Vaikuttamistyö ei aina näy
Kati Myllymäki vastaa Lääkäripaneelissa esiin tulleeseen kritiikkiin.
– Työtaakkaa ei voi kompensoida sillä, että hommia siirretään hoitajille eikä sitä voi kompensoida pelkästään rahalla, Kati Myllymäki sanoo.
Lääkäriliitto osallistuu lääkäripäiville kaikilla yliopistosairaalapaikkakunnilla.
Lääkäriliitto on tänä vuonna panostanut yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen enemmän kuin vuosikausiin. Näin arvioi liiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
Liiton edustajat tapasivat keväällä aktiivisesti eri puolueiden edustajia, kansanedustajia, ministereitä ja heidän avustajiaan tuodakseen esiin hallitusohjelmatavoitteitaan. Ne liittyivät muun muassa uskomushoitolainsäädäntöön, perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, alle 25-vuotiaiden maksuttomaan ehkäisyyn ja kliinisen tutkimuksen rahoitukseen.
Tämä ei ole näkynyt jäsenistölle. Keväällä tehdyssä Lääkäripaneeli-kyselyssä moni jäsen toivoi liitolta aktiivisempaa roolia ja voimakkaampia kannanottoja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kulisseissa tehty työ vaikutti tuottavan tulosta.
– Hallitusohjelmassa on monta sellaista asiaa, joita liitto on ollut ajamassa, Myllymäki sanoo.
Jaksaminen mietityttää
Kyselyssä ilmeni, että nuoret ja kuntasektorilla työskentelevät lääkärit ovat muita tyytymättömämpiä liiton toimintaan lääkärien jaksamisen ja työolojen alueilla.
Terveyskeskusten kovat työpaineet ovat tunnettu aihe, ja niistä on keskusteltu paljon. On myös ollut isoja muutoksia kuten yhteispäivystysten perustamisia, pienien terveysasemien sulkemisia ja aluesairaalaverkon saneerausta. Nuorille lääkäreille painetta tuo myös erikoistumisen uusi hakutapa.
Kuntasektorilla paineita ovat luoneet myös vuosia jatkunut epäselvyys sote-uudistuksesta ja kuntien huono taloustilanne.
– Kysymys on, että jos sote kaatuu tai kunnilta on rahat loppu, kuinka paljon Lääkäriliitto voi vaikuttaa siihen, Myllymäki pohtii.
Yksi asia, johon Lääkäriliitto on pyrkinyt vaikuttamaan, on terveyskeskuslääkäreiden määrän kasvattaminen. Liiton kanta on, että terveyskeskuksiin tarvitaan tuhannen lääkärin lisätyöpanos.
Myös hallitusohjelmaan päätyi maininta siitä, että tavoite nopeammasta hoitoon pääsystä voidaan saavuttaa noin tuhannen yleislääkärin lisäyksellä.
– Kyseessä on myös potilaan etu ja hoitoon pääsyn näkökulma. Työtaakkaa ei voi kompensoida sillä, että hommia siirretään hoitajille eikä sitä voi kompensoida pelkästään rahalla, Myllymäki sanoo.
Jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyy myös Lääkäriliiton luottamuslääkärijärjestelmä.
– Sitä on tarkoitus katsoa uudestaan ja miettiä, miten sitä voidaan parantaa.
Aluetoiminnan tunnettuutta kehitetään
Lääkäripaneeli-kyselyssä ilmeni, että Lääkäriliiton aluetoiminnan tunnettuudessa on parantamisen varaa. Alueilla toimii esimerkiksi paikallisosastoja ja niiden pyörittämää toimintaa. Jokaisella erityisvastuualueella on myös kolme aluevaliokuntaa, joiden teemat ovat professio, terveyspolitiikka ja edunvalvonta. Niiden kautta jäsenet voivat saada äänensä kuuluviin ajankohtaisissa asioissa. Toimintaa koordinoivat piiriylilääkärit, joita on jokaisessa yliopistopiirissä.
Tiedonpuute aluetoiminnasta tuli esiin myös aluetoiminnan arvioinnissa keväällä. Sen vuoksi viestintä nimettiin kehityskohteeksi.
Lääkäriliitto on perinteisesti osallistunut alueellisille lääkäripäiville. Viime aikoina liiton asiantuntijoita on osallistunut esimerkiksi joissakin yliopistosairaaloissa pidettyihin lääkäripalavereihin.
– Käymme ihan tapaamassa jäsenkuntaa, mutta usein pohjalla on jokin paikallinen kysymys, jota sitten samassa selvitellään.
Myllymäki muistuttaa, että Lääkäriliiton toiminta ei ole vain sitä, mitä tekee toimiston väki, hallitus tai valtuuskunta.
– Kokonaisuudessa emme voi toimia jäsenten puolesta vaan jäsenten kanssa yhdessä.
Lääkäripaneeliin vastasi joka viides
• Lääkäriliiton tutkija Piitu Parmanne kirjoitti Lääkäripaneelin tuloksista Lääkärilehden numerossa 24–31/2019.
• Lääkäripaneeli on sähköinen kysely, joka tehdään kahdesti vuodessa.
• Kyselyyn vastasi 623 Lääkäriliiton jäsentä. Kysely lähetettiin noin 3 000:lle.
