Valmiuslaki ei tee lääkäreistä lainsuojattomia

Suomessa eletään poikkeustilassa ja käyttöön on otettu valmiuslaki. Tarkoituksena on turvata yhteiskunnan kannalta välttämättömät toiminnot samalla, kun taistelu koronavirusta vastaan pyritään voittamaan. Niinpä tämä laki asetuksineen koskee mitä suurimmassa määrin lääkärien työtä, ja se vaikuttaa merkittävästi lääkärien palvelussuhteisiin.

Valmiuslaki ei mahdollista mitä tahansa

Voiko työnantaja nyt tehdä mitä tahansa? Vastaus on yksiselitteinen. Ei voi.

Vaikka lääkärit etiikkansakin vuoksi tuntuvat suhtautuvan asiaan melko käytännönläheisesti, saavat nämä pikavauhdilla toteutetut lainsäädännölliset muutokset työoikeusjuristin ihmetyksen äärelle.

Ei ole pikkujuttu, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa voidaan tiettyihin ammattiryhmiin kuulumisen perusteella jättää soveltamatta lainsäädännön asettamaa turvaa, etenkin, kun puhutaan palvelussuhdetta koskevista laeista, joiden nimenomainen tarkoitus on turvata heikompaa osapuolta eli työntekijää ja viranhaltijaa. Toki palvelussuhteita koskevasta lainsäädännöstä voi työ- ja virkaehtosopimuksinkin sopia toisin, mutta voimasuhteet ovat tuolloinkin aivan toisenlaiset.

Ilman muuta me kaikki ymmärrämme tilanteen vakavuuden ja poikkeuksellisuuden sekä potilaiden hoitamisen välttämättömyyden, mutta oikeusfilosofisesti ollaan perustavanlaatuisten asioiden äärellä. Näin ollen on aivan erityisen tärkeää kiinnittää huomio siihen, mitä valmiuslaki lopulta mahdollistaa – ja mikä tärkeintä, mitä sillä ei säädetty.

Vain tietyistä rajoista voidaan poiketa

Muutamassa päivässä monen työpaikan arki on ajautunut myllerrykseen. On hyvinkin ymmärrettävää, että vaikka tällaiseen tautitilanteeseen on varauduttu ja hoitosuunnitelmat ovat selvät, tilanteen tuleva laajuus ja vaikeus aiheuttavat monenlaista sekavuutta ja ylireagointiakin.

Liiton tietoon on tullut suunnitelmia merkittävistä muutoksista lääkärien työjärjestelyihin ja muihin palvelussuhdetta koskeviin seikkoihin. Saamamme perustelut ovat olleet varsin väljiä ja toteutukset aiotaan tehdä nopeasti, jopa ilmoitusluonteisesti. Ja perusteena ovat valmiuslain antamat mahdollisuudet koronan hoidossa.

Ollaan asian ytimessä. Kyllä, valmiuslain myötä tietyistä lainsäädännön turvaamista rajoista voidaan poiketa. Olennaista kuitenkin on, että vain ja ainoastaan näistä nimenomaisista, erikseen määritellyistä palvelussuhdeturvaa koskevista määräyksistä voidaan poiketa. Ei koko työaika- tai vuosilomalaista, ei viranhaltija- ja työsopimuslain velvoitteista eikä myöskään perustuslain turvaamasta ammatinharjoittamisen oikeudesta muutoin kuin mahdollisen työvelvoitteen kautta.

Ja yhtä olennaista on se, että niistäkin valmiuslain vapauttamista seikoista poikkeaminen edellyttää, että se on välttämätöntä toiminnan turvaamiseksi ja että toimenpiteet ovat tarpeen koronavirusepidemian vuoksi. Niillä ei myöskään saa vaarantaa työturvallisuutta eikä työntekijän terveyttä.

Palvelussuhdeturvasta pidetään kiinni

On itsestäänselvää, että koronatautiin sairastuneiden hoito pitää turvata mahdollisimman hyvin. Mutta Pandoran lipasta valmiuslaki ei lääkärienkään palvelussuhdeturvan osalta avannut.

Lainsäädännöllisten poikkeuksien aikana on entistäkin tärkeämpää huolehtia, että koko tämän maatamme ravisuttavan epidemian hoitamisen keskiössä olevien lääkärien palvelussuhdeturva säilyy ja että muutokset siihen tapahtuvat nimenomaisesti lainsäädännön rajoissa. Lääkäreistä ei tullut lainsuojattomia.

Seuraathan jatkuvasti päivittyviä ohjeitamme nettisivuillamme.

Faktaa valmiuslaista

› Valmiuslaki on poikkeukset mahdollistava, ei määräävä.

› Työaikojen osalta voidaan poiketa ylitöiden määrästä ja suostumuksesta sekä viikko- ja vuorokausilevosta.

› Vuosilomien ilmoittamisesta ja antamisesta voidaan poiketa, samoin lomien siirto ja keskeyttäminen on mahdollista.

› Irtisanomisaika voidaan pidentää neljään kuukauteen.

› Esimerkiksi sivutoimi-ilmoitusten hylkääminen, virkavapaiden peruminen tai osa-aikaisuuden muuttaminen eivät perustu valmiuslakiin. Niitä sääntelee omat pykälänsä, joista poikkeamisesta ei ole valmiuslain yhteydessä säädetty. On mahdollista, että kokonaisuudesta myöhemmin syntyvät syyt näihinkin eri tavoin vaikuttavat, mutta tilanteet arvioidaan tapauskohtaisesti ja muutosten tulee perustua lakiin ja faktoihin.