Sekä yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) että erikoislääkärikoulutukseen sisältyy yhdeksän kuukauden terveyskeskusjakso. Sitä koskevat määräykset eivät ole yhteneviä ja tilanne kentällä on osin epäselvä.

Suomessa valmistuvien lääkärien laillistamisjärjestelmä muuttui toukokuussa 2011 pitkällisen valmistelun jälkeen. Samassa yhteydessä aiemman perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nimi muuttui yleislääketieteen erityiskoulutukseksi, eikä sitä vaadita enää itsenäisten ammatinharjoittamisoikeuksien saavuttamiseen Suomessa. Yleislääketieteen erityiskoulutukseen (YEK) sekä erikoislääkärikoulutukseen molempiin sisältyy yhdeksän kuukauden mittainen terveyskeskusjakso. Sitä koskevat määräykset poikkeavat jossain määrin toisistaan. Tilanne kentällä on edelleenkin osin epäselvä ja esimerkiksi Lääkäriliittoon tulee asiasta kyselyjä erikoistuvilta lääkäreiltä ja työnantajilta.

Yliopistot, STM, OKM, Valvira ja Lääkäriliitto keskustelivat tilanteesta erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisessa neuvottelutilaisuudessa 19. marraskuuta.

Kaksoislaillistuksen poisto

Perusterveydenhuollon lisäkoulutus eli ns. eurolääkärikoulutus oli aiemmin Suomessa edellytys itsenäisten ammatinharjoittamisoikeuksien saamiseen yleislääkärinä. Tämä ns. kaksoislaillistus poikkesi muiden EU-maiden tulkinnasta.

Terveydenhuollon ammattihenkilöstä annettua lakia muutettiin siten, että 1.5.2011 jälkeen Suomessa valmistuneet lääkärit laillistetaan suoraan lääketieteen lisensiaattitutkinnon jälkeen. Ne lääkärit, joilla tuolloin oli perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittaminen kesken, saivat samassa yhteydessä täyslaillistuksen. Mahdollisesti kesken olleen perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen suorittamisesta ei kuitenkaan saanut tässä yhteydessä todistusta.

Yleislääketieteen erityiskoulutus

Perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen nimi muuttui toukokuussa 2011 yleislääketieteen erityiskoulutukseksi (YEK), mikä on suora käännös ammattipätevyysdirektiivissä olevasta termistä (specific training in general medical practice). Uudistuneen lainsäädännön ja sen perustelujen mukaan YEK:n suorittamista edellytetään yleislääkäreiltä, jotka aikovat toimia sosiaaliturvan piirissä Suomen ulkopuolella EU/ETA-maissa.

Suomessa lääkärin toimintaa varten tämän koulutuksen suorittaminen ei ole pakollista. Nykyisin tästä huolimatta varsin suuri osa nuorista lääkäreistä suorittaa YEK:n joko ennen erikoislääkärikoulutusta tai yhtaikaa sen kanssa.

YEK:n pituus on EU-tasolla kolme vuotta. Suomessa valmistuneilla lääkäreillä on kuitenkin edelleen poikkeuslupa, jonka mukaan yksi vuosi peruskoulutuksesta voidaan laskea tähän kolmeen vuoteen, jolloin LL-tutkinnon jälkeisen koulutuksen pituus on kaksi vuotta. Tästä vähintään yhdeksän kuukautta tulee suorittaa terveyskeskuksessa.

YEK:iin kuuluva yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu on suoritettava palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään. Tätä rajausta ei sovelleta kuitenkaan sellaisiin lääkäreihin, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen ennen 1.9.2010.

Erikoislääkärikoulutus

Kaikkien alojen erikoislääkärikoulutukseen sisältyy (myös uudistetun, 1.1.2013 voimaan tulevan erikoislääkäritutkintoasetuksen mukaan) yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa suoritettua palvelua. Tätä koskevat määräykset muuttuivat siten, että ne koskevat erikoistuvia lääkäreitä, jotka ovat saaneet tiedekunnalta opinto-oikeuden 1.8.2011 lähtien ja jotka suorittavat terveyskeskuspalvelua 1.8.2011 lähtien. Aiemmin suoritetut palvelut hyväksytään voimassa olleiden vaatimusten mukaisesti.

Terveyskeskusjakson aikana erikoistuvan lääkärin tulee tutustua monipuolisesti terveyskeskuksen useaan toiminta-alueeseen. Terveyskeskusjakso suoritetaan tiedekunnan yleislääketieteen oppialan hyväksymissä terveyskeskuksissa, jotka täyttävät koulutussopimuksissa määritellyt laatukriteerit (taulukko 1).

Terveydenhuoltolain toukokuussa 2011 uudistetussa 60. §:ssä todetaan: "Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksiin sisältyvästä yhdeksän kuukauden kestoisesta terveyskeskuskoulutuksesta johtuvista kustannuksista suoritetaan valtion varoista korvaus vain, jos terveyskeskuskoulutuksessa on varmistettu kansanterveystyön sekä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon yhteistyön osaaminen. Terveyskeskuskoulutusta suorittavalle on lisäksi nimettävä ohjaaja, jonka tulee olla palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään ja jonka tulee varmistaa koulutuksen laatu ja kehittäminen."

Terveydenhuoltolain perusteluissa todetaan hallituksen esityksessä 326/2010: "Vaatimus ohjaajan palvelussuhteesta kuntaan tai kuntayhtymään ei rajoita perustuslain mukaista ammatinharjoittamisvapautta. Palvelussuhde on ainoastaan edellytys valtion korvauksen suorittamiselle eikä se vaikuta esimerkiksi yliopiston päätökseen koulutuksen hyväksymisestä osaksi erikoislääkäritutkintoa."

Lain ja sen perusteiden lisäksi tulee ottaa huomioon esimerkiksi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiasta antama mietintö (StVM 54/2010): "Laadullisten kriteerien täyttyminen terveyskeskuskoulutuksessa on tärkeä mm. sen vuoksi, että terveydenhuollon tuottamistavat ovat muuttuneet eikä laissa edellytetä, että koulutettava on koulutuksen aikana palvelussuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään."

Lainsäädännön ja sen perustelujen mukaan siis erikoislääkärikoulutuksessa olevan lääkärin koulutuksen hyväksyttävyys ei saa edellyttää palvelussuhdetta kuntaan tai kuntayhtymään. Erikoistuvan lääkärin ohjaajalta vaadittu palvelussuhde kuntaan tai kuntayhtymään on edellytys EVO-korvauksen saamiselle.

Suositeltavaa on, että lääkärit valmistumisensa jälkeen kirjoittautuvat yliopistoon suorittamaan joko erikoislääkärikoulutusta tai YEK:iä (tai molempia).

Lääketieteelliset tiedekunnat tekevät päätökset palvelujen hyväksymisestä koulutuksiin.