Lääkärilehti selvitti, mitä eri puolueiden vaaliohjelmissa ja -kannanotoissa luvataan tehdä terveydenhuollon tilanteen parantamiseksi. Miten puolueiden näkemykset eroavat toisistaan? Lupaavatko kaikki äänestäjille yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista?

Puolueet esittävät ainakin iskulauseinaan, että terveyspalvelut on saatava toimiviksi, peruspalvelut on turvattava kaikille ja kaikkialla, hyvät terveyspalvelut on taattava kaikille ja terveys ei saa olla rahasta kiinni.

Ja valtakunnassa kaikki hyvin vaalien jälkeen?

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen 12-kohtaisessa vaaliohjelmassa on yksi kohta otsikoitu Terveyspalvelut toimiviksi.

- Sosialidemokraatit haluavat turvata hoidon saatavuuden ja lyhentää hoitojonoja. On toteutettava hoitotakuu, joka määrittelee aikarajat peruslääkäripalveluihin, erikoissairaanhoitoon ja leikkauksiin pääsylle, todetaan puolueen vaaliohjelmassa.

Sdp:n mielestä perusterveydenhoitoa on parannettava, jotta potilaat voivat päästä mahdollisimman nopeasti lääkäriin.

- On luotava koko maahan toimiva ja taloudellinen hoidon porrastus, joka perustuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon nykyistä toimivampaan yhteistyöhön. On tehostettava kansalaisten terveyttä parantavaa ennaltaehkäisevää toimintaa. Kuntien ja sairaalakuntayhtymien vastuun jakoa on selkiytettävä. Terveydenhuollon palvelujen parantamiseen, jonojen purkamiseen ja hoitohenkilöstön työolojen kohentamiseen on Sdp ensi vaalikaudella valmis käyttämään 400 miljoonaa euroa.

- Lisärahoituksen edellytyksenä on, että terveydenhoidossa toteutetaan riittävät uudistukset, jotka purkavat turhaa hallintoa ja jäykkiä työtehtävärajoja.

Puolueen mielestä väestöryhmien välisten terveyserojen kasvun syyt on selvitettävä ja sosiaalis-taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta aiheutuvia terveyseroja on kavennettava.

- Vaikeista mielenterveysongelmista kärsivien syrjäytyminen täytyy estää. Tämän vuoksi on parannettava psykiatristen potilaiden avohoitopalveluja, palveluasumista ja taloudellista turvallisuutta.

Sdp:n vaaliohjelmassa todetaan, että lääkärien ja muun henkilöstön koulutusmääriä on lisättävä.

- Ulkomaalaisen lääkärikoulutuksen saaneiden lääkäripätevyyden myöntämistä on helpotettava huolehtimalla riittävästä kieli ja muusta koulutuksesta. Lääkärien kanssa on sovittava, että he ovat yhteiskunnan tarjoaman kalliin koulutuksen vastapainoksi valmiita työskentelemään ensimmäiset vuodet julkisen terveydenhuollon tehtävissä. Lääkäreitä on vapautettava hallinnollisista tehtävistä varsinaiseen asiakaspalveluun. Tietotekniikkaa terveydenhuollossa on hyödynnettävä nykyistä enemmän.

KESKUSTA

Suomen Keskustan vaalikannanotto koostuu kymmenestä kohdasta, joista yksi on nimetty Peruspalvelut turvattava kaikille ja kaikkialla. Itse terveydenhuoltoon liittyvät asiat esitetään kannanotossa varsin lyhyesti.

- Julkisen terveydenhuollon tila on huolestuttava. Henkilöstöpula, erikoissairaanhoidon pitkät jonot ja terveysasemien väliaikaiset sulkemiset vaikeuttavat potilaiden pääsyä hoitoon, toteaa keskusta.

Puolue esittää, että peruspalvelujen turvaamiseksi tarvitaan valtion ja kuntien välille vakautta ja ennakoitavuutta eli kuntasopimus, joka takaa palvelujen rahoitukseen pitkäjänteisyyden.

- Valtiolle on palautettava perustuslain mukainen rahoitusvastuu siitä, että ihmiset asuinpaikastaan tai varallisuudestaan huolimatta saavat peruspalvelut.

