Sisätautilääkärin tärkeimpiä luonteenpiirteitä ovat kärsivällisyys, pitkäjänteisyys ja ahkeruus, sanoo LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Vesa Ilvesmäki. - On tärkeää, että jaksaa kuunnella, mitä potilaalla on kerrottavanaan.

Ilvesmäki työskentelee ylilääkärinä Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa. Työ on suurimmaksi osaksi endokrinologian poliklinikan pitämistä. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu osastoseniorin työtä ja konsultaatiota. Sivutoiminen vastaanotto pyörii vapaa-ajalla.

Sisätaudit on yleislääketieteellinen ala, jonka aiemmille suppeille erikoisaloille voi nykyään erikoistua myös suoraan. Aikaisemmin sisätautien erikoistumiskoulutus oli kaksiosainen. Ensin opiskeltiin yleissisätauteja kuusi vuotta, jonka jälkeen oli mahdollisuus erikoistua kahdessa vuodessa sisätautien suppeille erikoisaloille, kuten kardiologiaan.

- Sisätautilääkärille on tyypillistä, että spesialiteetteja on kaksi. Yleissisätautilääkäreitä, joilla on kaikkien alan erikoisalojen koulutusta, on jatkuvasti vähemmän, Ilvesmäki sanoo.

LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkärin Marjatta Strandbergin mukaansisätautilääkärin työ vaatii kokonaisvaltaista näkemystä.

- Se sopii lääkärille, jolla on halua oppia monesta asiasta laajasti, ja joka haluaa hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti.

Strandberg on vs. kliininen opettaja Turun yliopistossa ja pitää myös vastaanottoa. Alan laajuus oli hänelle tärkeä peruste erikoisalaa valitessa. Myös työllistymisnäkymät vaikuttivat, sillä hän ei halunnut lähteä erikoistumaan aloille, joille erikoistumista oli jonotettava vuosia. Sisätauteihin liittyvä ajattelutyö sopii hänelle.

- Sisätautiala sopii ongelmanratkaisijalle ja pohdiskelijalle. On hienoa oivaltaa, mikä potilaalla on ongelmana.

Ilvesmäki korostaa myös työn sosiaalista luonnetta.

- Työ sairaalassa on luonteeltaan tiimityötä, joka vaatii hyviä yhteistyötaitoja.

Päivystys on olennainen osa työtä

Valtaosa sisätautilääkäreistä työskentelee julkisessa terveydenhuollossa. Sisätautilääkäreille päivystys tulee tutuksi, mutta sen määrä riippuu paljon yksiköstä.

- Erikoistuessa on päivystettävä, mutta valmistumisen jälkeen päivystämisen määrä määräytyy työpaikan mukaan, kertoo Strandberg, joka itse päivystää edelleen ensiavussa ja toimii myös takapäivystäjänä sisätautipuolella ja kardiologialla. Hän ei koe päivystämistä sinänsä raskaana, mutta yöpäivystäminen voi sitä olla.

- Meillä etupäivystyksen hoitavat erikoistuvat, ja isoissa sairaaloissa innokkaita takapäivystäjiäkin riittää, sanoo Ilvesmäki.

Päivystysvalmiuden kannalta laaja-alainen yleisosaaminen on sisätautilääkärille tärkeää.

Ilvesmäki kantaa hieman huolta pienten sairaaloiden päivystysvalmiudesta osaamisen keskittyessä yliopistosairaaloihin.

- Tulevaisuudessa eriytyminen jatkuu. Takapäivystäjien olisi hyvä olla yleisosaajia. Ensin olisi hyvä erikoistua yleissisätauteihin, sitten vasta suppeampaan erikoisosaamiseen.

Sisätauteihin erikoistuvista on 2000-luvulla ollut pulaa. Nyt ala vetää melko hyvin, ja yleissisätauteihin pääsee erikoistumaan helposti. Muille sisätautialan erikoisaloille pääsyä voi joutua odottamaan kauemmin. Sisätautilääkärien määrä on valtakunnallisesti hyvä, mutta painottunut yliopistopaikkakunnille.

Sisätaudeilla hyvät työllistymisnäkymät

➤ Työikäisiä sisätautien erikoislääkäreitä on 1 196. Heistä noin 47 % on naisia.

➤ Valtaosa sisätautien erikoislääkäreistä (noin 80 %) työskentelee julkisella puolella sairaaloissa. Noin puolet heistä pitää sivutoimista yksityisvastaanottoa.

➤ Vuoden 1999 uudistuksen jälkeen sisätautien erikoisalan lisäksi on voinut erikoistua suoraan sen aiemmille suppeille erikoisaloille kuten endokrinologiaan, gastroenterologiaan, hematologiaan, infektiosairauksiin, kardiologiaan, nefrologiaan ja reumatologiaan.

➤ Sisätautialalla on hyvät työllistymisnäkymät. Päivystämisen yleisyydestä huolimatta ala on suosittu. Akuuttilääketieteen erikoisalan perustaminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa sisätautilääkärien etupäivystyksen määrään.

Lähde: Suomen Lääkäriliitto