Terveyserot kasvavat – mitä voimme tehdä?
Voidaanko terveyseroja oikeasti kaventaa? Aihetta käsiteltiin tämänvuotisessa lääketieteen etiikan päivän seminaarissa.
Suomen terveyspolitiikan tavoitteena on jo vuosikymmenten ajan ollut väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Tavoitetta ei kuitenkaan ole saavutettu, vaan päinvastoin terveyserot ovat kasvaneet.
– Terveyserojen taustalla on monimutkainen vyyhti eri tekijöitä kuten henkilön asema yhteiskunnassa, elinympäristö ja elintavat, terveyspalvelujen saatavuus ja käyttö, totesi Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.
– Seuraammeko vain katseella erojen kasvamista, vai teemmekö jotain? Terveyserojen kaventaminen on välttämätöntä, Myllymäki sanoi.
Eroon piilopriorisoinnista
Palveluvalikoimaneuvoston pääsihteeri Ilona Autti-Rämö valotti priorisointia keinona kaventaa terveyseroja.
– Usein priorisointi tulkitaan negatiivisesti, kun se pitäisi tulkita positiivisesti mahdollisuuksien yhdenvertaisuudeksi: miten saavutetaan väestön kannalta paras terveyshyöty käytettävissä olevilla resursseilla.
– Nykytilanteessa meillä on paljon piilopriorisointia. Jotkut sairaudet ja hoitomenetelmät ovat arvostetumpia kuin muut, ja niihin satsataan. On myös osaoptimointia, "minun potilaani ovat tärkeämpiä" ajattelua, jolloin tietoisesti tai tiedostamatta jätetään tekemättä jotain muuta. Pidän tätä huolestuttavana, Autti-Rämö sanoi.
– On priorisoitava kaikessa koko väestölle koituvaa terveyshyötyä ja vältettävä ylidiagnostiikkaa ja ylihoitoa. Resurssien rajallisuus on tunnustettava, ja sairauksien keskinäinen arvottaminen lopetettava. Priorisointia koskevan päätöksenteon on myös oltava julkista, Autti-Rämö painotti.
Huomiota ennaltaehkäisyyn
Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta esitteli terveyseroihin liittyvää tilastotietoa. Hän toi esiin muun muassa, että Suomessa on suhteellisen matala kuolleisuus hoidettaviin kuolinsyihin kuten rintasyöpään tai verenpainetautiin, mutta korkea kuolleisuus ehkäistävissä oleviin kuolinsyihin kuten itsemurhiin tai alkoholiin liittyviin sairauksiin. Ennaltaehkäisyyn kannattaisi siis panostaa nykyistä enemmän.
Varhaisten interventioiden kautta voidaan estää elinikäisiä ongelmia. Tästä esimerkkinä on Voimaperheet-malli, jota professori Andre Sourander esitteli seminaarissa. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa kehitetyssä toimintamallissa yhdistyvät lapsen käytösongelmien varhainen tunnistaminen sekä internetin ja puhelimen välityksellä tarjottava vanhempainohjaus.
– Lapsuuden käytösongelmien ja aikuisiässä ilmenevien sosiaalisten ja mielenterveyden ongelmien välillä on vahva yhteys. Digitaalisten matalan kynnyksen palvelujen avulla voidaan edistää siirtymää kuormittuneista, hintavista ja käyttäjilleen raskaista erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn, Sourander totesi.
Lääketieteen etiikan päivä seminaari pidettiin Helsingissä 5.11.2019. Tilaisuuden järjesti Lääkäriliiton eettinen neuvottelukunta.
Vuosittain järjestettävä etiikkaseminaari juhlistaa Maailman lääkäriliiton perustamista. Päivän tarkoituksena on nostaa keskusteluun ajankohtaisia lääketieteen etiikkaan, ihmisoikeuksiin ja hyvinvointiin liittyviä aiheita.