KOKOOMUS

Kansallisen Kokoomuksen vaaliohjelma koostuu kuudesta kohdasta, joista yhden teesi kuuluu Hyvät terveyspalvelut on taattava kaikille.

- Sairaan ihmisen on päästävä lääkärin vastaanotolle kaikkialla Suomessa ilman viivytystä. Erikoislääkärille on päästävä viimeistään kolmen viikon kuluessa. Leikkausjono ei saa kestää 3-6 kuukautta kauempaa. Tällä kansalla on varaa huolehtia veteraanien ja ikäihmisten palveluista, toteaa kokoomus.

Hoitotakuun on tarkoitus tulla voimaan 2005. Kokoomus esittää, että hoitotakuun toteuttamiseksi nostetaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia siten, että ne vuonna 2005 ovat 100 miljoonaa euroa 100 miljoonaa euroa korkeammalla tasolla kuin nyt.

Puolue muistuttaa, että lääketieteellisesti perustellun hoidon toteuttaminen kansallisessa terveysprojektissa esitettyjen enimmäisaikojen puitteissa säästää julkisia voimavaroja.

- Selvitysten mukaan hoidon viivästymisestä johtuvat kulut (sairauspäivärahat, lääkekustannukset, sosiaalitoimen kulut) ylittävät sekä työikäisessä että eläkeikäisessä väestössä hoidosta koituvat kulut. Hoidon viivästymisen on useissa tutkimuksissa osoitettu voimakkaasti lisäävän sairaseläkkeelle jäämisen riskiä.

Kokoomus on panostanut ohjelmallisella tasolla terveydenhuollon asioihin hyvin paljon, sillä se on tehnyt vaaliohjelmansa lisäksi vaaleihin liittyen erillisen laajan terveysohjelman.

- Väestön ikääntyminen, terveydenhuoltoalan ammattilaisten jaksaminen ja resurssien rajallisuus vaativat jatkuvaa terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä. Ongelmiin on tartuttava nopeasti, jotta välinpitämättömyydestä ei syntyisi myöhemmin moninkertaista laskua. Kokoomus ei halua eikä aio piiloutua terveydenhuoltojärjestelmämme haasteiden edessä takavasemmalle. Ideologiset käsitykset ja paikalleen sementoituneet rakenteet eivät saa muodostaa estettä sille, että kansalaiset saavat terveydenhuollon asiakkaina entistäkin parempaa palvelua entistä motivoituneemmalta hoitohenkilökunnalta, toteaa Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Itälä puolueen nettisivuilla.

Kokoomuksen terveysohjelmassa todetaan, että Suomessa on tällä hetkellä lääkäreitä enemmän kuin koskaan.

- Silti terveyskeskuksiin on vaikea saada vakituisia lääkäreitä. Terveydenhuoltoa vaivaavat viime vuosien muutoksien johdosta henkilökuntapula ja siitä johtuva työntekijöiden uupumus.

Puolue muistuttaa, että Suomessa kansalaiset maksavat terveydenhuollosta omavastuiden muodossa enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa.

- Tästäkin johtuen kansalaisilla on oikeus vaatia hyvää terveydenhuoltoa ja toimivia palveluja.

Kokoomus muistuttaa, että kunta voi ostaa palveluita yksityissektorilta, jos sen oma kapasiteetti ei riitä täyttämään hoitotakuuta.

- Lainsäädäntö antaa jo nyt kunnille mahdollisuuden ostaa enenevässä määrin palveluja yksityisiltä, kolmannen sektorin toimijoilta tai muulta kuin omilta sairaanhoitopiiriltä. Kilpailu parantaa palveluja ja tuo pidemmällä tähtäyksellä säästöjä. Kilpailu voisi myös lisätä potilaan valinnanmahdollisuuksia.

Puolue toteaa, että lääkäripulaan on löydettävä kestävä ratkaisu.

- Lääkärikoulutuspaikkoja on jo lisätty, mutta nopeampiakin keinoja tarvitaan. Lääkäreiden ja hoitajien - samoin kuin hammaslääkäreiden ja suuhygienistien - työnjakoa on tarkisteltava ennakkoluulottomasti.

Kokoomus näkee, että ennaltaehkäisy on edullisinta terveyspolitiikkaa.

