Terveystutkimus myötätuulessa SuomiAreenassa
SuomiAreenan Huomisen terveys -päivä kokosi päättäjät keskustelemaan tulevaisuuden terveydenhuollosta sekä lääketieteellisen tutkimuksen edellytyksistä Suomessa. Kansanedustajat lupailivat korjausliikkeitä niin rahoitukseen kuin lainvalmistelun avoimuuteenkin.
Eeva Kalli, Touko Aalto, Eeva-Johanna Eloranta ja Matias Marttinen katsoivat, että lääketieteellisen tutkimuksen edellytyksiä Suomessa on parannettava.
Huomisen terveys -keskustelu veti kiinnostunutta yleisöä koko päiväksi Porin rantalavalle.
Hanna Kosonen, Saara Hyrkkö ja Hanna Sarkkinen toivoivat tutkimusorganisaatioihin työrauhaa.
Suomella voisi olla edellytyksiä lääketieteellisen tutkimuksen kärkimaaksi, mutta kansainvälinen vetovoimamme on hiipunut. Esimerkiksi kliinisen tutkimuksen rahoitus on karkeasti puolittunut viimeisen vuosikymmenen aikana.
Kansanedustajat Hanna Kosonen (kesk.), Saara Hyrkkö (vihr.) ja Hanna Sarkkinen (vas.) vakuuttivat, että hallitusohjelma tuo lisää rahaa ja työrauhaa tutkimusorganisaatioihin – ja huomauttivat samalla, ettei rahoituksen taso seuraavalla budjettikaudella vielä tyydytä.
Eeva-Johanna Eloranta (sd.) totesi, ettei kliinisen tutkimuksen huolestuttava väheneminen liity ainoastaan rahaan vaan myös aikaan.
– Vaikka lääketeollisuudella olisi halua suorittaa tutkimuksia, lääkäreiden ja hoitajien työaika ei riitä. Tulisi kirjata, että tutkimus kuuluu jokaisen sairaanhoitopiirin strategisiin tavoitteisiin ja resursseja vapautetaan tutkimukselle.
Eeva Kalli (kesk.) näki kliinisen tutkimuksen mahdollisuutena lisätä myös perusterveydenhuollon vetovoimaa. Matias Marttinen (kok.) korosti nuorten lääkäreiden asemaa.
– Oleellinen kysymys kuuluu, kuinka saadaan nuoret lääkärit motivoitumaan tutkimuksesta. Se vaatii rahoituksen lisäksi järkeviä olosuhteita.
Lainvalmistelun avoimuus ja laatu nousivat rahoituksen ohella päivän keskeisiksi teemoiksi: myös sääntelyn avoimuudessa ja ennakoitavuudessa Suomen on sanottu pudonneen hyvältä kansainväliseltä tasolta.
Saara Hyrkkö toivoi, että jatkossa tutkijat ja tiedeyhteisö saataisiin varhaisemmassa vaiheessa sisäänrakennetusti osaksi lainvalmistelua.
– Etujärjestöt ja yritykset lobbaavat aktiivisesti ja yhteistyö toimii. Toivoisin, että myös tutkijat ja professorit lobbaisivat minua!
Tamron Kai Kaasalainen ja AstraZenecan Nina Ekholm toivoivat ennustettavuutta esimerkiksi roadmappien kautta. Kansanedustajat pitivät ajatusta sinänsä kannatettavana, mutta näkivät tarkkuustason haasteena: liian yleinen suunnitelma on yhdentekevä.
– Toivottavasti pääsemme kulttuuriin, jossa valmistelutyötä tehdään pitkäjänteisemmin ja sidosryhmiä osallistetaan varhaisemmin. Samaan aikaan on ristiriitainen paine tehdä lainsäädäntöä nopeasti, Hanna Sarkkinen totesi.
Tiede- ja kulttuuriministerinä syksyllä aloittava Hanna Kosonen arvioi, että sote-lakien valmistelu tukki viime hallituskaudella muiden asioiden etenemisen.
– Tällä alalla on paljon lainsäädäntöä, jonka pitää olla kunnossa, jotta julkinen puoli ja yritykset pääsevät toimimaan kunnolla. Toivottavasti nyt vapautuu energiaa muuhun tarpeelliseen.
Huomisen terveys -päivän järjestivät Lääkäriliitto, Lääketeollisuus ja Sailab – MedTech Finland.
