallislehti Kalevan Mammutille tehdään pesää -otsikko viime joulukuussa samoin kuin päivystyksen käynnistymisen kirvoittamat yleisönosastokirjoitukset.

- On totta, että meillä oli tiettyjä teknisiä käynnistysvaikeuksia ja potilailta vaadittiin ajoittain tuntienkin kärsivällisyyttä, vaikka varsinaista kaaosta ei missään vaiheessa syntynytkään. Osasyynä tähän oli, että jouduimme kaikki (terveyskeskus- ja sairaalalääkärit) totuttelemaan tekemään työtä uudessa ympäristössä ja opettelemaan uusien ATK-ohjelmien käyttöä, mikä aiheutti tilanteita, joihin emme olleet osanneet varautua. Sisäänajokauden jälkeen sairaalalääkärit ovat olleet tyytyväisiä, sillä erikoissairaanhoidon päivystyspotilasmäärät ovat vähentyneet selvästi hyvin toimivan yleislääkäripäivystyksen ansiosta. Yhteispäivystyksemme on saavuttanut sille asetetun tavoitteen; oikeat potilaat hoidetaan oikeissa paikoissa - yleislääketieteen- ja erikoissairaanhoidon päivystyspotilaat on onnistuttu seulomaan toisistaan, kertoi Pajala.

YHTEISPÄIVYSTYKSEN PITÄISI ALKAA UUSISSA TILOISSA ENSI SYKSYNÄ

Päivystysalueen ylilääkäri Matti Halinen pitää yhteispäivystyksen suurimpana etuna mahdollisuutta yhden luukun -palveluun, jolloin potilas saa tarvitsemansa päivystyspalvelut yhdestä paikasta yhden käynnin aikana. Hän korosti, että yhteispäivystyksen onnistuminen riippuu paljolti siitä, toimiiko terveyskeskuksen omalääkärijärjestelmä (jota virallisesti ei enää ole Kuopion terveyskeskuksessa) ja siitä, miten maksujärjestelmään liittyvät asiat saadaan hoidettua (voidaanko esimerkiksi yhteispäivystyksessä hoidettavilta potilailta periä erikoissairaanhoidon asiakasmaksu kaikkina vuorokaudenaikoina, koska asetus mahdollistaa tämän nykyisin vain yöllä ja viikonloppuisin). Halisen mukaan yleislääketieteen päivystys ei mahdu nykyisiin KYS:n päivystyspoliklinikan tiloihin, minkä vuoksi lisärakentaminen oli välttämätöntä. Myös henkilökuntaa tarvitaan enemmän kuin nykyisin on ollut avohoidon päivystyksessä Harjulan sairaalan poliklinikalla.

- Vuodesta -93 lähtien kuopiolaiset avohoidon päivystyspotilaat on hoidettu iltayhdentoista ja aamukahdeksan välisenä aikana KYS:n päivystyksessä muun toiminnan ohella. Tulevan päivystysuudistuksen myötä emme ole luvanneet kustannussäästöjä, mutta jos erikoissairaanhoidon potilasmäärät vähenevät uudistuksen vaikutuksesta, niin sillä on myös taloudellista merkitystä. On mahdollista, että sekä sisätautien että kirurgian potilaista siirtyy noin 30 % yleislääketieteen päivystykseen, arvioi Halinen.

Myös apulaisylilääkäri Pertti Lipponen painotti, että vain lähetteellä KYS:aan tulevat päivystyspotilaat menevät yöllä suoraan erikoissairaanhoidon päivystykseen, mutta muiden potilaiden hoidontarpeen arvioi sairaanhoitaja.

- Yleislääkäripäivystäjien potilasaines muuttuu näin entistä raskaammaksi, mutta konsultaatiomahdollisuudetkin paranevat, kun yleislääketieteen ja erikoissairaanhoidon päivystäjät työskentelevät samoissa tiloissa. Tämä merkitsee jatkokoulutusmahdollisuutta käytännön työssä. Resurssien puutteen takia jäissä ollut puhelinneuvonta (potilaiden ohjaus) pyritään myös hoitamaan kuntoon uudistuksen myötä, jatkoi Lipponen.