- Ennalta ehkäisevä kansanterveystyö, jonka tukena ovat sosiaalityö, koulut ja monet muut toimijat, on hyvin kustannustehokasta. Lamasäästöjen aikana ennaltaehkäisystä kuitenkin tingittiin - kenenkään henki ei ollut välittömästi vaarassa. Nyt tästä maksetaan kovaa hintaa. Neuvolatoimintaan, kouluterveydenhuoltoon ja työterveydenhuoltoon panostaminen kannattaa.

Kokoomuksen terveysohjelmassa todetaan, että varsinaisen sairaanhoidon kustannukset ovat varsin usein pienemmät verrattuna siihen, mitä kertyy odotus- ja toipilasaikojen kustannuksista.

- Hoidon kustannuksia tulisi aina tarkastella kokonaisuutena olipa kysymys sairastumisesta, hoidosta, kuntoutuksesta, kotiutumisesta tai sosiaalipalveluista.

Puolue toteaa, että terveyspalvelut rahoitetaan verovaroista.

- Näin kustannettuihin palveluihin tulee jokaisella olla mahdollisuus varallisuudesta riippumatta. Erilaiset palvelumaksut tulee periä siten, että kokonaiskustannukset hoidosta pysyvät kohtuullisina. Ongelman muodostavat myös erilaiset maksukatot. Useammasta erilaisesta katosta on syntynyt vain turhaa paperin pyöritystä. Tavoitteena tulee olla maksujen kokoaminen yhteen ja maksukattojen yhdistäminen.

Kokoomuksen mielestä terveyskeskuksella tulee olla useita terveysasemia, joiden muodostamisessa otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, asukastiheys ja etäisyydet, niin että asukkaat saavat palvelut mahdollisimman helposti.

- Seudullista yhteistyötä on tarpeen lisätä siten, että asiakas voisi hakeutua kotiaan lähinnä olevalle terveysasemalle, vaikka se ei olisikaan hänen omassa asuinkunnassaan.

Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi ovat puolueen mielestä terveyspalvelujen laadun ja vaikuttavuuden tärkein edellytys.

- Täydennys- ja lisäkoulutuksesta on säädettävä lailla. Johtamista ja johtamiskoulutusta on kehitettävä osana laadunvalvontaa. On koulutettava ammattijohtajia, jotka osaavat ottaa huomioon henkilöstöryhmät, alan monimuotoiset rahoitusmuodot ja eri tuottajatahot.

Kokoomuksen mukaan työolosuhteita on parannettava, jotta ala kiinnostaisi nuoria myös tulevaisuudessa.

- Palkkauspolitiikkaa tulee kehittää kannustavammaksi. Turhista pätkätöistä on luovuttava ja korvattava ne pysyvillä työsuhteilla.

VASEMMISTOLIITTO

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa on terveydenhuoltoa koskeva osio otsikoitu Terveys ei saa olla rahasta kiinni.

- Hyvin toimiva julkinen terveydenhuolto on paras tapa turvata laadukkaat terveyspalvelut kaikille. Potilaiden siirtäminen yksityiselle sektorille ei ratkaise terveydenhuollon ongelmia, sillä se tekee tasokkaan hoidon saamisen yhä enemmän potilaan varallisuudesta riippuvaksi. Samalla se syö resursseja kaikille yhteisten julkisten palveluiden kehittämiseltä, toteaa Vasemmistoliitto.

Jotta hoitoa tarvitsevat saavat sitä ajoissa, on Suomeen puolueen mielestä hoitotakuujärjestelmä.

- Hoitoon pääsyn nopeuttaminen on kuitenkin toteutettava ensisijaisesti julkista terveydenhoitoa lisäämällä, ei siten, että verovaroja käytetään yksityisten palveluiden ostoon tai niiden käytön tukemiseen korvauksilla tai verohelpotuksilla.

Vasemmistoliitto toteaa, että toimivan terveydenhuollon perusta on laadukas ja arvostettu terveyskeskus.

- Kun perusterveydenhuolto on hyvää ja helposti saatavissa, koko hoitoketju toimii paremmin: erikoissairaanhoitoon pääsy nopeutuu ja kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina.

Jotta sairastamisesta aiheutuvat kustannukset eivät nouse kohtuuttomiksi, on puolueen mukaan julkisen terveydenhuollon kuluille säädettävä yhtenäinen asiakasmaksukatto, joka pitää sisällään terveydenhuoltopalveluiden kulujen lisäksi myös lääkekulut ja matkakulut.

