Sopimiseen ei ole oikotietä

Kuuntele hyvin ja asetu toisen asemaan, sillä sopiminen on pohjimmiltaan hyvää vuoro­vaikutusta. Näitä Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen oppeja ­kuultiin luottamusmiesten ja esimiesten yhteisillä neuvottelupäivillä.

– Tunteet ovat aina järkeä kovempaa valuuttaa, sanoi Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja, edellinen valtakunnansovittelija Minna Helle.

Kun pitää nimetä yksittäinen tyypillinen neuvottelutilanteiden kompastuskivi, se on helppo löytää. Pahimmillaan osapuolet puhuvat paljon, mutta eivät kuuntele toista.

– Ihmisillä on tapana lukkiutua omiin näkemyksiinsä, eikä osata katsoa asioita toisten näkökulmasta, Minna Helle sanoo.

Helle muistuttaa, että asiat eivät myöskään riitele, vaan ihmiset tekevät asioista riidan, vaikka usein kuulee toista väitettävän. Sellaista riitaa ei olekaan, jota ei pystyttäisi sopimaan.

Jaa tietoa, synnytät luottamusta

Neuvotteluissa vastapuolelta usein pantataan tietoa. Asioiden taustalla on jotain, mutta sitä ei haluta kertoa. Helteen mukaan ihmiset suorastaan pelkäävät, että toinen käyttää tietoa hyväkseen, jos kertoo liikaa.

– Olen nähnyt monen asian ratkeavan, kun molemmat osapuolet ovat olleet avoimempia. Avoimuus vaatii kuitenkin luottamusta. Luottamus puolestaan syntyy avoimuudesta.

– Kaikilla meillä on ennakkoluuloja. Joku voi ajatella että ammattiyhdistysliikkeen tai työnantajan edustajat ovat tietynlaisia. Aina tulisi kuitenkin nähdä yksilö roolin takana. Muuten kerromme tarinan toisen ihmisen puolesta.

Tuo esille taustat ja tunteet

Helle muistuttaa asioiden taustoittamisen merkityksestä. Jos vaikka on ongelmia jaksamisen kanssa, saatetaan vaatia lisää ylityökorvauksia. Tällöin todellinen työhyvinvointiin liittyvä ongelma jää piiloon, ja työnantaja saattaa kuvitella, että työntekijät haluavat vain lisää palkkaa.

– Tyypillinen sudenkuoppa neuvotteluissa on tunteiden huomioimatta jättäminen ja liika järkiargumenttien käyttö.

Jos huono fiilis on jo päässyt syntymään, sitä ei uusien järkiargumenttien avulla pysty taklaamaan. On siis tärkeää käydä läpi, miltä henkilöistä tuntuu, jotta päästään eteenpäin. Toisen aliarviointi ja vähättely näkyvät helposti pienissä eleissä. Tällöin ilmapiiri laskee silmissä ja ollaan taas hieman kauempana sovusta.

Neuvottelu on huolien hallintaa

Muutosvastarinta on ennen kaikkea huolia ja pelkoja. Henkilöstö miettii monia asioita, kuten riittääkö heidän osaamisensa, meneekö työpaikka alta, ja miten käy palkkakehityksen. Muutostilanteessa huolien hallinta on tärkeää, ja avainasemassa on avoin kommunikaatio.

– Osapuolten tarpeiden ja huolten kartoittaminen on kaikkein tärkein vaihe, eikä siihen yleensä käytetä tarpeeksi aikaa. Usein mennään suoraan tavoitteisiin ja aletaan vääntämään kättä niistä.

Sopimiseen ei Helteen mukaan ole oikotietä. Sopiminen on pohjimmiltaan hyvää vuorovaikutusta. Riidat eivät myöskään ratkea siten, että joku ulkopuolinen tarjoaa vastausta, vaan osapuolten on löydettävä sopu itse.

Miten sitten syntyy luottamusta tukevaa vuorovaikutusta? Avoimuuden lisäksi Helteen mukaan oleellista on tunnistaa yhteiset intressit. Henkilöstöä tulee osallistaa ja päätökset perustella hyvin. Sanojen ja tekojen on myös vastattava toisiaan, sillä kokemus ylittää aina sanat.

– Ihmiset ovat toistensa peilejä, aina voi itse ottaa ensimmäisen askeleen. Vaikeatkin riidat voidaan ratkaista neuvottelemalla.

Luottamusmiesten ja esimiesten yhteinen neuvottelupäivä oli Helsingissä 20.11.