Vuoden teemana on luottamus
Lääkäriliiton tavoitteena on lisätä potilaiden ja yhteiskunnan luottamusta lääkärien ammattietiikkaan ja osaamiseen.
Lääkäriliitto pyrkii tukemaan lääkärikunnan mahdollisuuksia luoda toimintamalleja, joilla vahvistetaan potilaiden ja suuren yleisön arvostusta ja luottamusta lääkärikuntaa kohtaan. Tästä on erityisen tärkeää huolehtia nyt, kun toimintaympäristö muuttuu nopeasti – teknologia kehittyy huimaa vauhtia ja palvelujärjestelmä on murroksessa.
Luottamus näkyy pitkin vuotta Lääkäriliiton toiminnassa. Vuosi käynnistyy Lääkäri 2019 -tapahtumalla, jonka teemana on niin ikään luottamus. Teema on esillä myös mm. alueellisilla lääkäripäivillä, luottamusmieskoulutuksissa ja kanditilaisuuksissa sekä esimerkiksi liiton blogissa.
Joka päivä on tehtävä parhaansa
Piiriylilääkärit Minna Kaarisalo, Juho Kivistö, Katri Männikkö, Timo Tuovinen ja Seija Vento pohtivat, mitä luottamus merkitsee Lääkäriliitolle ja lääkäreille.
– Jäsenistön luottamus liittoa kohtaan on tärkeää. Se kumpuaa arvostuksesta ja siitä, että jäsenet tietävät, mitä liitto tekee. Infotulvassa se on haasteellista, Kaarisalo toteaa.
– Me piiriylilääkärit pyrimme olemaan alueilla luottamuksen arvoisia. Joka päivä on yritettävä tehdä parhaansa. Jäsenet voivat ja saavat ottaa yhteyttä meihin milloin tahansa. Jos emme heti osaa vastata, otamme selvää, ja palaamme asiaan, Kivistö sanoo.
Lisääntyvä kilpailu tuo haasteita
Kaiken a ja o on, että potilas luottaa lääkäriin. Luottamus on yhtä suuri kuin heikoin lenkki. Yksi huono esimerkki voi leimata koko ammattikuntaa.
– Kaikkein tärkeintä on, että potilaat voivat luottaa siihen, että lääkäri tekee parhaansa. Ja tietysti myös muiden terveydenhuollon ammattiryhmien on voitava luottaa lääkäriin, Tuovinen sanoo.
Olennaista on myös kollegojen luottamus toisiinsa. Kollegojen tukeen pitää voida luoda kaikissa uravaiheissa ja tilanteissa.
– Luottamus luo myös turvaa. Kun voi luottaa kollegaan, niin ei tarvitse tarkistella, tuliko asia hoidettua loppuun ja oikein, liittyi se sitten potilaan hoitoon tai järjestötehtävään, Männikkö toteaa.
Esimerkiksi sote-uudistus ja muut isot muutokset voivat kuitenkin tuoda kollegiaalisuudelle haasteita.
– Lisääntyvä kilpailu voi olla uhka kollegiaalisuudelle. Voi tulla esimerkiksi painetta tehdä tarpeettomia tutkimuksia, jotta taloon tulisi lisää rahaa tai kilpailun takia ei anneta konsultaatioapua kollegalle, Vento pohtii.
Lääkäriliiton yhtenä tehtävänä on pitää huolta myös siitä, että kollegat voivat aina luottaa toisiinsa. Kollegiaalisuus edellyttää sitoutumista yhteisiin pelisääntöihin.
Luottamusmiesverkoston ylläpito ja vahvistaminen on tärkeää. Luottamusmiehet tietävät, mitä työpaikoilla todella tapahtuu. Piiriylilääkärien mielestä olisi hyvä, jos yksityissektorillakin olisi luottamusmiesjärjestelmä.
On tärkeä keskustella yhteisistä asioista
Miten luottamusta sitten voi lisätä?
– Avoimuudella ja vuoropuhelulla, sanovat kaikki.
On tärkeää, että kollegat keskustelevat yhteisistä asioista vaikkapa työpaikan kahvihuoneessa ja liiton tilaisuuksissa. Lääkärien täytyy myös näkyä siellä, missä ihmiset ovat. Nykyään se tarkoittaa myös näkymistä sosiaalisessa mediassa.
– Somen voi valjastaa hyvään tarkoitukseen. Somessa lääkärit voivat tuoda kaikenlaisen huuhaan vastapainoksi esiin näyttöön perustuvia faktoja. Sitä ei voi jättää pelkästään THL:lle, Tuovinen toteaa.
Liitolla on viisi piiriylilääkäriä
Lääkäriliiton toimiston työtä viidellä erityisvastuualueella tekevät piiriylilääkärit. Piiriylilääkäreinä toimivat Minna Kaarisalo (TYKS-erva), Juho Kivistö (TAYS-erva), Katri Männikkö (Kimmo Tarvaisen sijainen, KYS-erva), Timo Tuovinen (OYS-erva) ja Seija Vento (HYKS-erva).
Piiriylilääkärit tekevät yhteistyötä alueen luottamusmiesten, paikallisosastojen ja lääketieteen opiskelijoiden kanssa. He vastaavat alueellisten valiokuntien työskentelystä, jäsentilaisuuksista ja alueellisista mediayhteyksistä. He pitävät myös yhteyttä alueellisiin sidosryhmiin.