Vasemmistoliiton vaaliohjelmassa todetaan, että terveydenhuollon rahoituksesta on sovittava valtion ja kuntien välillä kestävällä tavalla.

- Paras keino tähän on valtion peruspalvelubudjetti, jossa kuntien menoja ja tuloja arvioidaan kokonaisuutena ja siten varmistetaan, että kunnilla on mahdollisuus selviytyä velvoitteistaan.

Puolue toteaa, että laadukas terveydenhuolto ei ole mahdollista ilman osaavaa ja hyvinvoivaa henkilöstöä.

- Lääkärien ja hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava panostamalla koulutukseen ja henkilökunnan työssä jaksamiseen. Julkisen terveydenhuollon on oltava esimerkillinen työnantaja ja tarjottava epävarmojen pätkätöiden sijaan pitkiä ja turvallisia työsuhteita.

Vasemmistoliiton mukaan ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen edellyttää, että ruotsinkielisiä ammattilaisia (esimerkiksi opettajia ja lääkäreitä) koulutetaan riittävä määrä.

- Julkisilla palvelualoilla työskentelevien kielitaidon parantamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän.

RUOTSALAINEN KANSANPUOLUE

Ruotsalaisen kansanpuolueen vaalimanifestissa todetaan, että korkealuokkainen sosiaali- ja terveydenhuolto on menestyksekkään suomalaisen yhteiskunnan yksi tärkeä osatekijä myös uudella vuosituhannella.

- Elämme entistä pitempään ja seniorimme ovat entistä aktiivisempia ja terveempiä. Samalla työssäkäyvän väestönosan osuus vähenee. Hyvinvoinnin turvaaminen kestävällä tavalla edellyttää panostuksia hyvään työympäristöön ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin.

Rkp:n mielestä Suomen on tarjottava kaikille korkealuokkaista hoitoa ja huolenpitoa iästä, taloudellisesta tilanteesta, alkuperästä tai kotipaikasta riippumatta.

- Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee jatkossakin perustua julkisesti rahoitettuun hoitoon ja huolenpitoon. Hoidon moninaisuuden turvaamiseksi tarvitsemme myös kolmatta sektoria ja yksityisiä palveluntuottajia.

Hoito ja huolenpito edellyttää sekä henkilöstöä että rahaa. Rkp haluaa myötävaikuttaa kansallisen terveysprojektin toteutumiseen, kirjoitetaan vaalimanifestissa.

Puolue esittää, että jokaisen Suomessa asuvan henkilön tulee hoitotakuun avulla saada hoitoa nopeasti.

- Julkisesta sektorista pitää kehkeytyä kilpailukykyinen, henkilökuntaansa panostava työnantaja. Vain täten voimme turvata palvelun ja houkutella nuoria hoitoalalle.

Rkp toteaa mielenterveydenhoidon olevan puolueen painopisteitä.

- Se vaatii erityistä huomiota jatkossakin. Psyykkiset sairaudet ovat nykyään tavallisin syy siirtyä varhaiseläkkeelle. Mielenterveyspotilaan omaiset ovat usein aivan yksin. Kun perheen aikuisilla on mielenterveysongelmia, lasten tuentarpeeseen on aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Panostukset psykiatriseen hoitoon ja ennaltaehkäisevään työhön vähentävät inhimillistä kärsimystä ja säästävät rahaa.

Rkp haluaa, että koko maahan rakennetaan toimiva psykiatrinen hoitoketju, joka on myös ruotsinkielinen.

Puolueen mielestä myös maamme kehitysvammaiset tarvitsevat mahdollisuuden hallita omaa elämäänsä.

- Yhä harvempi kehitysvammainen asuu laitoksessa, mikä on ollut tärkeä kehityssuunta. Meidän tulee kuitenkin taata kehitys hyvillä palveluilla ja asumismuodoilla, jotka mahdollistavat itsenäisen ja aktiivisen elämän. Oikeutta henkilökohtaiseen avustajaan ja saavutettavaa asumista tulee kehittää.

Rkp haluaa myös myötävaikuttaa siihen, että kunnallisista neuvoloista rakennetaan lapsiperheiden resurssikeskuksia kaikissa sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa.

