Jatko- ja täydennyskoulutus huolestuttaa Karjalan tasavallan lääkäreitä, sillä heidän palkkauksensa riippuu täydennyskoulutuksen määrästä. Tasavalta on sitoutunut hoitamaan täydennyskoulutuksen, jossa lääkärien tulisi käydä kolmen ja viiden vuoden välein. Karjalan taloudellisten vaikeuksien vuoksi koulutukseen ei kuitenkaan aina pääse.

Paikalliset lääkärit kuuluvat Karjalan terveydenhuoltoalan ammattijärjestöön, johon alueen 3 000 lääkärin lisäksi kuuluu noin 18 000 muuta terveydenhuoltoalan ammattilaista. Omaa liittoa lääkärit eivät tunnu haluavan perustaa.

Lääkärijärjestöjen kehitysyhteistyöneuvottelukunnan edustajat tutustuivat syyskuussa Karjalan tasavallan ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon ja Petroskoin kaupunginsairaalaan paikallisten kollegojen opastuksella. Tapaaminen johtaa yhteistyöhön terveydenhuoltoalan ammattijärjestön kanssa.

Lääkärijärjestöjen kehitysyhteistyöneuvottelukunnan edustajat kävivät syyskuussa tapaamassa Karjalan tasavallan lääkäreitä. Neuvottelukunnasta matkalle osallistuivat puheenjohtaja Eeva Kuuskoski, Inna Ilivitzky ja Pirkko Valtola sekä sihteeri Juha Kiehelä. Tapasimme Karjalan tasavallan terveydenhuoltoalan ammattijärjestön johdossa olevat kollegat Irina Smirnovan ja Ludmila Seburajevan. Lisäksi mukana oli hyvin Suomea puhuva kollega Olga Lebedeva.

Isäntien opastuksella tutustuimme Petroskoin kaupungin erikoislääkärijohtoiseen sairaanhoitoon ja ennaltaehkäisevään toimintaan koko tasavallan alueella. Petroskoin 620-paikkainen kaupunginsairaala on toiseksi suurin Karjalan tasavallassa. Sairaalaan kuuluu ensiapuasema ja aikuisten traumatologian osasto, ja se on auki joka päivä. Vuosittain hoidetaan 20-22 000 potilasta, keskimääräinen hoitoaika on 14 päivää. Koska vanhainkoteja ei ole, sairaalassa on paljon vanhuksia. Kotikäyntejä tehdään vuosittain noin 93 000. Käynnillä ovat mukana päivystävä lääkäri, apulaislääkäri ja kuljettaja.

Sairaalan henkilökuntaan kuuluu kaikkiaan 286 lääkäriä, 400 välskäriä (sairaanhoitajaa), hoitajia ja siivoojia. Kuljettajia on 907, ja he työskentelevät neljässä vuorossa. Yliopistolla on iso sairaala, mutta myös ensiapusairaalan neljällä osastolla on opiskelijoita. Lisäksi Petroskoissa on merimiessairaala, jonka ylläpito kuuluu Venäjän Federaatiolle.

Petroskoin kaupunginsairaalassa on yhteensä yhdeksän osastoa, joista seitsemän on suuria 75-paikkaisia osastoja ja kaksi noin 40-paikkaista. Sairaalalla on käytössään röntgen, ultraäänilaite, ECHO-kardioskooppi, endo-skooppi ja laser. Laboratoriotutkimukset tehdään käsin, koska laitteista on puutetta.

TÄYDENNYSKOULUTUS PALKKAUKSEN PERUSTANA

Lääkärien koulutus kestää seitsemän vuotta, joista viimeinen vuosi on käytännön harjoittelua. Täydennyskoulutuksessa pitäisi käydä kolmen ja viiden vuoden välein, mutta se ei aina ole mahdollista taloudellisista syistä. Täydennyskoulutuksen kustantaminen on kaupungin tai sairaalan vastuulla, mutta tätä nykyä siihen ei saa rahoitusta. Lääkärien ammattitaitoa arvioidaan luokituksella yhdestä kolmeen. Täydennyskoulutus antaa mahdollisuuden siirtyä luokasta toiseen, mikä samalla merkitsee noin 20 %:n palkankorotusta luokkaa kohden. Kakkosluokan tason voi saavuttaa viiden vuoden lisäkoulutuksella, ensimmäisen luokan tason seitsemän vuoden lisäkoulutuksella. Karjalan tasavalta on sitoutunut hoitamaan jatkokoulutuksen.

Karjalan tasavallassa työskentelee noin 3 000 lääkäriä, heistä Petroskoissa 1 200. Kaksi kolmasosaa lääkäreistä on naisia. Kahdeksankymmentä prosenttia lääkäreistä on valmistunut Petroskoin yliopistosta, jonka lääketieteellinen osasto on perustettu vuonna 1960. Karjalan tasavaltaan määrättiin aikaisemmin lääkärit muualta Neuvostoliitosta. Joka puolella tasavaltaa on lääkäreitä, avointa paikkaa hakee yleensä neljä lääkäriä.

Terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut ovat potilaalle maksuttomia, lääkkeistä on kuitenkin viime aikoina pitänyt maksaa avohoidossa. Usein lääkkeitä ei ole saatavilla julkiselta sektorilta, ja potilas joutuu hankkimaan lääkkeensä itse.

Sairaaloissa noudatetaan palkkataulukkoa, jossa on neljätoista palkkaluokkaa. Ylilääkärit kuuluvat palkkaluokkaan 14, nuoret lääkärit aloittavat palkkataulukon luokasta yhdeksän ja etenevät siitä yleensä palkkaluokkaan 11. Hoitajien keskipalkkaluokka on yhdeksän. Venäjällä tuli huhtikuun alusta voimaan laki, jolla terveydenhoitohenkilökunnan palkkoja nostettiin 50 %. Määräystä ei kuitenkaan ole noudatettu Karjalan tasavallassa. Ammattijärjestö taistelee nyt lain noudattamisen puolesta ja pyrkii neuvotteluissa nostamaan peruspalkkaa, joka tietysti nostaisi myös lääkärien palkkoja.

NAISLÄÄKÄRI VOI SIIRTYÄ ELÄKKEELLE JOPA 50-VUOTIAANA

Lääkärien ja muun hoitohenkilökunnan työaika on 37 tuntia. Naisilla on mahdollisuus siirtyä eläkkeelle 50-vuotiaina, miehillä 55-vuotiaina. Eläke on kuitenkin varsin pieni, joten halukkuus työssä jatkamiseen on suurta. Lääkäri voi jatkaa työssään niin kauan kuin hän ylilääkärin arvion mukaan siihen kykenee. Lääkärit työskentelevät kahdessa ryhmässä: päivystävät ja ei-päivystävät lääkärit. Työaika on molemmissa sama, ryhmää vaihdetaan 3-4 kuukauden välein. Lääkärit ilmeisesti tekevät enemmänkin kuin 37 tuntia viikossa, ja tämä työ on ilmaista. Jokaisessa sairaalassa on ammattijärjestön edustaja, joka on yleensä aina lääkäri. Ammattiliiton edustaja on aina mukana sairaalan palkoista neuvoteltaessa.

Sekä lääkäreitä että hoitajia tuntuivat huolestuttavan jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuudet; lääkäreitä erityisesti sen vuoksi, että täydennyskoulutus muodostaa palkkauksen perustan.

Tapaamamme lääkärit suhtautuivat epäilevästi oman liiton perustamiseen. He eivät nähneet siihen tarvetta, koska nykyistäkin ammattijärjestöä johtavat lääkärit. Lisäksi he toivat esille, että pienikin jäsenmaksulisä olisi liikaa lääkärikunnalle.

Useiden keskustelujen pohjalta syntyi yhteinen näkemys, johon myös paikalliset kollegat ja eri lääkäriyhdistyksen edustajat yhtyivät, että Suomen Lääkäriliiton ja Karjalan lääkärien välinen yhteistyö on tarpeen. Lisäksi katsottiin, että toiminta tulisi kanavoida Karjalan terveydenhuoltoalan ammattijärjestön kautta, koska se on lääkärien osalta kattavin järjestö ja ainoa järjestö, jolla on edes vähäisiä resursseja toimia koordinoivana elimenä. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestöön kuuluvat lähes kaikki kolmetuhatta Karjalan tasavallan alueella toimivaa lääkäriä sekä lisäksi noin 18 000 muuta terveydenhuoltoalan ammattilaista. Ammattijärjestön puheenjohtaja Irina Smirnova nauttii lääkärikunnan luottamusta.

Jatkokeskusteluissa päädyttiin siihen, että Karjalan terveydenhuoltoalan ammattijärjestön kanssa tehdään yhteistyösopimus, joka koskee lääkärien välistä yhteistoimintaa. Sopimus olisi muodoltaan lyhyt runkosopimus, jonka Karjalan terveydenhuoltoalan ammattijärjestö toimittaa Lääkäriliittoon hyväksyttäväksi lääkärijärjestöjen kehitysyhteistyöneuvottelukunnassa.

Lisäksi laaditaan vuosisuunnitelma, jonka pohjalta tehdään talousarvio. Vuosisuunnitelma käytiin läpi, ja sen perusteella päätettiin anoa Suomen ulkoministeriöstä lähialueyhteistyötukea kansalaisjärjestötoimintaan. Tukea haettaisiin ensin Terveellinen ympäristö -aiheisen seminaarin valmisteluun ja sen jälkeen Karjalan terveydenhuoltoalan ammattijärjestön toimiston varustamiseen mm. telefax/tietokoneyhteyksin.