YHTEISPÄIVYSTYSASIA KIINNOSTI LÄSNÄOLIJOITA

Yhteispäivystyksestä kirposi vilkas ja värikäs ajatustenvaihto virallisten puheenvuorojen jälkeen, jolloin sekä avohoidon että KYS:n lääkäreillä oli mahdollisuus esittää mielipiteitään ja ilmaista huoltaan ilmassa leijuvista mielikuvista.

- Yhteispäivystyksen uudistamisessa on vielä paljon asioita, joita ei ole lyöty lukkoon. Esimerkiksi tietokoneohjelmien käyttö ja se, ketkä lääkärit hoitavat sydänyön aikana, klo 23.00-08.00, yleislääkäripäivystyksen (terveyskeskus, sairaala vai yksityinen taho), ovat vielä isoja kysymyksiä. Yleislääkäritasoisten potilaiden hoitaminen on vaativa tehtävä, eivätkä eri aloille erikoistuvat lääkärit ole välttämättä halukkaita siihen osallistumaan, totesi KYS:n luottamusmies radiologi Auli Malinen, joka on juuri valittu sekä Suomen Lääkäriliiton valtuuskuntaan että toimimaan ensi vuoden alusta Kuopion miljoonapiirin luottamusmiesten yhteyshenkilönä eli aluepäällikkönä.

Valtuuskuntavaaleissa meni läpi myös Varenso Oy:n työterveysasemalla Varkaudessa työterveyslääkärinä toimiva Anne-Mari Kantanen, joka puolestaan esitti puheenvuorossaan kysymyksen siitä, kuka avohoidon lääkäreistä päivystäisi KYS:ssa, kenen virkavelvollisuuteen se kuuluisi ja voisiko rahallinen päivystyskannustin toimia houkuttimena.

Avohoidon ylilääkäri Matti Pietikäinen puolestaan muistutti, että ajatus päivystysten yhdistämisestä tuli 90-luvun alussa Lääkäriliiton piiristä. Hän kertoi, että tällä hetkellä on jo sairaanhoitopiirejä, joissa nuoret lääkärit katsovat, että he ovat menettäneet oikeutensa päivystää esimerkiksi ulkopuolisten päivystäjien takia, joiden käyttöön Kuopio ei aio ryhtyä. Pietikäinen muistutti myös, että väestövastuun aikana terveyskeskuksen päivystysvastaanoton käyntimäärät putosivat puoleen. Omalääkärijärjestelmän kaataminen Kuopiossa onkin nyt jälkikäteen arvioituina osoittautunut virheratkaisuksi, ja se on aiheuttanut melkoisen trauman avohoidon tilanteeseen. Kuopio on tällä hetkellä viimeisimpiä isoja kaupunkeja, jossa ei ole terveyskeskuksissa väestövastuuta; sen saaminen uudelleen käyntiin on Pietikäisen mukaan vaikeaa, vaikka yhteispäivystyksen pelätäänkin puuroutuvan, ellei näin käy.

SAIRAUSKERTOMUSMERKINTÖJEN KIRJAAMINEN PUHUTTI PITKÄÄN

Yhteispäivystykseen on tulossa elektroninen sairauskertomusjärjestelmä, jonka myötä on väläytelty yhtenä mahdollisuutena sitäkin, että lääkärit kirjoittaisivat itse tarvittavat sairauskertomusmerkinnät (lyhyet). Asia herätti erityisen paljon keskustelua. Kirjoittamisen katsottiin lisäävän lääkärin työtaakkaa, tuovan työtä, joka ei lääkärille kuulu ja vievän työpanosta oleellisemmista asioista ja olevan juridisestikin kyseenalaista; parissa minuutissa ei saa aikaiseksi riittävän huolellisia merkintöjä. Keskustelun sinetöi lopulta apulaisylilääkäri Lipponen, joka totesi, ettei asiaan kannata nyt liikaa takertua, koska se on loppujen lopuksi kokonaisuudessaan pieni asia ja sen suunnittelu on vielä kesken.

Syyskokous tarjosi hyvän ympäristön eri osapuolten ajatustenvaihtoon yhteispäivystyksestä ja keskustelu aiheesta jatkui aktiivisena vielä virallisen kokousajan jälkeenkin.