VIHREÄ LIITTO

Vihreän liiton vaaliohjelmassa on terveydenhuoltoa koskeva osa otsikoitu Terveydestä kannattaa maksaa.

- Toimivat terveyskeskukset ovat terveydenhuollon runko. Ylipitkät hoitojonot on purettava ensi vaalikaudella. Terveydenhuoltoon tarvitaan lisää rahaa ja taitoa käyttää sitä viisaasti ja oikeudenmukaisesti. Hoitajien ja lääkärien kohtuutonta työtaakkaa on aika helpottaa, todetaan vihreiden vaaliohjelmassa.

Puolueen mukaan terveydenhuoltoon tarvitaan vaalikauden aikana noin 700 miljoonaa euroa lisää rahaa.

- Väestö ikääntyy ja tarvitsee enemmän terveyspalveluja, hoitojonojen purkaminen vaatii rahaa ja henkilökunnan paikoin kohtuuttomia työpaineita on helpotettava. Jotta lisäraha toisi myös parempaa hoitoa, on toteutettava kansallisessa terveyshankkeessa esitetyt järkeistämistoimet. Erityisen tärkeätä on turvata terveyskeskusten kunnollinen toiminta. Pienten kuntien kannattaa perustaa yhteisiä terveyskeskuksia, sillä liian pieniin terveyskeskuksiin on vaikea saada lääkäreitä, koska työ niissä sitoo liiaksi.

Vihreä liitto toteaa, että valinnanvapautta kunnallisessa terveydenhuollossa on lisättävä muun muassa sallimalla potilaiden valita omalääkärinsä.

Puolueen mukaan terveydenhuoltoa uhkaa hoitajapula muutaman vuoden sisällä.

- Alalle on koulutettava runsaasti lisää väkeä eläkkeelle siirtyvien tilalle sekä vastaamaan vanhusten määrän kasvusta johtuvasta hoidon tarpeen lisääntymisestä. Jotta nuoria saadaan hakeutumaan hoitoalalle, on alan houkuttelevuudesta pidettävä huolta. Ylenmääräinen pätkätöiden teettäminen on huonoa mainosta hoitoalalle.

Vihreät esittävät, että vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen avustajaan on taattava ja siirrettävä kustannukset kunnilta Kelalle.

- Kehitysvammaisten pitää voida asua kodinomaisesti niin, että he saavat tarvitsemansa palvelut. Puhe-, kuulo- ja näkövammaisten aseman parantamiseksi tarvitaan toimintaohjelma. Vammaisten henkilöiden työllistyminen edellyttää räätälöityjä malleja. Omaishoitajien asemaa on parannettava.

Puolue toteaa vaaliohjelmassaan, että vihreän terveyspolitiikan kulmakivi on aina ollut terveiden elämäntapojen korostaminen.

- Turvallisen ja terveellisen ruuan, ystävien, harrastusten ja liikunnan merkitystä on lisättävä terveyspolitiikassa. Yksistään aikuisiän diabeteksen ennaltaehkäisyllä voidaan säästää satoja miljoonia euroja vuosittain. Liikunnalla voidaan parantaa ja ennaltaehkäistä mm. masennusta ja sydänsairauksia.

KRISTILLISDEMOKRAATIT

Suomen Kristillisdemokraatit on vaaleihin liittyen tehnyt tavoiteohjelman vuosille 2003-2007. Siinä on terveydenhuollolle varattu oma lukunsa ja aihetta käsitellään hyvin laajasti.

Ensinnäkin puolue esittää, että terveydenhuollon turvaaminen vaatii rahaa.

- Suomen taloudellinen panostus terveydenhuoltoon on bruttokansantuoteosuuksina mitattuna toiseksi alhaisin kaikista EU-maista. Kuntien valtionosuuksia leikattiin 1990-luvulla voimakkaasti ja noin puolet leikkauksista vaikutti joko suoraan tai välillisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.

Kristillisdemokraatit eivät kannata terveydenhuollon maksukaton ja asiakasmaksujen korottamista.

- Sairausvakuutuksesta korvattaville matkakustannuksille ja lääkkeille on erilliset maksukatot, joten yhteenlaskettu maksukatto nousee tosiasiallisesti moninkertaiseksi muihin pohjoismaihin verrattuna. Korkeat kustannukset vähentävät erityisesti pienituloisten ja kroonisesti sairaiden hoitoon hakeutumista. Pitkällä tähtäimellä tällainen säästäminen muuttuu lisämenoiksi, sillä sairauden toteamisen ja hoidon viivästyminen nostaa kokonaiskustannuksia.

