Terveydenhuollon resurssit on saatava kuntoon

Jonotusajat julkiseen terveydenhuoltoon ovat paikoin pitkät. Palvelut pitäisi tarjota kaikille ­potilaille viivytyksettä, ja kohtaamisiin pitäisi varata riittävästi aikaa.

Lauri Vuorenkoski

Tapani Hämäläinen

Lääkäriliiton parivuotisessa Terveydenhuollon korjaussarja -hankkeessa kirkastettiin toimivan ja kestävän terveydenhuollon periaatteita. Tuloksena on kymmenen uutta teesiä.

Liiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski on ollut mukana kiteyttämässä teesejä. Ensimmäinen teesi tarttuu terveydenhuollon resursseihin. Hoidontarpeen arviointi ja välttämättömien päivystyspalvelujen saanti tulee tarjota kaikille viivytyksettä.

– Erityisesti perusterveydenhuollon jonotusajat ovat Suomessa pitkiä verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Palveluihin pääsy voi kestää pahimmillaan kuukausia. Hoitotakuun määrittelemät aikarajat ovat pitkiä, mutta näitäkään ei aina pystytä noudattamaan, Vuorenkoski toteaa.

– Ongelmia tuottaa myös se, että vastaanottoajat ovat usein liian lyhyitä. Lääkäri ei aina ehdi perehtyä kunnolla potilaan kokonaistilanteeseen. Saamatta voi jäädä myös tarvittava ohjaus terveyden ylläpitämiseen ja sairauksien ehkäisyyn. Liian lyhyeksi mitoitetuista vastaanotoista saatavat säästöt näkyvät moninkertaisina kustannuksina muualla.

Mitkä ovat riittävät palvelut?

HUS:n perusterveydenhuollon yksikön johtaja Tapani Hämäläinen pitää teesiä kannatettavana, mutta näkee siinä tulkinnanvaraisuuksia.

– Lähtökohtaisesti on helppo olla samaa mieltä teesin kanssa. Riittävät terveydenhuollon palvelut tulee tarjota kaikille, lakikin siihen velvoittaa. Mutta mikä on riittävää? Sen voi tulkita monin tavoin. Pitäisi olla luotettavat mittarit, Hämäläinen sanoo.

Hänen mielestään keskusteluissa asetetaan usein vastakkain resurssien lisääminen ja toiminnan tehostaminen. Yhteisymmärrystä on vaikea saavuttaa.

– Oikeasti tarvitsemme sekä lisää resursseja että tehokkaampaa toimintaa. Kummallakin rintamalla pitää edetä.

– Suomalaisessa perusterveydenhuollossa on paljon korjattavaa. Usein katsotaan vain talon yhtä nurkkaa, kun pitäisi katsoa koko taloa.

– Koronapandemia on kasvattanut hoitovelkaa ja hidastanut kehitystoimintaa. Kun koronatilanne joskus paranee ja hoitovelkaa puretaan, huomio kiinnittyy helposti erikoissairaanhoitoon. Pelkona on, että perusterveydenhuoltoon ei taaskaan saada parannusta, Hämäläinen sanoo.

Kokonaisajankäyttö on olennaista

Hämäläinen pitää erittäin tärkeänä sitä, että jokaiseen potilaan ja lääkärin kohtaamiseen varataan riittävästi aikaa. Pelkät yksittäisten vastaanottojen minuuttimäärät eivät kuitenkaan ratkaise.

– Kokonaisajankäyttö on olennaista. Kokenut yleislääkäri pystyy hoitamaan potilaan nopeammin kuin monet, joille sama tehtävä on pilkottu, Hämäläinen arvioi.

– Pitkäaikaiset potilas-lääkärisuhteet ovat olennaisia, etenkin silloin, kun kyse on monisairaista potilaista. On otettava huomioon potilaan yksilölliset, kokonaisvaltaiset tarpeet. Lääketieteellisiä perusteita ei voi ajatella tyhjiössä.

› Lääkäriliiton terveydenhuollon teeseistä kerrotaan teesi kerrallaan lehden tulevissa numeroissa muutaman viikon välein. Kaikki terveydenhuollon teesit löydät liiton verkkosivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi/teesit.

Teesi 1:

Terveydenhuollon resurssien tulee olla riittävät, jotta hoito voidaan antaa ilman kohtuuttomia viipeitä.

• Välttämättömien päivystyspalvelujen tulee olla kaikkien saatavilla viivytyksettä.

• Kaikilla tulee olla oikeus hoidontarpeen arvioon viivytyksettä.

• Hoidon kiireellisyys arvioidaan ja toteutetaan lääketieteellisin perustein.

• Jokaiseen potilaan ja lääkärin kohtaamiseen varataan riittävästi aikaa.

• Potilaille tulee tarjota hänen tilanteeseensa sopivaa ohjausta terveytensä ylläpitämiseen ja sairauksien ehkäisyyn.

• Potilaille tulee tarjota mahdollisuus pitkäaikaiseen potilas-lääkärisuhteeseen.