Valiokunnassa voi vaikuttaa

– Jos ei edunvalvonta-asioista itse huolehdita, ei niistä välttämättä kukaan muu oikein pidä huolta, sanoo TAYS:n erityisvastuualueen edunvalvontavaliokunnan jäsen Leena Pitkänen.

Jussi Pohjonen (vas.), Juho Kivistö ja Leena Pitkänen kokoontuvat TAYS:n erityisvastuualueen ­edunvalvontavaliokunnan kokouksiin kuusi kertaa vuodessa.

Leena Pitkäsen mielestä antoisinta edunvalvontavaliokunnan työssä on, että kannanotoilla on omaa aluetta laajempi merkitys.

Asioista pysyy perillä omaa työpaikkaa laajemmin ja pääsee vaikuttamaan.

Tämän vuoksi plastiikkakirurgian erikoislääkäriksi sittemmin valmistunut Leena Pitkänen ja sisätautien erikoislääkäri Jussi Pohjonen lähtivät mukaan Lääkäriliiton TAYS:n erityisvastuualueen edunvalvontavaliokuntaan, kun nykyiselle valiokuntakaudelle pyydettiin ilmoittautumisia.

Pohjonen oli aiemmin ollut alueen terveyspoliittisessa valiokunnassa, Pitkäselle valiokuntapesti oli ensimmäinen.

Pitkänen valitsi edunvalvontavaliokunnan, koska kokee sen työn mielekkääksi ja tärkeäksi.

– Jos ei edunvalvonta-asioista itse huolehdita, ei niistä välttämättä kukaan muu oikein pidä huolta, vaikka työnantaja haluaisikin työntekijän parasta, hän sanoo.

Luottamus lääkäriin pitää säilyttää

Jussi Pohjosen mielestä lääkäriammattikunnan edun puolustaminen kulkee käsi kädessä potilaiden edun puolustamisen kanssa. Hänen mielestään esimerkiksi viime vuosien päivystysuudistukset ovat nakertaneet potilaiden ja yhteiskunnan luottamusta lääkäreihin. Yhteispäivystyksiin on ollut paikoin vaikea saada työntekijöitä, ja odotusajat ovat venyneet pitkiksi. Tämä siitä huolimatta, että lääkäreitä on enemmän kuin koskaan aiemmin.

– Päivystys on profession hoidettavaksi annettu tehtävä, ja jos professio ei itse pysty ongelmaa ratkaisemaan, sen ratkaisee jollain aikavälillä profession ulkopuolinen, substanssia ymmärtämätön taho, hän sanoo.

Pohjonen pitää mahdollisena, että päivystyksen voimakas keskittäminen on kasvattanut nuorten lääkäreiden kynnystä tehdä päivystystyötä.

Vähemmän keskitetty malli olisi Pohjosen arvion mukaan saattanut olla parempi malli niin professiolle annetun tehtävän hoitamisen, lääkäriksi ja päivystäjäksi kasvamisen kuin potilaiden tyytyväisyyden kannalta, kun tärkeä palvelu olisi säilynyt "inhimillisen etäisyyden päässä".

TAYS:n erityisvastuualueen edunvalvontavaliokunta onkin ehdottanut Lääkäriliitolle, että liitto pitäisi yhteyttä johtavissa asemissa oleviin lääkäreihin ja patistaisi heitä tarkastelemaan ratkaisuja myös siltä kannalta, miten ammattikunnan uskottavuus ja luottamus yhteiskunnan sille antaman merkittävän tehtävän hoitamisessa säilyvät.

– Profession arvostus säilytetään vain, mikäli sille annettu tehtävä hoidetaan säntillisesti ja maalaisjärkisesti, Pohjonen sanoo.

Terveisiä omaan työyhteisöön

Sekä Leena Pitkänen että Jussi Pohjonen ovat kokeneet antoisimmaksi valiokuntatyössä sen, että kannanotoilla on omaa aluetta laajempi merkitys ja ääni kuuluu liiton toiminnassa ja lausunnoissa, muun muassa Lääkäriliiton strategiassa.

Samalla on päässyt tutustumaan eri alojen kollegoihin, joihin saattaa törmätä työssäkin.

– Päivystysajalla konsultoidessa on mukavaa, jos siellä vastaakin valiokunnasta tuttu kollega, Pitkänen sanoo.