Lääkekorvausjärjestelmää tulee puolueen mielestä uudistaa siten, että eri tavoin sairastavat potilaat saatetaan nykyistä yhdenvertaisempaan asemaan lääkkeiden omakustannusosuuden suhteen.

- Kansaneläkelaitoksen vuosittain maksamat lääkekorvaukset ovat 768 miljoonaa euroa (vuonna 2001). Korvausten määrä on kymmenessä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Siitä huolimatta Suomi on OECD-tilastossa neljänneksi vähiten korvauksia maksava valtio. Kustannusperusteinen malli vuotuisella omavastuulla yhdistettynä muiden terveydenhoitokustannusten maksukattoihin edistäisi tätä tavoitetta. Uudistuksen yhteydessä tulee karsia turhia hallintokustannuksia sekä tarpeettomia lääkärinlausuntoja, jotta lääkäreiden työpanosta voitaisiin ohjata varsinaiseen potilastyöhön.

Kristillisdemokraatit toteavat tavoiteohjelmassaan. että hyvinvointiyhteiskunnassa lääkärinvastaanotolle ei jonoteta viikkoja.

- Suurimpia ongelmia terveydenhuollossa ovat pitkät odotusajat ja henkilöstön määrän riittämättömyys. Väestön ikäjakauman voimakas painottuminen vanhusväestöön tulee aiheuttamaan eläkemenojen ohella myös hoivakustannusten kasvuun. Ongelmaa pahentaa lisäksi muuttoliike. Paheneva lääkäripula on tuleville vuosille ennakoidun terveydenhuollon kriisin ensioireita. Terveydenhuollon työntekijöiden määrä ja ammattitaito voidaan taata vain riittävällä ja laadukkaalla koulutuksella, esittää puolue.

Kristillisdemokraatit toteavat, että terveydenhuollon henkilökunta on ylikuormitettua ja potilasjonot moniin hoitoihin ovat pitkät.

- Erikoissairaanhoidon ruuhkautuminen tulee yhteiskunnalle kalliiksi. On lyhytnäköistä säästämistä antaa potilaiden odottaa sairauspäivärahalla tai toimintakyvyttömänä viikko- tai kuukausikaupalla leikkausta, jonka suorittaminen maksaisi vähemmän kuin kuukauden sairauspäivärahat.

Puolue toteaa, että elintapasairauksia tulee ehkäistä nykyistä tehokkaammin.

- Etenkin lisääntyneet päihdeongelmat vaativat kasvavan osuuden terveydenhuollon kustannuksista. Tupakan ja päihteiden käytön vähentämistä on tehokkaasti edistettävä erilaisin kampanjoin ja esimerkiksi työterveyshuollon välityksellä. Päihteiden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat vuosittain noin viiden miljardin euron luokkaa. Suuruusluokan hahmottamista auttaa mainitun summan vertailu mm. kansallista terveydenhuoltoa tarkastelleen työryhmän, Kansallisen terveysprojektin, esittämään lisärahoitustarpeeseen, joka on noin yksi miljardi euroa.

Kristillisdemokraatit muistuttava, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluva toimiva perusterveydenhuolto on turvattava jokaisessa Suomen kunnassa.

- Kunnille kuuluu palvelujen järjestämisvastuu, valtiolle ohjaus ja rahoituspohjan edellytysten turvaaminen. Valtiovallan on laadittava toimenpideohjelma Kansallisen terveyshankkeen esittämien suositusten pohjalta ja laadittava rahoitussuunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi. Kriittiset hankkeet ovat hoitoon pääsyn turvaaminen, psykososiaalisten palvelujen kehittäminen, vanhustenhoito ja työttömyyshuolto.

Puolue esittää, että kaikille yli 75-vuotiaille on tarjottava kaksi ennaltaehkäisevää kotikäyntiä vuodessa.

Kristillisdemokraatit korostavat toimivaa avoterveydenhuoltoa sekä perusterveydenhuoltoa kansanterveyden perustana.

- Yhteistyön lisääminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, sekä myös kuntien kesken on tarpeen.