Valiokunta kokoontuu kuusi kertaa vuodessa TAYS:n kampuksella. Iltakokoukset kestävät 2–3 tuntia. Tahti on Pitkäsen ja Pohjosen mielestä sopiva ja kokousten sisältö mielekäs.

– Tässä on aika hyvin perillä, mitä alueella on tapahtumassa ja pystyy viemään terveisiä lähityöyhteisöstä valiokuntaan ja toisin päin, Pitkänen kuvaa.

Mitä edunvalvontavaliokunta tekee?

Edunvalvontavaliokunta

• kerää tietoa alueellisista edunvalvonta-asioista, esimerkiksi paikallissopimuksista ja päivystysjärjestelyistä

• tiedottaa alueellisista edunvalvonta-asioista valtakunnan tasolle ja päinvastoin.

• toimii alueella eri sektoreiden (terveyskeskus, sairaala, yksityinen) yhteydenpitokanavana

• valmistelee hallituksen ja edunvalvontajaoksen toimeksiantoja

• ottaa tarvittaessa kantaa alueensa edunvalvonta-asioihin

Aluevaliokuntiin voi ilmoittautua 6.–29. syyskuuta

• Kaikilla viidellä erityisvastuualueella toimii kolme valiokuntaa: edunvalvontavaliokunta, professiovaliokunta ja terveyspoliittinen valiokunta.

• Valiokuntien uusi kausi alkaa 2020 vuoden alusta. Kausi on kaksivuotinen.

• Lääkäriliiton jäsen voi ilmoittaa kiinnostuksensa liittyä valiokuntaan Lääkäriliiton verkkosivuilla 6.–29.9.

• Lääkäriliiton hallitus nimeää valiokuntien puheenjohtajat 11. lokakuuta ja muut jäsenet vuoden loppuun mennessä.

• Valiokunnat kokoontuvat noin kuusi kertaa vuodessa. Osallistujille maksetaan kokouspalkkio ja matkakorvaus.

• Valiokuntien tehtävänä on tuoda esiin jäsenien näkemyksiä, ottaa kantaa paikallisiin asioihin ja osallistua liiton kannanottojen valmisteluun.

• Valiokuntien työtä koordinoivat alueiden piiriylilääkärit.

Valiokunnat tuovat alueen äänen kuuluviin

Vuonna 2016 TAYS:n erityisvastuualueen piiriylilääkäri Juho Kivistö sai yhteydenoton.

Lastentautien erikoislääkäri Miia Virta oli ollut puhumassa lääkärien kohtaamasta väkivallasta Tampereen lääkäripäivillä. Keskustelussa moni kaipasi ohjeita työssä kohdatun väkivallan varalta.

Kivistö ja Virta päättivät taustaselvitysten jälkeen perustaa Lääkäri väkivallan kohteena -työryhmän.

Työryhmään tuli edustajia TAYS:n erityisvastuualueen valiokunnista ja lisäksi joukko muita asiantuntijoita, esimerkiksi akuuttilääketieteen ja psykiatrian osaajia.

Käynnistyi työ, jonka tuloksena syntyi Lääkäriliiton viime vuonna julkaisema ohje väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutuneille lääkäreille. Se löytyy liiton verkosta nimellä Lääkäri väkivallan tai vainon kohteena.

Aito into työhön

Osa valiokuntien aiheista nousee edellä mainitulla tavalla alueen jäsenistöstä. Joskus esimerkiksi edunvalvontavaliokunta ottaa kantaa johonkin paikalliseen ajankohtaiseen haasteeseen.

Osa taas on tehtävänantoja Lääkäriliitosta, Juho Kivistö kuvaa.

Piiriylilääkärit koordinoivat alueillaan kaikkien kolmen aluevaliokunnan eli edunvalvonta-, terveyspolitiikka- ja professiovaliokunnan toimintaa ja toimivat muun muassa kokousten sihteereinä.

Hänen mielestään vuodesta 2011 toimineet valiokunnat ovat tuoneet liiton toimintaa lähemmäs jäseniä. Valiokunnissa toimivilla on Kivistön mukaan aito into työhön.

– Kaikki ovat varmasti mukana tekemisen ja vaikuttamisen halusta. Hauskaahan meillä on, kollegiaalista ja iloista mutta myös totista tekemisen meininkiä sopivalla tavalla, hän kuvaa.