Puolue toteaa työskentelevänsä myönteisten ja elämää suojelevien arvojen vahvistamiseksi yhteiskunnassa.

- Suomessa tehdään keskimäärin kymmenen aborttia jokaista 51 syntyvää lasta kohden. Tavoitteena tulee olla, että aborttien tekemisen tarve laskee tuntuvasti eikä kenenkään tarvitsisi tehdä aborttia ainakaan taloudellisista syistä. Sosiaalisin perustein tehdyt abortit ovat ristiriidassa perustuslain edellyttämän ihmiselämän ainutlaatuisen arvon kunnioittamisen kanssa. Aborttia harkitseville naisille ja pareille on esitettävä vaihtoehtoja ja heille tulee olla tarjolla nopea pääsy puolueettomaan neuvontaan esimerkiksi terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai perheneuvonnan kautta. Ehkäisyssä käytettävien hormonivalmisteiden tulee olla saatavina vain reseptillä.

Kristillisdemokraatit toteavat tavoiteohjelmassaan, että he eivät hyväksy eutanasiaa.

- Kuolevien inhimillistä saattohoitoa tulee mielestämme kehittää. Elämän kunnioittamisen ja suojelemisen tulee olla selkeä periaate myös tieteellisen tutkimuksen rajoja määriteltäessä. Ihmisalkioiden tai sikiöiden välineellistävää hyötykäyttöä tieteellisessä tutkimustoiminnassa taikka ylimääräisten hedelmöitettyjen munasolujen tuottamista lapsettomuushoitojen yhteydessä ei tule Kristillisdemokraattien mielestä sallia.

LIBERAALIT

Liberaalien vaaliohjelmassa on myös yksi osio omistettu terveydenhuollolle. Siinä todetaan avaintavoitteena kaudelle 2003-2007, että valtiovallan on pystyttävä antamaan kansalaisilleen hoitotakuu.

- Kansalaisille on annettava hoitotakuu julkisin varoin kustannettaviin hoitoihin. Hoitotakuu antaa kansalaisille mahdollisuuden valita hoitopaikkansa.

Liberaalit esittävät, että nykyinen ansiotuloihin sidottu sairausvakuutusjärjestelmä pitää muuttaa aidoksi vakuutuspohjaiseksi järjestelmäksi.

- Valtio subventoi lakisääteisen sairausvakuutuksen hintaa niin, että sen kustannukset pysyvät kohtuullisina kaikille vakuutettaville.

Puolueen mielestä julkisen terveydenhuollon resurssit tulee kohdentaa hallinnosta hoitohenkilökuntaan.

- Pätkätöillä keinottelu on lopetettava.

Liberaalien mukaan julkisin varoin kustannettavaa palvelutuotantoa on avattava yksityiselle kilpailulle.

- Samalla palveluita on ammattitaitoisesti kilpailutettava. Kriteereinä on palveluiden laatu ja niiden kustannukset.

Puolue katsoo, että yksityisen palvelutuotannon korvaukset pitää nostaa samalle tasolle kuin julkisen palvelun todelliset kustannukset.

Lisäksi sen mielestä ennaltaehkäisevä päihdevalistus ja haittojen minimointi ovat parasta päihdepolitiikkaa.

- On edistettävä asiakaslähtöistä päihdeongelmien hoitoa eri vaihtoehdoin.

PERUSSUOMALAISET

Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmassa todetaan, että terveydenhuollossa on hoitopäätökset aina tehtävä potilaan ja ihmisen tarpeiden perusteella.

- Raaka rahavalta ei saa tunkeutua terveydenhoitomme ytimeen. Suomen on oltava maa, jossa sairaista huolehditaan, eikä vanhuksia ja vammaisia jätetä heitteille. Julkisen vallan tärkein tehtävä on jokaisen ihmisen perustarpeiden takaaminen.

Puolue esittää, että vanhusten hoitoon tulee sijoittaa lisää hoitohenkilökuntaa ja voimavaroja.

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa todetaan, että huumeongelma leviää Suomessa rappeuttavan syövän tavoin.

- Perussuomalaiset kannattavat kovia otteitta ja nollatoleranssia huumeasioissa. Huumeiden käytön ja hallussapidon on kaikissa tapauksissa johdettava riittävän ankariin ja tehokkaisiin seuraamuksiin.